Uusi vaappunikkari

 Kevään yhteisellä pilkkireissullamme sovimme Myrskyn kanssa että näemme vielä ennen kesää vaappuverstaalla. Tänä aamuna aloitimme sovitun vaapunteon opiskelun. Myrsky on innokas kalamies ja kalastaminen itse tehdyillä vaapuilla tuntui loistavalta idealta. Varoitin Myrskyä vielä aamulla, että tähän hommaan voi jäädä koukkuun. Päättäväinen nuorimies tarttui epäröimättä haasteeseen ja lastut alkoivat lentää verstaalla. Aika kului kuin siivillä ja lukuun ottamatta jäätelö- sekä lounastaukoja, päivä kului verstaan uumenissa. Ensimmäisen päivän tuloksena valmistui kaksi hienoa vaappurunkoa. Puukonkäyttö sujui hetki hetkeltä sujuvammin eikä laastarilaatikkoonkaan tarvinnut päivän aikana kajota. Ensi kerralla pääsemme harjoittelemaan maalaushommia kynäruiskun avulla.

Ensimmäiset lastut lentävät haapapalikan pinnasta

Nyt aihiota viimeistellään hiomalla

Hienoa jälkeä

Lankauran piirtäminen ennen sahausta

Nyt runkolangatkin on liimattu

Lauantaina kävimme järvellä Väinön kanssa. Lämmin keli helli meitä ja muita vesillä olleita. Väinö harjoitteli veneellä turvallista liikkumista kummiensa opastamina. Kävimme samalla jigaamassa tutut paikkamme laihoin tuloksin. Ahvenet olivat vielä kutualueillaan. 

Väinö kipparina

Kalastaminen on rentouttavaa puuhaa

Veneilyä parhaimmillaan

Kata viihtyy veneen kyydissä

Valkoposkihanhet asustelevat satamassa

Kala- ja lapintiiran erottaa nokan väristä. Lapintiiran nokka on yksivärinen, siis punainen.

Merkkipäivä

 Tänään olemme viettäneet äitienpäivää. Juhlapäivää vietettiin kesään valmistautuen ja kotona hyviä herkkuja nautiskellen. Helena on suunnitellut tulevan kesän retkiruokia ja kuivuri on ollut päivittäisessä käytössä jo jonkin aikaa. Päivän ateriat olivat myös sukua retkiruoille. Merkkipäivästä tuli tällä kertaa kaksinkertainen, sillä laskimme myös veneemme Vesijärven aalloille tänään. 

Hämeenkoskella, Tapanin lämpimässä varastossa talvihorroksensa viettäneen veneen keväthuoltoon kuului mm. pientä paikkamaalausta ja kaikuluotaimen virtaongelman ratkaiseminen. Syy kaiun virtojen katkeamiseen löytyi lopulta harvinaisen helposti. Jotain uuttakin tälle kesälle hankittiin, sillä saamallani lahjakortilla veneeseen ilmestyi viimeistä huutoa oleva ratti. Paikkamaalauksen tarvikkeet löytyivät omasta hyllystä, joten tämän kevään huoltohommat sujuivat erittäin kustannustehokkaasti. Pesun ja vahauksen jälkeen vene oli jälleen valmis vesille. Bensa-asemalla trailerilla ollutta venettä tankatessa viereen pysähtyneestä autosta nousi mies joka totesi, että "siinäpä on vasta hieno vene". Itsekin on pakko todeta, että ikäisekseen (vm.1984) veneemme on varsin hyväkuntoinen. 

Pohjan uutta maalipintaa

Ohjaamonäkymä stryyrpuurin puolelta

Kuudes kesä alkamassa samalla laituripaikalla

Kotisataman rampilla

Ei ole vielä ruuhkaa laiturilla

Tänään tuli tehtyä Helenan retkikeittimeen lisäosat, joiden avulla keitintä voidaan käyttää myös suurempien astioiden kanssa. Yksinkertainen, kaksiosainen ruostumattomasta teräksestä tehty ristikko on helppo purkaa ja pakata. 

Tämän ristikon idea löytyi netistä

Yksinkertainen on usein myös toimivin

Naapurimme Anna-Liisan pihalla vierailee päivittäin lukuisia eri siivekkäitä. Sinisorsapariskunta nukkui yönsä tonttiemme rajalla ja vietti aamupäivää talviruokintapaikan tähteistä nautiskellen.

Nämä sorsat ovat todella hyväkuntoisia

Rouva

Herra

Pahkataimen

Kenneth oli saanut käsiinsä vanhan LGH-vaapun jonka uintilevy oli katkennut. Korvaava uintilevy löytyi vaappumerkin nykyiseltä valmistajalta  Asikkalasta ja hivenen kaventamalla siitä saatiin lähes alkuperäisen kaltainen. Näissä varhaisissa LGH:n vaapuissa on suomalaisen vaappuhistorian havinaa.

Vanha vaappu ennen korjausta

Mitähän Oulujoen taimenet tuumaavat tästä?

 Itä-Suomeen tilattu taimenveistos on saanut jo alustavan muotonsa. Muutama vuosi sitten saamastani suuren pahkan lohkoista on syntynyt jo monia töitä. Pahkan kirjavat värit pääsevät nyt noin puolimetrisen taimenen koristeiksi. Tämän kaltaisia töitä tehdessä työkalut pienenevät työn edistyessä. Moottorisahaa en tätä veistosta tehdessä enää tarvi, "Raspi-Roopea"  ja kuviosahaa sitäkin enemmän. 

Kalan muodon hahmottelua

Pyrstön puoli saa hoikistua vielä paljon

Evien aihioita

Sieltä ne yksityiskohdat hissukseen hahmottuvat

Italianvinttikoira Titti on ollut meillä pari päivää päivähoidossa. Vuoden ikäisessä neidissä on virtaa yllin kyllin ja Katan kanssa painiminen on sen ehdotonta lempipuuhaa. Titti odottelee tulevaa kesää jo innolla, sillä se pääsee viettämään Katan kanssa yhteistä aikaa Utsjoella useamman viikon ajan. Tämän päivän raikkaalla vappusäällä oli metsälenkille syytä pukeutua kunnolla, sillä Titin turkki on perin ohut. 

Tyyli on tärkeintä, tuumaa Titti

Titti ja Kata