Ilmon vaappukurssin päätös

 Ilmo sai ensimmäiset omat vaappunsa valmiiksi tänään. Lukiolaisen kiireiden rytmittämänä vaappukurssi venähti useamman viikonlopun mittaiseksi, mutta lopputulokset ovat hämmästyttäviä. Ilmon huolellisuus näkyy hänen vaapuissaan. Sileät rungot ovat kauttaaltaan symmetriset ja maalaukset ovat siistejä. "Kaikkien pitäisi saada tehdä vaappuja!", oli Ilmon ensikommentit kurssin lopussa. Lopullinen ahaa-elämys tuli uittoaltaan ääressä kun tutustuimme vaappujen uintiin vaikuttaviin tekijöihin ja itse vaapun säätämiseen. Juuri säädettyjen vaappujen ilmeikkäät uinnit vetivät suupielet leveään hymyyn. Ilmon erinomaisista vaapuista toinen taitaa päätyä pukin konttiin. Siinäpä mitä hienoin joululahja läheiselle kalamiehelle.

 

Ilmo tutustuu koukutuspihteihin

 

Oikeilla otteilla koukutus sujuu turvallisesti ja vaivattomasti

Riemua uittoaltaan ääressä

 

Uinnin säätöä

 

Tyytyväinen nikkari

 

Näitä kelpaa esitellä

Eero käy verstaalla viikottain. Päijänteelle on valmistunut jo aika joukko toinen toistaan pyytävämpiä vaappuja. Eero on hyvä osoitus siitä, että veistoharrastus sopii kaikenikäisille ja kädentaidot kehittyvät varttuneemmallakin.

Eero nauttii nikkaroinnista

Esiliinat ja korona(pöly)maskit päällä molemmilla

Eeron uusimpien vaappujen hailakkaa värimaailmaa

Vuoden pimeimmät päivät

 Syksy on nyt pimeimmillään. Valoa tuovaa lunta ei näille leveysasteille kuulu ja kostea maa imee lyhyiden päivien valon tehokkaasti. Päivien virkistykseksi voi käydä vaikka katsomassa viime kesän kalakuvia joita päivitettiin Hollolan Uistimen sivuille tänään. Kalakuvat löytyvät täältä. 

Perjantaina veimme Vesan kanssa veneemme Hämeenkoskelle talvisäilöön. Tapanin lämpimässä varastohallissa veneiden on mukava odotella uutta kalastuskautta. Veneiden seurana on myös autoja ja pari hienoa moottoripyörää. Aito, vähän ajettu intialainen Royal Enfield on näkemisen arvoinen harvinaisuus.

Täydellinen talvivarasto veneille

Royal Enfield

Vaappuverstaalla Eero ja Ilmo ovat jatkaneet vaappuprojektejaan. Eerolla vaappuja valmistuu kovaa tahtia ja Ilmon ihka ensimmäiset vaaput saavat seuraavalla kerralla koukut. Ilmon valmiit vaaput pääsevät saman tien uimaopetukseen.

Eero kiinnittää uintilevyä

Tarrasilmän terävä katse Eeron vaapussa

Ilmon ensimmäiset ruiskumaalaukset näyttävät virheettömiltä

Ilmo maalaa silmät tulitikuin

Eilen olohuoneemme ikkunaan törmäsi sinitiainen, joka täräyksen saatuaan huilasi hetken terassimme puulaatikon kannella. Nappasin kauniista linnusta valokuvan hetkeä ennen kuin se lähti jälleen lentoon. 

 

Kalapaatti

Vene on taas nostettu Vesijärvestä ja tänään se pestiin perusteellisesti talvivarastointia varten. Veneemme viedään pian talviunille Hämeenkoskelle, missä se on saanut viettää tähänastiset talvensa lämpimässä varastohallissa. Näin kesäkalastuskauden päätteeksi voisi kertoa pari sanaa mieluisasta veneestämme. 

Ostimme nykyisen veneemme v.2017 kalastusalan ammattilaiselta. 1980-luvun puolivälissä valmistettu Yamarin 540R oli kunnostettu kaikin puolin ja ikäisekseen se oli hyvässä kunnossa. Sen ikäloppu moottori, 2-tahtinen Mercury 50, sai siirtyä eläkkeelle uuden 4t Suzuki 50:n tieltä. Suzuki sopi veneeseen täydellisesti niin kokonsa ja ominaisuuksiensa kuin nimensä vuoksi. Japanilainen Suzukihan tarkoittaa suomeksi ahventa, joita tulisimme veneellämme pääasiassa pyytämään. 

