"Me käymme joulun viettohon..."

 Eilen oli pieni juhlapäivä, sillä pidimme vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi Hollolan Uistimen pikkujoulut virtuaalisesti. Kaksitoistavuotinen perinne jatkui poikkeusoloista huolimatta ja lähes 20 perhettä/taloutta osallistui yhteiseen iltaamme. Ilta alkoi tunnin mittaisen Teno 2020 -elokuvan striimatulla ensiesityksellä. Elokuvan jälkeen joimme yhteiset glögit, kukin omassa kodissaan ympäri maata. Elokuva ja sen tapahtumat, kalastus, vieheet, viime ja tuleva kesä kirvoittivat osallistujat mielenkiintoiseen keskusteluun. Rupattelimme tunnin verran ja totesimme tämän pienen yhteisömme olevan melkoisen ainutlaatuinen. 

Tätä katseltiin eilen monissa kodeissa

Eilen oli muutenkin mukava päivä. Kävimme nimittäin naapurimme Anna-Liisan kanssa hakemassa joulukuusia Hahmajärveltä. Kata oli elementissään seikkaillessaan metsän siimeksessä. Tutkapannan avulla oli helppo todeta että Kata pysyy aina lähietäisyydellä meistä. Joulukuusten löydyttyä Helena keitti meille metsässä oikeat nokipannukahvit risukeittimellä. Mainittakoon että tarjoilusta ei herkkujakaan puuttunut...

Anna-Liisa sahaa Taavetin löytämän kuusen

Kata tähystää kiven päältä

Kunnon kuusenhakuretki

Siirrymme nyt joulun viettoon ja palaamme näille sivuille vuodenvaihteen jälkeen.

Jouluvinkki - vaapuista saa hyviä joulukoristeita

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Talvea odotellessa

 Eteläisessä Suomessa talvi antaa yhä odottaa itseään. Lumipeite on ohut myös pohjoisemmaksi mentäessä ja kunnon pakkasten puuttuessa pilkkijöiden on syytä tyytyä näillä leveysasteilla paksumpien jäiden odotteluun. Aika ei kuitenkaan ole käynyt pitkäksi, sillä etätöiden lisäksi aika on kulunut verstaalla maalaushommissa. Syksyn ajan veistetyt vaappurungot ovat saaneet väriä pintaan ja osa on läpäissyt uintilevyn saatuaan uimakoulunkin hyväksyttävin arvosanoin. 

Siinä jo muutama valmis vaappu

Pihalle saatua kuusitukkia on tutkittu vähän tarkemmin. Puun iäksi on varmistunut noin 75 vuotta. Juuri ennen sotaa kasvunsa aloittanut kuusi katseli noita melskeitä pienen taimen kokoisena. Tyvestä tämä tukki on halkaisijaltaan peräti 85 senttiä. Ainesta tästä puusta on vaikka mihin veistokseen. Katsotaan mitä ensi kevät tuo tullessaan.

Kokoa on tosiaan reilusti

Jos lunta ei ole meille vielä suotu, ovat ulkoilusäät siitä huolimatta olleet lähestulkoon erinomaiset. Meidän kulmilta on helppo siirtyä metsän siimekseen joko ulkoilureiteille tai pikku metsäpoluille. Kintterön aluetta on viime aikoina kehitetty ns. terveysmetsän suuntaan. Kintterönlampi on monien lenkkiemme kohde, sillä itse lampi ja sen ympäristö kertovat paljon eri vuodenaikojen vaihteluista. Nyt lampea peittää ohut jää, jolle ei ole asiaa vielä pitkään aikaan. Kata on ulkoilijan paras kaveri. Se on aina valmis uusille lenkeille, mieluimmin useasti päivässä. 

Katan riistaväri sulautuu tämänhetkiseen ympäristöön

Kintterön metsissä on paljon linnunpönttöjä

Kintterönlampi jääkansineen

Muutaman viikon takaisia myrskytuhoja

Reittejä suosivat eivät pääse eksymään.

Ensi lauantaina 19.12 klo. 19 alkaen pidämme jo aiemmin mainitut Hollolan Uistimen virtuaalipikkujoulut. Katsomme aluksi striimattuna Teno 2020 -uutuuselokuvan ja sen jälkeen jutustelemme sekä juomme yhteiset jouluglögit. Mukaan haluavien on syytä lähettää sähköpostiosoitteensa meille hyvissä ajoin jotta voimme jakaa linkin yhteiseen elokuva- ja glögi-iltaamme. 

