Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Onnenpotkuja


Mennyt viikko oli täynnä tapahtumia. Luonnon ihmeitä tallentui kameran muistikortille ja onni potkaisi myös joella kalastaessa. Säät ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Viikon säätyyppi oli puuskaisen tuulinen kaikissa eri lämpötilavaihtoehdoissa. Lauantai-iltana saimme nauttia raikkaasta rae- ja räntäkuurosta. Tenon vesi hypähti viikolla ylöspäin pari-kolmekymmentä senttiä ja on jälleen laskenut reilulla vauhdilla. 


 Tämä nuori lohimies kalasti innolla pappansa kanssa, 
kovasta tuulesta huolimatta


Maria ja Helena kävivät Varangilla katsomassa nähtävyyksiä


Paluumatkalla tytöt ihailivat joutsenperheen uintiretkeä, 
niitä häiritsemättä - alatuulen puolelta


Tänä kesänä olemme kuvanneet monia eri lintulajeja. Alla muutama siivekäs lisää kokoelmaamme.


Harmaalokki tähystää sähkötolpan huipulta


Järripeipon ääni erottuu muista helposti


Leppälintu-uros on upean värinen


Liro on harvinainen vieras tontilla


Nalle ja Henri kävivät kylässä vaellusretkensä ohessa. Kävimme unohtumattoman retken Kuoppilastunturin huipulla. Pois lähtiessämme Henri huomasi tyynen taukopaikkamme lähellä jäniksen. Vaikka jänis on arka eläin, on se selvästi myös utelias. Pienen juoksulenkin jälkeen se tuli muutaman metrin päähän ihmettelemään vaaratonta kuvaajaa. Tällä kertaa jänis antoi kuvata itseään harvinaisen läheltä. Tupsuhännän turkki oli jo lähes kokonaan kesäkuosissa. Tämä kuvaamiskokemus jää mieleen.


Huomaatko sinä jäniksen tästä kuvasta?


Jänis pysytteli mahdollisimman liikkumattomana


"Kuvaa vaan. Kyllä mää jaksan poseerata"


Lohen nousu on ollut Tenossa vielä vaatimatonta ja lohisaaliit ovat olleet vielä satunnaisia. Oma onnenpäivä sattui torstaille. Pääsin laskemaan Kivikosken aamuseitsemältä ensimmäisenä. Tuskin olin päässyt kunnolla alkuun, kun vanhaa ottivaappua vietiin rauhalliseen tahtiin. Aluksi köydenvetokaveri tuntui pienehköltä, mutta väsytyksen kestäessä sen todellinen koko alkoi paljastua. Hannunväylän yläpäässä, Alemman Vitosjoen alla sain lohen vihdoin koukattua veneeseen. Uskomattoman kirkas lohi oli hotkaissut vanhan papukaija-vaapun syvälle suuhunsa. Lohikaunotar oli 106,5 cm pitkä ja painoi 12,5 kg. Näissä olosuhteissa tämä lohi oli lottovoitto.



Lohikesä on alkanut hienosti


Vallen Lomakylän ravintolan seinällä on komea lohitrofee. Viime elokuussa Aittisuvannosta noussut 24,5 kg lohi-isomus on vaikuttava näky. 


Aittisuvannon kojamo


Lomatunnelmissa


sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Juhannusviikon tunnelmia


Päivät kuluvat uskomattoman nopeasti luontoa tarkkaillen. Kamera täytyisi muistaa pitää aina mukana, kun astuu ulos ovesta. Luonto on herännyt salamannopeasti täyteen loistoonsa tällä viikolla. Lintujen pesintäpuuhat ovat nyt parhaimmillaan ja juuri kuoriutuneita poikasia ruokitaan ympäri vuorokauden. Pieni uhka ilmaantui linnunpojille pari viikkoa sitten. Helena näki pihallamme lumikon, joka on todellinen vaara pihapöntöissä pesiville talitiaisille ja leppälinnuille jälkeläisineen.


