Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

maanantai 29. toukokuuta 2023

Kesän kynnyksellä

 Vene pääsi huoltotoimien jälkeen vihdoinkin vesille. Vesilläolosta emme ole kuitenkaan pystyneet nauttimaan, sillä sairastuimme molemmat koronaan. Tauti on onneksi jo helpottamaan päin ja pääsemme piakkoin palaamaan arkirutiineihin. 


Vene on valmiina kalareissuille


Keskipulpetti ja iso avotila ovat toimiva yhdistelmä

Auton nokka suuntaa lähiaikoina kohti pohjoista. Tämä kesä on järjestyksessään kolmas lohen rauhoitusvuosi Tenolla. Toivottavasti nousukalojen kaikuluotaustulokset kesällä alkavat näyttää vähitellen merkkejä lohikantojen elpymisestä. Mittavat rajoitukset koskevat jälleen Tenon lisäksi lukuisia Finnmarkin lohijokia. Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Lohikantojen elpyminen ei tapahdu hetkessä. Onneksi toimiin on jo ryhdytty ja tuloksia voidaan odottaa pian. 

Me olemme tutkineet karttoja tulevan kesän patikointeja silmälläpitäen. Tenon molemmin puolin on vielä valtavasti koluttavaa. Näiltä kolkilta löytyy vielä sitä aitoa erämaan rauhaa, jossa harvoin törmää muihin kulkijoihin. Katsotaan mitä kesän seikkailut tarjoavat tällä kertaa. 

Verstaalta on valmistunut viimeisiä vaappuja ennen lomaa. Suurimpiin järviimme kuuluva Päijänne on tunnetusti hyvää uisteluvettä. Vauraat järvilohet ja -taimenet siintävät uistelijoiden haaveissa ja päiväunissa. Päijänteen luonnokantaisille vaelluskaloille on koittamassa paremmat ajat. Kunnostustoimet ovat suuntautuneet kutujokiin, joiden toivotaan tuottavan jatkossa moninkertaisesti poikasia. Luonnonkutuiset poikaset menestyvät huomattavasti istukkaita paremmin. 


Luonnonvärejä


Ylempi vaappu ei jää ainakaan huomaamatta


Tämä väriharvinaisuus on ollut kuhien mieleen
  

maanantai 22. toukokuuta 2023

Lestillä

 Kävimme viikonloppuna sukulointireissulla Pohjanmaalla. Samalla tuli poikettua nopeasti Lestijoen varressa, sen ylimmässä osassa. Yläosa, jokisuusta Raivioon on meille se tutuin osa Lestijoesta. Lestijoki on tunnettu varsinkin siihen nousevasta meritaimenesta ja joen lukuisista koskista sekä erämaisesta ympäristöstä. Kun Korpelan voimalaitoksen ohittava kalatie vihdoin rakennettiin vajaa kymmenen vuotta sitten, avautui meritaimenelle reitti joen yläjuoksulle, missä on joen parhaat kutualueet. Toivottavasti kalatie ehti pelastamaan joen jo harvalukuiseksi kutistuneen luonnontaimenkannan. 

Paitsi kaloistaan, on joki tunnettu oivallisena melontareittinä. Joen yläosassa Niskankorvessa, Lestijärvi-Reisjärvi tien sillan kupeessa on melojille rakennettu mainio kanoottien laskuluiska kelluvine laitureineen. Paikalla on myös hyvin parkkitilaa, johon sopivat myös kalastamaan tulleiden autot. Melojat saavat alavirtaan suunnattuaan nauttia erämaisesta ympäristöstä, pienistä koskista ja matkalle rakennetuista taukopaikoista. Jatkonkoskella kannattaa pysähtyä tovi ja pitää vaikka evästauko rannan kodassa. Raiviossa onnistuu tauon pitämisen lisäksi myös kanootin nosto, mikäli aikataulu ei salli kovin pitkää melontaretkeä. Jokisuusta Raivioon on joka tapauksessa tuntien reissu, joka tarjoaa sellaisenaankin upean luontokokemuksen. 


Kanoottien turvallinen laskupaikka Niskankorvessa


Kata maistaa Lestijoen veden raikkautta


Kyllä näissä maisemissa sopii meloa ja kalastella


Kävimme isän kanssa myös mökillä, missä erämies oli laittanut rannan tuntumaan minkkiloukun lähistöllä pesivien vesilintujen olojen turvaamiseksi. Tällä kertaa ei loukussa ollut minkkiä, mutta herkullisesti tuoksuvat kalantähteet houkuttelevat varmasti näitä lähistön pienpetoja, mikäli niitä rannoilla kuljeksii.


