Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Kotia kohti


Reilu kuukausi Utsjoella on takanapäin. Matkalla Lahteen on mukava viettää muutama päivä Lestijärven rannassa. Täällä Keski-Pohjanmaalla öisin on todella hämärää jos vertailukohtana on Pohjois-Lapin yhä valoisat yöt.
Mennyt viikko lohirintamalla oli melkoisen hiljaista. Saaliit olivat Utsjoen kirkonkylän lähistöllä pääosin satunnaisia. Tärppejä oli monien vavoissa, omissakin, mutta veneeseen asti lohia nousi perin harvoin. Yksi kalamies onnistui kuitenkin olemaan joella eräänä alkuviikon yönä juuri kun parvi lohia ilmestyi paikalle. Saldona kolme lohiluokan kalaa ja yksi lohijalka. "Elämäni lohiyö", totesi onnellinen mies aamuauringon loisteessa.
Tuoretta kalaa syötiin kuitenkin meidänkin pöydässä, sillä lähes pomminvarmat harjuspaikat tarjosivat antejaan jälleen kerran.

Tyytyväisinä mutta haikein mielin jätimme muistorikkaat maisemat taaksemme. Aika on kulunut kuin siivillä. Monenmoinen puuhastelu ja ulkoilmassa oleskelu on tehnyt hyvää sekä sielulle että ruumiille. Saima protestoi pakkauspuuhiamme lähtöaamuna sateessa istuen, joelle katsellen. Se ei olisi halunnut lähteä vielä kotiin, olihan sopuleiden päivystämisestä tullut sen uusi lempiharrastus. Ja ne porot... Niinpä saimme autossa puolen tunnin haukut, kunnon paimensukuisen lapinkoiran tapaan.

Onnellinen perhokalastaja

Vieras vaappusalkussa

Tenon lohi - maailman paras sushin raaka-aine?!

Helenan uusi kuksa ja Lestijärven lakkoja, "linttejä"

Porttipahdan kojamo


maanantai 18. heinäkuuta 2011

Sopulivuosi


Tänä kesänä sopuleita on poikkeuksellisen runsaasti ja Saima on tehnyt pitkää päivää niiden määrän laskemiseksi. Sopulit ovat matkalla pohjoiseen, niinpä niiden täytyy ylittää Teno vaelluksellaan. Joella liikuttaessa näitä uimareita näkyykin tämän tästä.

Tämä sopuli on juuri ylittänyt Tenon ja huilaa hetken veneen katveessa

Viime viikon alussa Tenon veden lämpötila lähestyi jo kahtakymmentä. Lohen moinen lämpö passivoi, mutta harjukset ovat yhä aktiivisia. Levajokisuun harjusapajat antoivat aurinkoisena päivänä kunnon saaliin. 

Näillä nälkä jo lähtee

Kaksi tärppiä ja yksi vieläkin kirvelevä karkuutus olivat viikon tapahtumat Tenosta. Vesi on yhä laskussa ja viilenemässä. Patonivasta saatu titti palkitsi aamuvirkun rantakalastajan. 

Aamukala Patonivasta

Utsjoki tarjoaa paljon nähtävää. Lohimiestenkin kannattaa pysäyttää auto Kirkkotupien kohdalla ja poiketa ihastelemassa paikkaa. Utsjoen kirkon ja pappilan naapurissa on joukko vanhoja, ajan patinoimia tupia, joita on käytetty yöpymiseen ja lyhytaikaiseen asumiseen. Kurkistus tupien sisään antaa uteliaalle aimo annoksen historian havinaa...

Utsjokelaista kulttuurimaisemaa

Harjus valtakunnassaan


maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tenon tauti


Menneellä viikolla Petu tuli pohjoiseen Kimmo mukanaan. Kimmolle, KJJ-vaappumestarille, reissu Tenolle oli ensimmäinen - mutta ei varmasti viimeinen. Pohjoisimman Suomen upeat maisemat sulattivat uuden vieraan sydämen täydellisesti. 
Lohet olivat viikolla heikolla syönnillä. Onneksi Tenossa ja muilla lähivesillä riittää muutakin kalastettavaa. Harjukset ja vuonon meritaimenet tarjosivat tuoretta särvintä ruokapöytään, eikä maussakaan ole moittimista...

Kimmo - Tenoon hurahtanut

Petu Utsjoessa

Helena Patonivan ottipaikoilla

Kupariharjukset

Kivikosken perhonen

Nuoraskarin vakioasukit

Saima vuonolla

Kimmo lempimaisemissaan


perjantai 1. heinäkuuta 2011

Maisemia ja makupaloja

Tänä aamuna tarttui pyytöihin sutjakka naaraslohi. Kivikosken alta napannut 99cm ja 9.2kg marjas oli kuin tulta ja tappuraa. Ensi töikseen se melkein tyhjensi hyrräkelan siimapuolan. Onni oli kuitenkin matkassa ja mittelö päättyi onnistuneeseen koukkaukseen Vitoslompolon lähtöpaikan kohdalla. Ottivaappu oli sama kuin 8,5kg lohella.

Vajaa metri

Mökkimme vastaranta on antanut jo monta komeaa harjusta. Paistettu harjus maistuu makoisalta.
Kuvassa 46,5cm harjuksen selkäevä.

Väriloistoa

Meitä on ilahduttanut koko täälläoloaikamme leppälintupariskunta, joilla on piisannut kiireitä. Pesäpaikka on löytynyt mökin välikatolta, joten pesän ja poikasten huoltotoimia on helppo seurata keittiön ikkunasta.

Isä-leppälintu

Eilen piipahdimme Tenovuonolla, Jäämeren tuntumassa. Paikka on tunnettu meritaimenen pyyntipaikka n. 40km Tanabrusta. Taimenet olivat tällä kertaa pieniä, mutta maisemat suuria. 

Elias ja Heino taimenten kiusana

"On suuri sun rantas autius..."