Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 29. toukokuuta 2022

Valmiita nikkarointeja

 Myrskyn tuoreet vaaput pääsivät pintalakkauksen kuivuttua uimakouluun. Vaapun uinnin säätämistä opeteltiin yhdessä uittoaltaan ääressä ja nämä vaaput osoittautuivat hienosäädön jälkeen erityisen uimataitoisiksi. Myrskyn on mukava lähteä viikon kuluttua kesälomalle kun kesän kalareissuilla on mukana itse tehdyt vaaput. Syksyllä tapaamme verstaalla näissä samoissa merkeissä.


Myrsky seuraa juuri säädetyn vaapun uintia


Tyytyväinen vaappunikkari


Siinä on ensivaappujen mallia vähän varttuneemmillekin


Taimenveistos on myös valmistunut. Aikataulu meni melko tiukalle, mutta päivänsankari vastaanottaa tämän poikkeuksellisen kirjavan taimenen aivan lähipäivinä. On hienoa kun saa tehdä tällaisia töitä näin hienoista materiaaleista. Kiitos vielä Alpolle mahtavasta pahkasta. 





Nämä loimut ovat liekkien kaltaisia


Taimen sai uivan muodon


Aamulla kävin lyhyen reissun järvellä. Sumun seasta ilmestynyt suppilautailija taltioitui kameraan.




sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Juhla-aikaa

 Helenan työnohjaajaopintojen päättäjäispäivä ja syntymäpäivä sattuivat samalle päivälle, eiliselle. Tuplajuhlia vietettiin Rysänperän kodalla, päivänsankarin tyyliin sopivalla tavalla. Parin vuoden työnohjaajaksi opiskelu on saatu onnelliseen päätökseen. Uusia tuulia on Helenan tapaan luvassa jatkossakin. Kiitos Piian, Ossin, Väinön ja Sampon sekä Elisan, saimme nauttia sekä tarjoiluista että mukavasta seurasta. Kodalla nautittujen makoisten syötävien jälkeen oli mukava kömpiä makuupussin lämpöön.  Paikkahan on mitä sopivin yöpymiseen, joko kodassa tai teltassa. Yötä kohti tyyntynyt sää tarjosi oivan ympäristön luonnon seuraamiseen. Silkkiuikut suorittivat soidinmenojaan härkälinnun säestäessä tanssia "kauniilla" laulullaan. Tikka koputteli nokallaan kuuluvasti onttoja puunrunkoja. Aamulla pikkulinnut heräsivät auringon ensi kajoon. Kurjet kaarsivat lähipoukamaan aamun valjettua vaikuttavan laulunsa säestyksellä. Tiedetään että kurkien laulu teki vaikutuksen aikoinaan myös kansallissäveltäjäämme Jean Sibeliukseen. 

Kimmo vieraili kahveilla Rysänperässä aamuisella kalareissullaan ja otti lähtiessään mukaansa Sampon. Sampo pääsi näin yllättäen uistelu- ja jigausreissulle kokeneen kalamiehen kaveriksi. Aurinkoinen keli oli houkutellut järvelle muitakin, niin kalaan kuin muuten ulkoilemaan tai veneilemään.


Pienimuotoiset ulkojuhlat alkamassa


Kalalokki tutkii ympäristöä


Silkkiuikun hormonit hyrräävät


Kata nauttii auringosta ja lämpimästä säästä


Yöllä järvi oli peilityyni


Aamun ensimmäisiä kulkijoita


Sampo ja Kimmo matkalla apajille


Siikaniemen pohjoiskärjestä on upea näkymä Komonselälle


Myrskyn vaappuprojekti eteni tänään aimo harppauksen. Nuori nikkari pääsi vihdoin maalaushommiin ja valkoiset vaappuaihiot saivat ottavat värit pintoihinsa. Kynäruisku oli Myrskylle uusi tuttavuus, mutta maalaaminen sujui vaivattomasti. Ohuin kerroksin edenneen maalaamisen jälkeen ihailtavinamme oli kaksi varsinaista ottiväriä. Punainen hopeahileellä koristeltu vaappu on varsinainen lohikalojen herkku ja ahvenväri kelpaa niin kuhille, hauille, ahvenille kuin punalihaisille eväkkäille. Huomenna vaaput pääsevät vielä koukutukseen ja uimakouluun. Sitten nämä vaaput ovat valmiit jo kalareissuille.


Yksivärisellä vaapulla on hyvä harjoitella kynäruiskumaalauksen saloja


Uintilevyn uran sahaaminen vaatii vakaata kättä


Uintilevy liimataan runkoon propionaatilla


Toinen vaappu sai maalatut ja toinen tarrasilmät


Näitä ei hevin uskoisi ensikertalaisen tekemiksi

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Uusi vaappunikkari

 Kevään yhteisellä pilkkireissullamme sovimme Myrskyn kanssa että näemme vielä ennen kesää vaappuverstaalla. Tänä aamuna aloitimme sovitun vaapunteon opiskelun. Myrsky on innokas kalamies ja kalastaminen itse tehdyillä vaapuilla tuntui loistavalta idealta. Varoitin Myrskyä vielä aamulla, että tähän hommaan voi jäädä koukkuun. Päättäväinen nuorimies tarttui epäröimättä haasteeseen ja lastut alkoivat lentää verstaalla. Aika kului kuin siivillä ja lukuun ottamatta jäätelö- sekä lounastaukoja, päivä kului verstaan uumenissa. Ensimmäisen päivän tuloksena valmistui kaksi hienoa vaappurunkoa. Puukonkäyttö sujui hetki hetkeltä sujuvammin eikä laastarilaatikkoonkaan tarvinnut päivän aikana kajota. Ensi kerralla pääsemme harjoittelemaan maalaushommia kynäruiskun avulla.


