Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Pikkujoulut

 Eilen saimme viettää Hollolan Uistimen pikkujouluja kasvotusten kahden vuoden tauon jälkeen. Koronan vuoksi kaksi edellistä kertaa kokoonnuimme virtuaalisesti Zoomin välityksellä. Tälläkin kertaa voimakas flunssa-aalto ja päätään nostava korona estivät viime hetkellä monien osallistumisen perinteiseen iltaamme. 

Ulkotulien opastamina matalaan majaamme asteli tuttu joukko kalastuksen ja ulkoilun yhteen tuomia ystäviä. Kainaloissaan heillä oli mitä suurenmoisempia herkkuja. Illan menu tarjosi suppilovahveropiirakkaa, pippurimaustettua savulohta siirappi-sitruuna-korianteri höysteellä, graavia kirjolohta, kasvispiirakkaa, hapanjuurileipää, muffinsseja sekä mantelipiirasta. Lisäksi pöydästä löytyi joulutorttuja, makeita härkäpapuherkkuja ja erilaisia makeisia. Kahvin ja glögin lisäksi juomiseksi tarjolla oli tummaa sihi-limpparia.

Ilta sujui leppoisasti seurustellen ja varsinaisena ohjelmanumerona oli uusi Teno 2022-elokuva. Elokuvassa liikutaan rinkat ja reput selässä luonnon ihmeitä ihastellen. Kalassakin käydään Tenon lisäksi mm. Skoganvarressa, Norjassa. 

Tällä kertaa emme mitelleet pöytälätkäpokaalista, koska viime hetken sairastumiset estivät monien pelaajien osallistumisen turnaukseen. Niko on siis yhä hallitseva mestari.


Ulkotulet opastavat tulijoita


Pöytä on jälleen koreana


Kala-Kimmo


Juha, eräopas


Elisalla on aina kalaonnea


Eeva ja Eero viihtyvät Päijänteen äärellä 


Taiteellinen Sylvi piirsi heti taulun elokuvasta


Elokuvaa seurataan tarkasti


Helena ja ison harjuksen väsytys



Joulu on jo ovella


sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Tulevaisuuden näkymät Tenojoella

 Marraskuun loppupuolella Maa- ja metsätalousministeriö piti Utsjoella tiedotustilaisuuden koskien Tenojoen kalastussääntöneuvotteluja. Viime kesään asti voimassa oli kalastussääntö vuodelta 2017 ja neuvottelut uudeksi säännöksi ovat parasta aikaa menossa Suomen ja Norjan välillä. Tiedotustilaisuudessa esiteltiin kattavasti vasta valmistuneet viime kesän tutkimustulokset Tenon ja sen sivujokien kaikuluotauksista ja lohilaskennoista. Lisäksi kuultiin mm. tähänastisten lohenkalastusrajoitusten vaikutuksista sekä Utsjoen kuntaan että kuntalaisiin. Myös muiden kalalajien kalastuksen kehittämistä visioitiin tilaisuuden aikana.

Vasta valmistuneiden tutkimustulosten mukaan kaksi kalastuskieltovuotta näkyvät lohien määrässä selvästi. Ilman kieltoa lohikannat olisivat painuneet hälyttävän alas koko Tenon vesistöalueella. Nyt vuosia jatkunut lasku on saatu pysäytettyä ja kutukantaa paikoin jopa hieman elvytettyä. Pahin tilanne on yhä yläjuoksulla, missä lohikannat ovat jo hälyttävän alhaisella tasolla. Näiden kantojen elpyminen on jo epävarmaa, rajoitustoimista huolimatta. 

Parhaiten Tenon lukuisista lohikannoista voivat Utsjoen ja Vetsijoen kannat. Nämä joet saattavat tulevaisuudessa olla ensimmäisiä, joissa kalastusta voidaan aloitella, mikäli elpyminen saadaan hyvään vauhtiin. Tenon pääuomassa lohen kalastaminen, edes rajoitetusti, on lähitulevaisuudessa hyvin epävarmaa. Yläjuoksun heikoimpien kantojen harvat lohet uivat pääuomassa ja niiden pitäisi päästä ehdottomasti kutemaan ilman saaliiksi joutumisen uhkaa. 

Lohikantojen heikkoon tilaan näyttää tutkijoiden mukaan olevan suurimpana syynä muutokset meressä. Ilmastonmuutos on nostanut meriveden lämpötilaa ja lohia on tavattu nyt uusilla alueilla mm. Huippuvuorten lähivesillä. Norjan suunnitelmat lohenkasvatusteollisuuden valtavasta kasvattamisesta herättävät myös huolta. Luonnonlohen ravintokalat pyydetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin kasvatuslohien ruoaksi. Lisäksi lohenkasvatuksen ympäristöongelmat, kalataudit ja kassikarkulaiset huolestuttavat niin tutkijoita kuin Tenon vesistöalueen asukkaita. Monien mielestä rannikkoalueen lohenpyynti pitäisi kieltää kokonaan koska pyynti joessakin on kielletty.