 Leppälintunaaras 



Talitiainen vie ruokaa poikasilleen 



Tämä kaunis kaakkuri uiskenteli Aittisuvannossa


Nuorasjoki laskee Tenoon aivan mökkimme kohdalla. Kirkasvetinen pikkujoki, paremminkin puro, saa alkunsa Kuoppilastunturin kyljestä. Nuorasjoen laaksossa viihtyvät monet eri kukat. Alati kiemurteleva joen uoma on täynnä pieniä putouksia ja lompareita. 


Tunturipuron raikkautta


Mökki pilkottaa luonnon kehyksissä


Kurjenkanerva on värikäs ilmestys


Tänään kävimme tunturikahveilla Nuorgamissa Skaidijärvellä. Mukaamme saimme Anittan, joka nauttii näistä maisemista täysin siemauksin. Hilla kukkii nyt todella runsaana. Toivottavasti halla ja kovat tuulet loistavat poissaoloillaan lähitulevaisuudessa. Hillahysteriaan sairastuneille näyttää näillä näkymin tulevan toivekesä.


Hillan kukkia on nyt paljon


Skaidijärven taukopaikka


Anittan kuksa on paikallista mestarityötä


Ystävykset


Niittykirvinen kävi ihmettelemässä meitä 


Kapustarinta on tunturissa kulkijan yleisin seuralainen


Isonkivenvaaralta avautuu näkymät Norjan lumihuippuisille tuntureille


Juhannusviikolle oli etukäteen ostettuna yksi soutukalastuslupa. Vesi Tenossa on laskenut kovaa vauhtia ja kirkastunut samaa tahtia. Uskomattoman hyvä tuuri sattui kohdalle juuri ennen lounastaukoa kun vapa taipui aivan venerantamme yläpuolella. Jo useampana kesänä on kesän ensimmäinen lohemme saatu juuri tästä samasta paikasta. Varsinkin korkealla vedellä tämä "Kallen kuopaksi" ristimämme Hannunväylän rantamonttu tuntuu olevan tittien ja lohijalkojen suosiossa. Erityisen mieluisaa oli se, että lohijalka valitsi uuden vaappuvärin. Tältä ruskeaselkäiseltä "Kivikoski"-väriltä toivon tulevaisuudessa vavantaivutuksia.


Juhannuslohi


Uusi vaappuväri




sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Luonnon helmassa


Mennyt viikko tarjosi säiden osalta kaiken mahdollisen. Alkuviikon lumisateet vaihtuivat viikon edetessä kauniisiin ja lämpimiin kesäpäiviin. Alkuviikosta käväisimme pienellä retkellä Varanginvuonolla, Nessebyssä. Saimme mökkinaapurimme Aimon matkaamme ja vietimme yhdessä antoisan päivän aurinkoisella kalliolla hyvien eväiden kera. Ainoa vieheeseen tärpännyt kala, sei, karkasi rantavedessä kristallinkirkkaisiin Varangin aaltoihin. Nessebyn kirkon takaiselta kalliolta oli mukava seurata elämää vuonolla. Kalastusalus näytti saavan kalaa verkkoihinsa suuren lokkiparven seuratessa sitä tiiviisti. Näimme lukuisia eri lintulajeja, joita oli tarkkailemassa myös joukko pitkäputkisin kameroin varustautuneita lintubongareita. 


 Vesipääsky oli uskomattoman kesy


 Merisiili


 Kalastaja työnsä ääressä


 Aimolla ja Katalla oli sama maku


 Haahka seuraili touhujamme


 Helenan kuksa on nähnyt monia maisemia


Torstaina kävimme Yläkönkäällä. Anittan ja Paulin seurana oli toinen kokkolalaiskaksikko Vilho ja Mika. Nämä herrasmiehet, poika ja isä, ovat tuttu näky lohijoen rannalla. Heittokalastukseen vihkiytyneet miehet viihtyivät tutun könkään rannalla kuin kotonaan ja tuntuivat tietävän lohien nousureitit tarkkaan. Aamupäivällä Pauli oli väsytellyt suurta, heitettyyn vaappuun tarttunutta lohta pitkään mutta lohi veti lopulta pidemmän korren. 