Teno 2020 -elokuvan maisemia

Juhlapäivä

 Tänään 6.12. on ollut kaksinkertainen juhlapäivä. Itsenäinen Suomi täytti 103 vuotta ja isä Toivo vietti 83-vuotis syntymäpäiväänsä. Isä on kovin isänmaallinen, sillä nimipäiväkin sattuu Puolustusvoimain lippujuhlan päivälle. Virkeä erämies vietti syntymäpäiväänsä hirvijahdissa, kuinkas muuten. Onnea vielä kerran sinne Halsualle!

Toivo on myös lohimies

Viime viikolle sattui minulle oikea onnenpäivä. Sain nimittäin puhelun jossa kerrottiin että saisin kaksi komeaa kuusen tukkia veistomateriaaliksi kuljetuksen hinnalla. Mahtikuuset oli kaadettu Hollolan Hersalasta ja veistovärkit saapuivat pihallemme eilen. Toinen puista matkaa säilytykseen Kärkkään Juhan maatilalle. Suurin kiitos näistä puista kuuluu Juhalle, sillä hän kertoi puut kaataneelle tuttavalleen tietävänsä yhden nikkarin joka voisi olla kiinnostunut tämän kokoluokan veistopuista...

Kuljetuskalustolla on kokoa

ja niin on myös kuusitukeilla

Verstaalla on pitkän vaappujen veistorupeaman jälkeen päästy maalaushommiin. Lähestyvän joulun kunniaksi aluksi on maalattu punaisia runkoja. Lumettoman pimeyden keskelle on kaivattu piristystä. Vanha lohi-jouluvalo on ehostuksen jälkeen jälleen toimintakunnossa. 

Joulun väri

Lohi-jouluvalon yksinkertainen rakenne

Vaappuverstaan ainoa oikea jouluvalo

Viime kesänä kuvattu Teno 2020-elokuva on postitettu ja matkalla siinä esiintyvien koteihin. Koronan vuoksi emme voineet pitää Hollolan Uistimen perinteisiä pikkujouluja, jolloin on ollut myös uusimman elokuvan ensi-ilta. Niinpä päätimme pitää virtuaali-pikkujoulut (Zoom) la.19.12 klo.19. Aluksi katsomme Teno 2020- elokuvan striimattuna kaikkien osallistujien kanssa ja sen jälkeen jutustelemme sekä nautimme yhteiset glögit tahoillamme. Ilmoita mukanaolostasi meille niin saat lähempänä linkin jonka avulla pääset mukaan iltaamme. 

Teno 2020 lähdössä siinä esiintyville

Ilmon vaappukurssin päätös

 Ilmo sai ensimmäiset omat vaappunsa valmiiksi tänään. Lukiolaisen kiireiden rytmittämänä vaappukurssi venähti useamman viikonlopun mittaiseksi, mutta lopputulokset ovat hämmästyttäviä. Ilmon huolellisuus näkyy hänen vaapuissaan. Sileät rungot ovat kauttaaltaan symmetriset ja maalaukset ovat siistejä. "Kaikkien pitäisi saada tehdä vaappuja!", oli Ilmon ensikommentit kurssin lopussa. Lopullinen ahaa-elämys tuli uittoaltaan ääressä kun tutustuimme vaappujen uintiin vaikuttaviin tekijöihin ja itse vaapun säätämiseen. Juuri säädettyjen vaappujen ilmeikkäät uinnit vetivät suupielet leveään hymyyn. Ilmon erinomaisista vaapuista toinen taitaa päätyä pukin konttiin. Siinäpä mitä hienoin joululahja läheiselle kalamiehelle.

 

Ilmo tutustuu koukutuspihteihin

 

Oikeilla otteilla koukutus sujuu turvallisesti ja vaivattomasti

Riemua uittoaltaan ääressä

 

Uinnin säätöä

 

Tyytyväinen nikkari

 

Näitä kelpaa esitellä

Eero käy verstaalla viikottain. Päijänteelle on valmistunut jo aika joukko toinen toistaan pyytävämpiä vaappuja. Eero on hyvä osoitus siitä, että veistoharrastus sopii kaikenikäisille ja kädentaidot kehittyvät varttuneemmallakin.

Eero nauttii nikkaroinnista

Esiliinat ja korona(pöly)maskit päällä molemmilla

Eeron uusimpien vaappujen hailakkaa värimaailmaa

Vuoden pimeimmät päivät

 Syksy on nyt pimeimmillään. Valoa tuovaa lunta ei näille leveysasteille kuulu ja kostea maa imee lyhyiden päivien valon tehokkaasti. Päivien virkistykseksi voi käydä vaikka katsomassa viime kesän kalakuvia joita päivitettiin Hollolan Uistimen sivuille tänään. Kalakuvat löytyvät täältä. 

Perjantaina veimme Vesan kanssa veneemme Hämeenkoskelle talvisäilöön. Tapanin lämpimässä varastohallissa veneiden on mukava odotella uutta kalastuskautta. Veneiden seurana on myös autoja ja pari hienoa moottoripyörää. Aito, vähän ajettu intialainen Royal Enfield on näkemisen arvoinen harvinaisuus.