Ensimmäiset lastut lentävät haapapalikan pinnasta


Nyt aihiota viimeistellään hiomalla


Hienoa jälkeä


Lankauran piirtäminen ennen sahausta


Nyt runkolangatkin on liimattu


Lauantaina kävimme järvellä Väinön kanssa. Lämmin keli helli meitä ja muita vesillä olleita. Väinö harjoitteli veneellä turvallista liikkumista kummiensa opastamina. Kävimme samalla jigaamassa tutut paikkamme laihoin tuloksin. Ahvenet olivat vielä kutualueillaan. 


Väinö kipparina


Kalastaminen on rentouttavaa puuhaa


Veneilyä parhaimmillaan


Kata viihtyy veneen kyydissä


Valkoposkihanhet asustelevat satamassa


Kala- ja lapintiiran erottaa nokan väristä. Lapintiiran nokka on yksivärinen, siis punainen.


sunnuntai 8. toukokuuta 2022

Merkkipäivä

 Tänään olemme viettäneet äitienpäivää. Juhlapäivää vietettiin kesään valmistautuen ja kotona hyviä herkkuja nautiskellen. Helena on suunnitellut tulevan kesän retkiruokia ja kuivuri on ollut päivittäisessä käytössä jo jonkin aikaa. Päivän ateriat olivat myös sukua retkiruoille. Merkkipäivästä tuli tällä kertaa kaksinkertainen, sillä laskimme myös veneemme Vesijärven aalloille tänään. 

Hämeenkoskella, Tapanin lämpimässä varastossa talvihorroksensa viettäneen veneen keväthuoltoon kuului mm. pientä paikkamaalausta ja kaikuluotaimen virtaongelman ratkaiseminen. Syy kaiun virtojen katkeamiseen löytyi lopulta harvinaisen helposti. Jotain uuttakin tälle kesälle hankittiin, sillä saamallani lahjakortilla veneeseen ilmestyi viimeistä huutoa oleva ratti. Paikkamaalauksen tarvikkeet löytyivät omasta hyllystä, joten tämän kevään huoltohommat sujuivat erittäin kustannustehokkaasti. Pesun ja vahauksen jälkeen vene oli jälleen valmis vesille. Bensa-asemalla trailerilla ollutta venettä tankatessa viereen pysähtyneestä autosta nousi mies joka totesi, että "siinäpä on vasta hieno vene". Itsekin on pakko todeta, että ikäisekseen (vm.1984) veneemme on varsin hyväkuntoinen. 


Pohjan uutta maalipintaa


Ohjaamonäkymä stryyrpuurin puolelta


Kuudes kesä alkamassa samalla laituripaikalla


Kotisataman rampilla


Ei ole vielä ruuhkaa laiturilla


Tänään tuli tehtyä Helenan retkikeittimeen lisäosat, joiden avulla keitintä voidaan käyttää myös suurempien astioiden kanssa. Yksinkertainen, kaksiosainen ruostumattomasta teräksestä tehty ristikko on helppo purkaa ja pakata. 


Tämän ristikon idea löytyi netistä


Yksinkertainen on usein myös toimivin


Naapurimme Anna-Liisan pihalla vierailee päivittäin lukuisia eri siivekkäitä. Sinisorsapariskunta nukkui yönsä tonttiemme rajalla ja vietti aamupäivää talviruokintapaikan tähteistä nautiskellen.


Nämä sorsat ovat todella hyväkuntoisia


Rouva


Herra


sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Pahkataimen

Kenneth oli saanut käsiinsä vanhan LGH-vaapun jonka uintilevy oli katkennut. Korvaava uintilevy löytyi vaappumerkin nykyiseltä valmistajalta  Asikkalasta ja hivenen kaventamalla siitä saatiin lähes alkuperäisen kaltainen. Näissä varhaisissa LGH:n vaapuissa on suomalaisen vaappuhistorian havinaa.


Vanha vaappu ennen korjausta


Mitähän Oulujoen taimenet tuumaavat tästä?

 Itä-Suomeen tilattu taimenveistos on saanut jo alustavan muotonsa. Muutama vuosi sitten saamastani suuren pahkan lohkoista on syntynyt jo monia töitä. Pahkan kirjavat värit pääsevät nyt noin puolimetrisen taimenen koristeiksi. Tämän kaltaisia töitä tehdessä työkalut pienenevät työn edistyessä. Moottorisahaa en tätä veistosta tehdessä enää tarvi, "Raspi-Roopea"  ja kuviosahaa sitäkin enemmän. 


Kalan muodon hahmottelua


Pyrstön puoli saa hoikistua vielä paljon


Evien aihioita


Sieltä ne yksityiskohdat hissukseen hahmottuvat


Italianvinttikoira Titti on ollut meillä pari päivää päivähoidossa. Vuoden ikäisessä neidissä on virtaa yllin kyllin ja Katan kanssa painiminen on sen ehdotonta lempipuuhaa. Titti odottelee tulevaa kesää jo innolla, sillä se pääsee viettämään Katan kanssa yhteistä aikaa Utsjoella useamman viikon ajan. Tämän päivän raikkaalla vappusäällä oli metsälenkille syytä pukeutua kunnolla, sillä Titin turkki on perin ohut. 


Tyyli on tärkeintä, tuumaa Titti


Titti ja Kata