Ensi kesänä Tenoon jälleen vaeltava kyttyrälohi on vielä luku sinänsä. Norjalaisten poikkipatohanke kyttyrälohet muista erottavine karsinoineen herättää huolta erityisesti paikallisväestössä, koska aikaisempaa kokemusta näin suuren joen patoamisesta ei ole. Pelkona on että luonnonlohi ei ui ahtaisiin aidoin reunustettuihin käytäviin vaan keskeyttää nousunsa. 

Tiedotustilaisuudessa ideoitiin harjuksen, siian ja taimenen kalastuksen kehittämistä. Voisiko niistä saada uutta nostetta turistikalastajien paluulle Tenolle? Kahtena viime vuonna kun lohenkalastus on ollut kielletty, ei turistilupia ole juuri myyty. Nuokin myydyt taitaa enimmäkseen olla meidän mökkiläisten ostamia.

Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski nosti ehdotuksen lohikeskuksen perustamisesta Utsjoelle. Onnelan törmälle nousevaksi kaavailtuun keskukseen koottaisiin jokivarren perinnetieto lohesta ja sen kalastuksesta. Lohikeskuksessa olisi mukana myös lohitutkimus, onhan Utsjoella tutkittu Tenon lohta jo vuosikymmeniä. 


Olisiko Lohikeskuksen ikkunasta tämä näkymä?

Lohenkalastus Tenolla näyttää tällä hetkellä kaukaiselta haaveelta. Lohikannat ovat nyt alimmalla tasollaan mitä koskaan aiemmin. Onneksi taantuminen näyttää viime vuosien rajoitusten vuoksi pysähtyneen. Toivotaan että elpyminen lähtee käyntiin ja Tenon ainutlaatuista lohta pääsee vielä yrittämään. Turistien osalta lienee parasta tyytyä vielä joitakin vuosia muun kalan pyyntiin. 

Maa- ja metsätalousministeriön Utsjoella pidetyn tiedotustilaisuuden pääset näkemään tästä. Suosittelen.



sunnuntai 20. marraskuuta 2022

Tonttujen tekosia

 Tänään tein pieniä aliurakointihommia Taavetti-tontulle. Joulu lähestyy vinhaa vauhtia ja itse tehdyt lahjat on syytä saada ajoissa valmiiksi. Viime kevään puukkokurssilla tekemäni toinen puukko lestoineen oli vielä ilman tuppea, mutta tänään pääsin vihdoin neulomaan puuttuneen tupen. Seppo toi meille torstaina laatikollisen erilaisia nahkapaloja joista riittää valinnan varaa useammankin tupen tekoon.

Huolella kasteltu nahka kiristetään lestassa olevan, muovikelmuun käärityn puukon ympärille. Tupen korkeus mitataan tarkasti niin, että se ylettyy kahvan paksuimman kohdan yläpuolelle. Näin puukko pysyy hyvin tupessaan. Neuloessa huomioidaan samalla tuppeen tulevan vyölenkin sijainti. Naskalilla tehtyjä reikiä seuraten neulominen tapahtuu kahdella neulalla. Ompeleesta tulee vastakkain neuloessa kaksipuolinen. Lanka on vahvaa suutarinlankaa, joka kestää tupessa varmasti puukon eliniän. 

Kun neulos on valmis, leikataan ylimääräiset nahat pois. Sauma liimataan vielä Eri-Keeperillä ja liiman kuivuttua sauma siistitään puukolla. Hyvin kuivunut tuppi voidaan viimeistellä monin tavoin. Tämä saa koristeikseen koristekolvilla tehdyt kompassin ja koristeraidat. 


Ensimmäiset neulanpistot on tehty


Otsalamppu on tässäkin hommassa korvaamaton


Neulos on valmis


Liima on laitettu nahanpalojen väliin. 

Tämän vuoden Teno-elokuva on valmis. Tänään filmiin lisättiin viimeiset musiikit ja tekstitykset. Elokuva on järjestyksessään jo neljästoista!! Aloitimme eilen oman pienen elokuva-festivaalin ja katsoimme kaksi ensimmäistä elokuvaa suurella ilolla. Kuvauslaitteet ja -tekniikka ovat kehittyneet ajan saatossa huimasti. Vanhoissa filmeissä on aivan oma, kotikutoinen tunnelmansa. Erityisen hienoa on se, että olemme saaneet taltioitua eri ikäisiä sukulaisia ja ystäviä lempiharrastuksiensa, retkeilyn ja kalastuksen parissa. Suurin osa Utsjoen lähiseutujen matkailukohteista on myös taltioitu jälkipolville. Vuosien kuluttua nämä elokuvat ovat arvossa arvaamattomassa.