Kookkaan veneen traileri on varustettu jarruin

Enon laituri on veneellemme tuttu paikka

Suzukista on pelkkää hyvää sanottavaa

Yamarin 540R on mainio kalastusvene. Keskipulpetti on korkeaa mallia joten venettä voi ajaa myös seisten. Kalastaessa tuo ominaisuus on suurta plussaa. Pulpetin tasainen kansi on muotoiltu pöydäksi joten eväät voidaan nauttia vaikka veneessä. Karttakin voidaan levittää tuolle riittävän isolle pöydälle. Pulpetin etuosa on muotoiltu kahden istuttavaksi penkiksi, joten ajaessa neljä ihmistä voi katsoa ajosuuntaan. Pulpetissa on myös hyvät tilat mittaristolle ja kaikuplotterille. Pulpetin suunnittelija saa vielä ylimääräiset kehut pulpetin sisällä olevasta suuresta tavaratilasta. 

Seisten ajava Helena nauttii ajoviimasta lämpimänä kesäiltana

Pulpetin pöytä vaikka eväille

Kuskin työpiste

Veneen korkeat laidat tuovat turvallisuutta veneessä oleville. Riittävä leveys tekee veneestä vakaan ja suuri avotila mahdollistaa useammankin kalastajan saman aikaisesti. Veneessä on turvallista liikkua koska se kallistelee maltillisesti. Neljä vavanheiluttajaa sopii helposti kalastamaan toisia liiemmin häiritsemättä. Keulan kannelliseen kaukaloon mahtuu kahden erikokoisen ankkurin lisäksi vaikkapa varaköysiä tms. Veneen runsaista säilytystiloista mainittakoon laitoja kiertävät reunalliset hyllyt. Perässä tankin lisäksi matkustavat mm. varakanisterit. Avotila on itsestään tyhjentyvää mallia. 

Korkean laidan suojassa myös Hiroyuki voi kalastaa turvallisesti

Kääntyviä penkkejä voi liikuttaa myös korkeussuunnassa

Keulapenkille sopii vaikka pieni retkikeittiö

Keulakannen suojassa voi vaikka ottaa nokoset...

Kata on löytänyt oman paikkansa keulakannen alta, missä se on suojassa sateelta. Uteliaana koirana se tosin on viime aikoina alkanut istua keulakannen päällä. Veneessä koiralla on nostolenkillä varustetut pelastusliivit joten mahdollisen uimareissun sattuessa se on helppo nostaa takaisin veneeseen.

"Tästä keulakannelta on niin hyvä tarkkailla ympäristöä..."

Kyllä veneessä on mukavaa

Isänpäivänä

 Tänään vietämme isänpäivää. Moni kalamies on saanut innostuksensa kalastukseen juuri isältään. Monet muutkin taidot ovat usein vanhemman polven opettamia. Kun kiinnostus on alkanut perheen ulkopuolisen henkilön innostamana, kyseessä on selkeästi oppi-isä. Oppi-isän merkitys voi olla niin suuri, että häntä voi juhlia tänä juhlapäivänä suurin menoin. 

Muistan elävästi lapsuudesta, kun isä lähti kalakavereidensa kanssa kesäisin Tenolle lohestamaan. Pettymys oli suuri kun kerta toisensa jälkeen sain kuulla olevani liian nuori mukaan otettavaksi. Odottelin seuraavat päivät Utsjoelta saapuvaa postikorttia, joka hädin tuskin ehti postilaatikkoomme ennen lohimiesten odotettua paluuta. Ja ne lohet, kuvat ja tarinat. Niitä riitti aina reissulta palanneelta seurueelta. Pääsin käymään Tenolla ensi kerran kun olin tuore koululainen. Kahden perheen yhteisellä kalareissulla pääsin istumaan oikein veneessäkin. 