Toivo ja Kata pienpetopyynnissä


Kesäisessä säässä kahvit nautittiin ulkona


maanantai 15. toukokuuta 2023

Pohjatöitä

 Oma veneemme odottaa vesillelaskua. Tämän kevään hommana on muutaman vuoden tauon jälkeen pohjan maalaus. Koska veneemme on laiturissa Messilässä ja maalle rantautumisia on ani harvoin, on veneen pohja säilynyt lähes kolhuitta. Karikoita ja kiviä ei likkumillamme vesillä ole käytännössä ollenkaan. Trailerilla olevan veneen pohjan kunnostus on luku sinänsä. Pohjan hiominen vaatii välillä akrobaatin alkeistaitoja, jotta hiomakoneen ja kädet saa pujoteltua trailerin ja veneen väliin. Oma lukunsa on hiomakoneen painaminen ylöspäin eri makuuasennoissa... Onneksi venettä pystyy hieman liikuttamaan trailerilla, joten rullien tukikohdatkin saa hiottua ja maalattua. Hidas työ on vihdoin saatu tehtyä ja Vesijärven ahvenet saavat taas ihailla siistiä veneen pohjaa. 

Veneen kulkuvalon polttimon kiinnitys tuli viime syksynä tiensä päähä ja uusi on jo tilattu. Neljäkymmentävuotias vene on  muuten hyvässä kunnossa, kiitos kuuluu myös nykyiselle lämpimälle talvisäilölle. 


Auringonottoa suojavarusteiden kanssa


Ahdasta on 


Viimeisiä silauksia


Kesä kurkistelee aivan muutaman viikon päässä. Nakersin viikolla pari hoikkaa "tuulenkalaa" kesän taimenenpyyntireissuja varten. Tenovuonolla, joen alimman osan taimenenkalastus alkaa juhannuksena. Siellä täytyy kokeilla noiden vaappujen toimivuutta. Nämä ovat ensimmäiset koskaan tekemäni yksikoukkuiset vaappuni, joten saa nähdä kuinka taimen näissä pysyy. Loppukesästä olemme viisaampia. 


Tuulenkalat




sunnuntai 7. toukokuuta 2023

Mieluisia puhdetöitä

Menneellä viikolla saimme kokea pienen takatalven, kun yöpakkasten lisäksi päivälämpötilatkin jäivät vain muutamaan lämpöasteeseen. Nyt tilanne on muuttumassa ja ensi viikolla otamme aimo askeleen kohti kesää. Verstaalla lämmössä on syntynyt neljä kuksaa lähiaikojen tulevia merkkipäiviä silmälläpitäen. Jokainen kuksa on värimaailmaltaan täysin uniikki, sillä luontoäiti on pannut parastaan näitä pahkoja värjätessään ja kuvioidessaan. 


Kuksien rikasta värimaailmaa


Ei kahta samanlaista...

Kuksatöiden lisäksi verstaalla on päästy taas lohivaappujen pariin. Voimakkaan kontrastin selkäkuvio on saanut seurakseen muutaman värivariaation. Väreissä on pieni sukulaisuusyhteys perhoihin, mutta vaapuissa tällaisia on näkynyt harvemmin. Nämä vaaput pääsevät Norjaan, Namsenin lohien hämmästeltäviksi kesäkuussa. 


Selkävärit


Papukaijavärin sukua?


Viininpunaisella ja violetilla rungolla


Oliivi- ja kuparirungoilla


Norjan kalavesistä haaveileville ja muillekin kalastuksesta kiinnostuneille on ilmestynyt melkoinen tietopankki. Monni Himari on Pohjois-Norjaan muuttanut suomalainen kirjailija, retkeilytoimittaja, luontokuvaaja ja innokas kalamies. Hän on avannut nettisivuston, josta löytyy muun muassa täydelliset suomenkieliset ohjeet Norjassa kalastamiseen, lupien hankinnasta kalastusvinkkeihin. Sivuilta löytyy valtavasti tietoa ja vinkkejä myös koti-Suomen vesille: pilkkiminen, perhot, vieheet, taimenen kalastus, kalareseptit ja paljon paljon muuta. Sisältö on myös erittäin mukavaa luettavaa, kiitos Monni Himarin loistaville kirjoittajan lahjoille. Sivustolle pääsee tutustumaan tästä.


Varanginvuonon turskia