Täydellinen talvivarasto veneille

Royal Enfield

Vaappuverstaalla Eero ja Ilmo ovat jatkaneet vaappuprojektejaan. Eerolla vaappuja valmistuu kovaa tahtia ja Ilmon ihka ensimmäiset vaaput saavat seuraavalla kerralla koukut. Ilmon valmiit vaaput pääsevät saman tien uimaopetukseen.

Eero kiinnittää uintilevyä

Tarrasilmän terävä katse Eeron vaapussa

Ilmon ensimmäiset ruiskumaalaukset näyttävät virheettömiltä

Ilmo maalaa silmät tulitikuin

Eilen olohuoneemme ikkunaan törmäsi sinitiainen, joka täräyksen saatuaan huilasi hetken terassimme puulaatikon kannella. Nappasin kauniista linnusta valokuvan hetkeä ennen kuin se lähti jälleen lentoon. 

 

Kalapaatti

Vene on taas nostettu Vesijärvestä ja tänään se pestiin perusteellisesti talvivarastointia varten. Veneemme viedään pian talviunille Hämeenkoskelle, missä se on saanut viettää tähänastiset talvensa lämpimässä varastohallissa. Näin kesäkalastuskauden päätteeksi voisi kertoa pari sanaa mieluisasta veneestämme. 

Ostimme nykyisen veneemme v.2017 kalastusalan ammattilaiselta. 1980-luvun puolivälissä valmistettu Yamarin 540R oli kunnostettu kaikin puolin ja ikäisekseen se oli hyvässä kunnossa. Sen ikäloppu moottori, 2-tahtinen Mercury 50, sai siirtyä eläkkeelle uuden 4t Suzuki 50:n tieltä. Suzuki sopi veneeseen täydellisesti niin kokonsa ja ominaisuuksiensa kuin nimensä vuoksi. Japanilainen Suzukihan tarkoittaa suomeksi ahventa, joita tulisimme veneellämme pääasiassa pyytämään. 

Kookkaan veneen traileri on varustettu jarruin

Enon laituri on veneellemme tuttu paikka

Suzukista on pelkkää hyvää sanottavaa

Yamarin 540R on mainio kalastusvene. Keskipulpetti on korkeaa mallia joten venettä voi ajaa myös seisten. Kalastaessa tuo ominaisuus on suurta plussaa. Pulpetin tasainen kansi on muotoiltu pöydäksi joten eväät voidaan nauttia vaikka veneessä. Karttakin voidaan levittää tuolle riittävän isolle pöydälle. Pulpetin etuosa on muotoiltu kahden istuttavaksi penkiksi, joten ajaessa neljä ihmistä voi katsoa ajosuuntaan. Pulpetissa on myös hyvät tilat mittaristolle ja kaikuplotterille. Pulpetin suunnittelija saa vielä ylimääräiset kehut pulpetin sisällä olevasta suuresta tavaratilasta. 

Seisten ajava Helena nauttii ajoviimasta lämpimänä kesäiltana

Pulpetin pöytä vaikka eväille

Kuskin työpiste

Veneen korkeat laidat tuovat turvallisuutta veneessä oleville. Riittävä leveys tekee veneestä vakaan ja suuri avotila mahdollistaa useammankin kalastajan saman aikaisesti. Veneessä on turvallista liikkua koska se kallistelee maltillisesti. Neljä vavanheiluttajaa sopii helposti kalastamaan toisia liiemmin häiritsemättä. Keulan kannelliseen kaukaloon mahtuu kahden erikokoisen ankkurin lisäksi vaikkapa varaköysiä tms. Veneen runsaista säilytystiloista mainittakoon laitoja kiertävät reunalliset hyllyt. Perässä tankin lisäksi matkustavat mm. varakanisterit. Avotila on itsestään tyhjentyvää mallia. 

Korkean laidan suojassa myös Hiroyuki voi kalastaa turvallisesti

Kääntyviä penkkejä voi liikuttaa myös korkeussuunnassa

Keulapenkille sopii vaikka pieni retkikeittiö

Keulakannen suojassa voi vaikka ottaa nokoset...

Kata on löytänyt oman paikkansa keulakannen alta, missä se on suojassa sateelta. Uteliaana koirana se tosin on viime aikoina alkanut istua keulakannen päällä. Veneessä koiralla on nostolenkillä varustetut pelastusliivit joten mahdollisen uimareissun sattuessa se on helppo nostaa takaisin veneeseen.

"Tästä keulakannelta on niin hyvä tarkkailla ympäristöä..."

Kyllä veneessä on mukavaa