Muutamaa vuotta myöhemmin pitkä odotus palkittiin. Olin kuulemma varttunut sen verran että pääsisin vihdoin mukaan kunnon lohireissulle. Isä, Toivo, totesi että nyt saa telttamajoitus vihdoinkin jäädä kun poika lähtee reissulle mukaan. Aittisuvannolla olisi kuulemma lohestajille sopivia mökkejä tarjolla. Reissu jäi ikuisesti mieleen. Pääsin heti väsyttämään lohta, polvet tutisten ja kytenyt innostus roihahti liekkeihin, jotka palavat yhä.

Isä tutuilla soutupaikoilla

Molemmat isoisäni menehtyivät syntymävuotenani. Isoisäni veljestä, siis isosedästä Aimosta sen sijaan on tullut oiva kalakaveri. Aimo on lohestanut kanssani vuosikaudet ja monet mieleenpainuneet hetket olemme kokeneet veneen laitojen sisä- ja ulkopuolella. Komeiden lohien lisäksi muutama yhdessä koettu kirvelevä karkuutus kuuluvat elämysrikkaisiin muistoihimme.

Aimo ja onnenpäivän lohi

Innostus kalastukseen näyttää periytyvän myös seuraavalle polvelle. Petu on jo kokenut lohimies joka väsytteli jo viisitoistavuotiaana miltei 18-kiloisen isomuslohen pappansa, siis Toivon toimiessa soutumiehenä. Tuo kesä jäi mieleen, olimmehan Tenolla peräti neljän sukupolven voimin. 

Petu ja nätti lohijalka Vitosesta

Hollolan Uistimen pikkujoulua ei järjestetä tänä vuonna, kiitos vallitsevan epidemian. Pitkä perinne katkeaa nyt, mutta osallistujien terveys on prioriteeteissä kärkisijalla. Teno 2020 - elokuva on juuri valmistunut. Se toimitetaan kaikille siinä esiintyville ja Uisteen lähipiirille joulukuun alkupäivinä. 

Elokuva on nyt editoitu

Kun tuossa alussa mainitsin sanan oppi-isä, niin loppuviikosta saimme kuulla pysäyttävän suruviestin. Musiikkineuvos Ossi Runne siirtyi taivaalliseen orkesteriin pitkän ja menestyksekkään uran päätteeksi. Hän oli todellinen herrasmies ja ammatillisesti yksi tärkeimmistä oppi-isistäni. Ossi oli valloittava persoona, jolla oli loistava huumorintaju. Upea muusikko ja taitava kapellimestari jaksoi olla kiinnostunut myös nuoremmista polvista. Ossi Runne vaikutti ratkaisevasti myös siihen että me, Helena ja minä, löysimme toisemme. 

Ampiaisen tekosia

 Sain tällä viikolla paketin Muhokselta. Paketissa oli pehmustettuun korurasiaan pakattu vaappu. Tämä iäkäs hollolalaisvaappu oli lähetetty korjattavaksi, sillä viimeisin sillä saatu lohi oli saanut vaapun uintilevyn katkeamaan haavissa tempoillessaan. Tämä "Ampiainen" on ollut omistajalleen erityisen mieluinen. Kymmenet lohet ja taimenet huijannut vaappu on ollut pyytävyydessään hämmästyttävän hyvä. Tämä iäkäs Ampiainen on hieman tavanomaista punaisempi. Liekö siinä syy sen toimivuuteen, vai sen ilmeikäs uinti? Verstaalla vaappu saa pian alkuperäisen kaltaisen uintilevyn ja se on taas valmis pyyntihommiin.

Ampiainen - ottipeli

Ampiainen on yksi vanhoista ja perinteisistä lohiväreistä. Se on osoittanut toimivuutensa jo vuosikymmenien ajan eri valmistajien tekeminä. Ampiainen on yksi niistä väreistä jonka voi sitoa siimaan aina. Se toimii monilla eri keleillä ja käytännössä koko kesän ajan. Oma, Ilarin kanssa v. 2008 saatu ennätyslohi tarttui juuri tähän väriin. 

Alkukesän lohi pitää myös Ampiaisesta

Tänään kokkasimme lohta tenolaiseen tapaan. Aluksi medaljonki keitettiin paistinpannulla ohuessa vedessä molemmin puolin. Veden haihduttua medaljonki vielä paistettiin voinokareen kera. Päälle ripaus suolaa ja herkku oli valmis. Tätä reseptiä suosittelemme mitä lämpimimmin.

Vettä pannulle ja medaljongit päälle

Paiston jälkeen herkku on valmis