Iso-Valkiainen

Tänään kävimme Heinon kanssa pilkillä Lestijärven Iso-Valkiaisella. Lämmin sääjakso on sulattanut vahvasta lumipeitteestä jo melkoisen siivun. Lauhan yön jälkeen edellisten aamujen hankikannosta oli jäljellä vain muisto... 

Vuosi sitten saamiemme kokemusten perusteella lähdimme matkaan pieni siian kiilto silmissä. Ison-Valkiaisen siiat ovat tunnettuja suuresta koostaan. Yksi isomus karkasi vuosi sitten aivan viime hetkillä, lähes näköetäisyydeltä. Aurinkoinen ja tuulinen sää seuranamme kairasimme ensimmäiset avannot taukokodan edustalle, keskelle järveä. Saman tien alkoi jäälle nousta pieniä ahvenia. Pian morrivapa taipui lupaavasti. Siika? Toivesiika osoittautui talven suurimmaksi pilkkiahveneksi, jonka rinnalla aiemmin saadut ahvenet näyttivät pikkuriikkisiltä.

Ilma oli kuin morsian

Heino taukokodan edustalla

Komea isomusahven

Teimme uusia avantoja siian toiveissa mutta kalaa tuntui olevan vain keskellä järveä. Välillä kaiun näyttö täyttyi isoista kaloista jotka eivät tarttuneet pyytöihimme. Isoja kaloja liikkui välillä aivan jään alla ja monessa kerroksessa. Olivatko ne siikoja? Jotkut niistä kävivät vain näykkimässä morrin toukkakimppua. 

Iso-Valkiaisella on tunnelmallinen tulipaikka

Lestijärven jäällä on nyt helppo liikkua. Lumipeite on kadonnut lähes kokonaan joten liukuesteet kannattaa laittaa kenkiin jäälle aiottaessa. Kata on testaillut tutkapantaa kaulassaan. Lainaksi saatu panta normaalisti kiertää syksyisin lähiseutujen erämaita karhukoiran matkassa. Kata on kalakoira. Pilkillä saatujen  särkien päät ja pyrstöt ovat sen suurta herkkua.

Kata nauttii särkeä

Lestijärven rauhaa

Helena kävi viime viikolla Orimattilan Heinämaalla. Siellä pitää majaa paikallinen Green Care -yritys,  Hevostoiminta Minteli. Yrittäjien pitkä kokemus näkyi kaikessa toiminnassa. Helenaan teki myös suuren vaikutuksen niin ammattitaito kuin hieno asenne kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa Minteliin tästä.

Humma

Sain viime viikolla valmiiksi aiemmin aloittamani pahkakellon. Pahkan hienot kuviot ja värit näkyvät hyvin lakkauksen alta. 

Taatusti uniikki kello kirjahyllyyn

Potkukelkkakeli

Kulkeminen Vesijärven jäällä on helpottunut ratkaisevasti viikon kuluessa. Lämpimät säät sulattivat  jään päällä olleen lumen sekä sohjon ja pakkasyöt jäädyttivät jään kannen uuteen uskoon. Nyt jäällä on vaivatonta kulkea. Paras kulkuväline olisi potkukelkka, jonka avulla pilkkimies kiitää hetkessä ottipaikalta toiselle. Kävellen jäällä kulkevien kannattaa varustautua liukuestein, sillä kipsi kädessä on hankala kairata...

Upea sää Enonselällä

Ahvenet ovat olleet mukavalla syönnillä. Torstaina, ystävänpäivänä, teimme lyhyen iltapäiväreissun Messilän edustan jigipaikalle. Fileahvenien ohessa saimme pari lahnaa ja toisen kerran elämässä seipin. Seipin tunnistaa sen persoonallisesta pyrstöstä ja taaimmaisesta vatsaevästä.

Seipi on yksi Vesijärven lukuisista kalalajeista

Lauantaiaamuna ajoimme Siikaniemeen ja saimme seuraa Ilarista. Ilari opiskellee Ruotsissa, Malmössä. Työkeikka toi miehen Suomeen ja vapaapäivänä oli hyvä lähteä kalaan. Kalastuksen suhteen Ilari on kaikkiruokainen. Kesällä miehen voi nähdä kahluuvarusteissa taimenkoskella tai kuhan pyynnissä pääkaupunkiseudulla. Rakkaimmat kalastusmuistot taitavat olla kuitenkin Tenolta reilun kymmenen vuoden takaa. 