Näihin elokuviin mahtuu tarina poikineen


sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Talven kynnyksellä

 Tänä viikonloppuna saimme pieniä merkkejä talven lähestymisestä. Viikon lämpöaalto tuulineen vaihtui kuivaksi, pakkasia enteileväksi sääksi. Pieniä yöpakkasia onkin luvassa alkavalle viikolle. Toivottavasti kunnon pakkaset saapuvat pian ja saamme aloittaa valmistautumisen pilkkikauteen. On uskomatonta, että jouluaattoon on enää vain 42 päivää. Täytyy taas todeta Paulin sanoin: "Juhannus on justiinsa."

Elokuvan editointi on edennyt hyvää vauhtia. Kokonaispituudeksi näyttää tulevan melko tarkalleen 50 minuuttia, mikä on juuri sopiva. Saimme taltioitua viime kesänä muutamia todella mieleenpainuvia hetkiä, joista pääsemme nauttimaan kolmen viikon kuluttua.


Tämäkin väsynyt kalamies näkyy tulevassa elokuvassa


Sain loppukesästä hienoin kuvioin varustettua foliota. Nyt olen saanut valmiiksi ensimmäisen vaappusatsin jossa pääsin sitä käyttämään. Nämä vaaput matkaavat Vaajakoskelle.


Tässä vaapussa on vanhan Vaaksi-vaapun värit


Mustikansininen selkä on hyvä jalokaloille viileässä vedessä


Aurinkoisen kesäpäivän väri


Harvinaisempi kultakylki hologrammihileellä


Violetti selkä on hyvä väri viileille keleille


Eilen kaadoimme pihaltamme huonokuntoisen vaahteran. Samalla tuli hyvä syy viilata sahojen terät priimakuntoon. Pihallamme on köllötellyt ja kuivunut jo jonkin aikaa melkoinen kuusitukki. Pituutta on kolmisen metriä ja paksuutta 85 cm. Näinköhän sitä aloittaisi keväällä uuden veistoksen teon...



maanantai 7. marraskuuta 2022

Pikkujoulut lähestyvät

 Hollolan Uistimen pikkujoulut pidetään lauantaina 3.12. klo 16 alkaen. Aiempien vuosien tapaan talo tarjoaa kahvit ja glögit. Vieraat voivat halutessaan tuoda mukanaan iltaan sopivaa suuhunpantavaa. Illan ohjelmassa on perinteisesti uusimman Teno-elokuvan ensi-ilta ja lupasakkaa seurustelua samanhenkisten ulkoilmaihmisten kanssa. Lisäksi pienen koronatauon jälkeen pääsemme jälleen mittelemään pöytälätkän kiertopalkintopokaalista. 

Ensi-illan lähestyessä myös itse elokuva on jo edennyt editointivaiheeseen. Pieniä tummia pilviä ilmaantui editointitaivaalle, kun lähes kaikki kuvatut n. 400 leikettä katosivat bittiavaruuteen. Onneksi Helena oli tallentanut ne pohjoisessa mukana olleelle läppärille. Huh! Varmuuskopiointi kunniaan siis.


Tämäkin nuori mies löytyy elokuvasta


Siinä sitä elokuvaa syntyy

Veneemme pääsi tänään talvisäilöön Hämeenkoskelle. Tapanin varasto on mitä parhain tila veneelle. Lämmin varasto antaa veneelle ja moottorille monta lisävuotta. Lisäksi pienet huoltohommat voi käydä tekemässä mukavassa ympäristössä. Mikäli hyvä säilytystila veneelle, autolle tai muulle tavaralle kiinnostaa, ota yhteyttä Tapaniin. Yhteystiedot löytyvät vaikka Tapanin Brofta Oy:n sivuilta.


Tapanin lämpimässä hallissa on veneen hyvä nukkua talviunta


Eero käy vaappuverstaalla joka maanantai. Ikänsä kalastaneen Eeron into kalastukseen ei näytä laantumisen merkkejä. Ikämiehen esimerkkiä seuraten, kädentaitoja voi kehittää vanhempanakin. Eränkävijät-sarjan Manun sanoin: "Elämän tarkoitus on elinikäinen oppiminen".