 Tulviva Yläköngäs kuohuu


 Pojan ja isän nimikkomakkarat


 Mika taitaa perhonheiton


 Luonnon ihmeitä. Kiven kyljessä vesi pyörähtää spiraalin muodossa


 Vilho - taitava kalamies nuoresta pitäen


Kun joessa vesi nousee yllättäen, voi se temmata mukaansa monenlaista tavaraa. Hannunväylän yläpäässä, Norjan puoleisella rannalla on tulvan tuoma vene. Norjan rekisterissä oleva ruuhen mallinen vene lienee helposti tunnistettavissa. Tiettävästi veneestä on jo ilmoitettu viranomaisille ja omistaja hakenee erikoisen veneensä turvaan ennen seuraavaa vedennousua. 


Karannut vene on kumollaan rannalla


Tenon laakso lumoaa hienoilla maisemilla. Lumihuippuisten tunturien jylhät huiput kestävät ihailun  kerta toisensa perään.


Tämäkin maisema on Pahtavaaralta 


Kesän ensimmäinen retki Kuoppilastunturille tehtiin kesäisessä ja lähes tyynessä säässä. Katan mielestä päivä oli tähänastisista yksi parhaista ikinä. Jo menomatkalla porotokka seurasi meitä uteliaana. Katan geenit heräsivät unestaan ja lapinkoiran elämälle löytyi uusi tarkoitus, poro. Katan mielestä ainoa harmi oli se, että se oli kytkettynä, eikä päässyt vapaana tokan perään. Huipulle päästyämme saatoimme vain ihailla maiseman avaruutta. Mikään ottamamme kuva ei pysty edes tyydyttävästi kuvaamaan sitä tilan tuntua joka ympäröi huipulla kaukaisuuteen katselevaa silmäparia. On valtava etuoikeus päästä tällaiselle paikalle edes joskus. 


Tokka seurasi johtajaporoa uskollisesti


Geaidnogaisa, Rastigaisa ja Kuoppilassuvanto


Rastigaisan rinteiltä riittää vielä sulamisvesiä


Tällä kertaa huipulla ei tuullut


Kalastusuutisista mainittakoon Anittan ja Paulin ensimmäinen lohijalka joka nappasi Paulin tekemään vaappuun lauantaina Junttikarin viereisestä Norjanväylästä. Tästä lohesta saimme mekin syödäksemme kunnon palat, mistä pyytäjille vielä erityiskiitoksemme. Lauantaina oli kalaa muutenkin liikkeellä sillä tutut miehet nappasivat lohijalan läheisestä "Kallen kuopasta" metrintarkalla soudulla. Viikon aikana on kuulunut saalisuutisia pitkin jokea. Lohimäärät joessa kasvavat päivittäin ja tulvan laskettua kalastaminen helpottuu päivä päivältä. Ensi viikolle on ostettuna yksi soutulupa. Olisiko onni niin myötä että silloin tarttuisi jonkinlainen juhannuslohi?


Iloiset Anitta ja Pauli sekä kristallinkirkas nousulohi


sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Villahousuja tarvitaan


Kulunut viikko antoi jo lupauksia lämpimistä keleistä täällä pohjoisessa, mutta viikonloppuna sää viileni oikein kunnolla. Tätä kirjoitettaessa mittari näyttää vesisateessa +5 astetta ja ylihuomiseksi näille seutuville on lupailtu aitoa lumisadetta. Saa nähdä kuinka ennusteet pitävät paikkaansa. Villahousut ovat oikeasti tarpeen jos on aikomus lähteä lähipäivinä esim. kalastushommiin. 