Ilari narraa taitavasti ahvenia morrilla

Maastopyörä on myös oiva kulkuväline sileällä jäällä

Fileaineksia

Kyllä jäällä on mukavaa

Ahvenet olivat jälleen hyvällä syöntituulella. Keskikoko oli tällä kertaa vähän vauraampaa ja kaiken kukkuraksi Ilari mormyskoi kaksi puolen kilon ahventa lähes peräkkäin. Meidän lähettyämme jo kotia ja työvelvotteita kohti, Ilari jäi vielä täyttämään kalapussiaan. Mekin saimme hyvät syömäkalat, mutta Ilarilla taisi mennä tovi poikineen hienoa saalistansa fileoidessa.

Verstaalla on maalattu syksyllä veistettyjä runkoja. Yksi väri on ollut tänä talvena muita useammin maalattavana. MM Onnela toimii kesän jälkipuoliskolla etenkin pilvisillä ja puolipilvisillä säillä.

Ottivieheiden kvartetti

Nikkarointeja

Sain viime syksynä auton peräkontillisen hienoja pahkoja. Todellisuudessa kyseessä oli yhdestä valtavasta pahkasta sahatut lohkot, joista riittää nakerrettavaa vuosikausiksi. Lahjoituksen antanut Alpo saa tällä kertaa omasta pahkastaan veistetyn kellon, joka päätyy ensi kuussa syntymäpäivälahjaksi hänen ystävälleen. Värikkäästä materiaalista voisi kokeilla veistää seuraavaksi vaikka vaappuja. Upeat kuviot voisivat näyttää hyviltä läpikuultavan maalin alla...

Aluksi hahmotellaan ääriviivat puun pintaan

Sahauksen jälkeen hiotaan pinta tasaiseksi

Pahkakello on lakkausta vaille valmis

Vaappuja on valmistunut hiljalleen. Syksyllä veistetyt rungot ovat saaneet vähitellen maalia ylleen. Pidentyneiden päivien myötä ajatukset suuntaavat välillä kohti ensi kesää. Tenon tulevasta kalastuksesta on tihkunut hieman tietoja. Lupahintoja ollaan tarkistamassa aavistuksen ylöspäin ja esim. soutukalastajat pääsevät aloittamaan jo aamuviideltä. Rantakalastajien vuorokautista kalastusaikaa ollaan myös säätämässä.

Nämä vaaput taitavat päästä Väylälle ensi kesänä

Uusimmassa Erä-lehdessä oli viime vuonna saatuja Suomen suurimpia kaloja. Tällä kertaa oli erityisen mukava lukea lohisarjan tulosluetteloa. Onnittelut vielä Mikalle ja Matille! 

Kolme kojamoa

Tuulessa ja tuiskussa

Tänään oli aamulla melkoinen lumipyry. Kovan itätuulen kanssa satanut lumi piti monet kalamiehet kotosalla muissa askareissa. Me teimme pienen pilkkireissun "Atten kuopalle", Siikaniemen lähistölle. Kalat olivat tämän päivän pöpperöisessä kelissä kohtuullisella syönnillä. Heti alkajaisiksi vapa taipui lupaavasti ja pieneksi pettymykseksi avannosta nousi ison ahvenen sijasta reilun kokoinen lahna. Vesijärvellä uiskentelee monenlaisia särkikaloja. Harvinaisin omaan pilkkiin napannut lienee muutaman vuoden takainen seipi, jonka lajimääritykseen tarvitsimme muiden apua. Tänään pilkkeihimme tarttui lahnan lisäksi muutama särki ja muutama vauras paistiahven.

 Ahvenen pilkkijälle Vesijärvi on harvinaisen varma apaja. Penkkoja ja muita ahvenen lempipaikkoja löytyy suurelta järveltä todella paljon. Silmäys järven syvyyskarttaan kertoo paljon. Salpausselän kupeessa sijaitsevalla järvi on pohjanmuodoiltaan harvinaisen rikas.

Tämän viikon komeimman pilkkikalan sai Eero, joka nosti loppuviikolla avannostaan 1,670 kg taimenen. Taimenet ovat muutenkin Eeron sydäntä lähellä, sillä sulan veden ajan hän uistelee Päijänteen punalihaisia.

Horisontti katoaa lumipyryyn

Perheen naisväki tuiskussa

Paistiahvenia ja yllätyslahna

Perinteisten vaappujen lisäksi verstaalla valmistuu toisinaan lahjavaappuja. Monet nimellä varustetut vaaput ovat osoittautuneet kunnon ottipeleiksi. 

Onnittelut Jounille!