Alkuviikosta tervasimme veneen. Nyt vene saa kuivua rauhassa, sillä ensimmäinen soutulupa on vasta juhannuksen alusviikolla. 


 Pian on vene valmis vesillelaskuun


Alakönkäällä on melkoinen nähtävyys. Vaikka jäidenlähdöstä on aikaa jo kuukausi, on könkään alla rannat yhä monimetristen jääröykkiöiden peitossa. 


Jäätä on valtavasti joka puolella 


Tämä pieni karikko on saanut päällensä korkean jääröykkiön


Nuorgamissa poiketessamme kävimme katsomassa maisemaa myös Pulmankijärventien varressa. Ylängöllä kaikki oli vielä ruskeaa. Puiden silmut olivat yhä aukeamatta.


Kesän merkkejä saa vielä etsiä 



Kata nauttii täysin siemauksin


Pahtavaaran levähdysalueella oli tehty odotettu pusikon raivaus. Nyt on Levajokisuun upea maisema jälleen hyvin nähtävissä ja ikuistettavissa. Rastigaissan rinteet ovat yhä paksun lumen peitossa joten lämpimän sään saavuttua ylängölle Tenolla koetaan vielä jonkinlainen kesätulva.


Nyt tämä maisema pääsee oikeuksiinsa


Tenon varsille on kehittynyt uutta matkailutoimintaa. Kanootin ilmestyminen yläjuoksulta ei ole enää suuri hämmästelyn aihe. Kyllä näitä jokimaisemia kannattaa tulla melomaan kauempaakin.
Utsjoen kirkonkylällä puhaltelevat optimistiset tuulet. Utsjoen entinen Matkailuhotelli on avattu uuden omistajan johdolla uudella nimellä Hotelli Utsjoki. Toivottavasti perinteikäs hotelli nousee uuteen kukoistukseen.
Utsjokisuun rannassa tehdään suuria rakennustöitä. Uuden yrittäjän revontuli-iglut nousevat hienoihin maisemiin. Näyttää siltä että talvimatkailu saa Utsjoella uuden piristysruiskeen. Tämänkaltaiset hankkeet tuovat asiakkaita monille paikallisille yrittäjille, verotuloista puhumattakaan.


Melojat ohittavat juuri Hyljekiven


Kokkolalaiset Anitta ja Pauli ovat kalastaneet Tenolla vuosikymmeniä. Nuorekas ja hyväntuulinen pariskunta majoittuu aina Kivikosken rantamökkiin ja tuntevat kosken kuin kotipihansa. Paulin omat vaaput ovat koituneet lukuisien lohien viimeiseksi evääksi. Anitta on koirien ystävä. Kata menetti sydämensä Anittan rapsutuksille. 


Kumpi nauttii enemmän, Anitta vai Kata?


Kivikosken nähtävyys on suuri Kuninkaankivi



Adolf Frederikin vaakunan päälle on kasvanut sammalta, joka täytyisi poistaa



Kivikosken Toppakivi pilkottaa


Kalastus on pikkuhiljaa pääsemässä vauhtiin Tenolla. Jos kulkuttajien saaliit olivat ensimmäisten vuorokausien osalta vaatimattomat, saivat viikolla soutamaan ehtineet mukavia saaliita. Taimenien ja muutamien talvikoiden lisäksi kalamiehet saivat väsytellä hyvävoimaisia nousulohia. 

Kun omat soutuluvat on vasta edessäpäin, oli tänään ilo saada saalisuutisia Namsenilta, Norjasta. Tutut kalamiehet ovat olleet jälleen lohenpyynnissä ja hyvällä menestyksellä. Porukan ensimmäinen lohi oli saatu tänään ja tuttua tutummalla vaapulla.


Mika ja Janne sekä reissun ensimmäinen lohi


Hollolalainen vaappu alkukesän väreissä


Kalavermeet valmiina pyyntiin