Vaapun selkä saa värinsä


Maalaus saa suojakseen lakkapinnan

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Kesäkalastuskauden päättyessä

 Syyslomalla käväisimme muutaman päivän reissun Pohjanmaalla sukulaisia tapaamassa. Lestijärvellä saimme ihailla kaunista auringonlaskua ja yhtenä iltana jopa revontulia.  Pakkasyön jälkeisenä aamuna  näkyi rannassa pientä jääriitettä. Vedet alkavat olla juuri nyt sopivan viileitä muikunpyyntiin Lestillä.


Syysilta Lestijärven Niemellä

 Teimme vierailumme yhteydessä Kotipirtin pihan grillikatokseen tulet. Siitä onkin jo hetki aikaa kun olemme olleet yhteisillä tulilla äidin ja isän kanssa. Ensi kerralla taidamme keittää oikein nokipannukahvit. 


Nuotio lämmittää raikkaassa syyssäässä

Lahdessa veneemme on jälleen nostettu vedestä ja pesty kauttaaltaan talvisäilytystä varten. Rampilla venettä nostaessamme saimme Kimmon kanssa ihailla aivan Messilän venerannan edustalla ollutta lokkiparvea. Veteen syöksähtelevät lokit saalistivat rantavesiin tulleita kuoreita ja ehkä salakoitakin. Seppo tuntee tämän järven kalat ja niiden käyttäytymisen vuosien kokemuksella. Ilmankos hän oli nytkin vapoineen ahvenfileitä hakemassa...


"Kalapaatti" odottaa kiiltävänä kuljetusta talvisäilöön

Verstaalla on veistelty ja maalailtukin useana päivänä. Tällä kertaa valmistui joukko kolmikoukkuisia taimen- ja järvilohivaappuja. Järviemme punalihaiset ottavat melkoisen erilaisiin väriyhdistelmiin. Eri vesistöillä tuntuvat olevan omat ottivieheet. Keijolta, huippuluokan perhontekijältä, syntyy hienoja ideoita vaappujen värityksiksi, mistä on hyvänä osoituksena vaappugallerian no. 32, "Keijon kiusaus". Tällä kertaa uutta väriä saivat folioidut vaaput.


Ylempänä "Inarijärven väri" ja alempi on tuttu "Punahile"


Nämä värit ovat toimivia Päijänteellä


Ylin väri tuo terveiset Savosta. Kaksi alinta ovat Keijon ideoimia


Tenon ensi kesän lohenkalastukselle esitetään täyskieltoa. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää vielä esitykseensä lausuntoja kuluvan kuun loppuun asti. Selvää kuitenkin on, että koska menneen kesän lohien nousumäärät jäivät suunnilleen sitä edeltävän vuoden tasolle, ei edellytyksiä minkäänlaiselle lohikannan verotukselle vielä ole. Toivotaan että menneiden vuosien rajoitukset ja rauhoitukset alkavat tulevina vuosina näkyä piristyneinä nousumäärinä. 

Tulevana kesänä on odotettavissa jälleen entistä suurempi kyttyrälohien invaasio. Viimeisimmät tiedot kertovat norjalaisten aikovan yrittää padota koko Tenojoki kyttyrälohien erottelemiseksi joen alkuperäisistä asukkaista. Alajuoksulle suunnitellussa padossa käytetään sähköistä lajitunnistuslaitteistoa. Padon pystytysaikataulu aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä mahdollinen tulva hankaloittaa patoaidan pystytystä. Lisäksi on huomioitava joessa alaspäin alkukesänä kulkevat talvikot ja taimenet. Aikaikkuna padon pystyttämiseksi jää varsin lyhyeksi. Onneksi kyttyrälohien päänousu ajoittuu vasta heinäkuun alkupuolelle.


Tämä kyttyrälohi tarttui vieheeseen 5.7.2019


lauantai 22. lokakuuta 2022

Kehitystyötä

 Syksy on ollut harvinaisen kiireistä aikaa. Onneksi kovimmat kiireet alkavat helpottaa ja verstaalla ehtii poiketa yhä useammin. Joka vuosi tapahtuu vaappujen parissa pientä tuotekehittelyä. Edesmennyt LGH-vaappujen tekijä Leo Gunnar Hacklin totesi aikoinaan, että "vaappu ei ole koskaan valmis". Vaappujen evoluutiota on mielenkiintoista seurata vaikkapa vanhoja alan julkaisuja tutkimalla. Vaapun uinti ja värimaailma kehittyy tekijöidensä mieltymysten ja mielikuvituksen mukaan. Vaappujen pohjustus sekä pinnoitus ovat olleet aina pohdinnan alla. Muoveista liuottimien avulla sulatetut "lakat" ovat nykyään suosituimpia pohjustus- ja pinnoitusaineita. Muovilaatuja on myös monenlaisia ja tällä kertaa tutkinnan alla on akryylistä sulatettu kirkas pinnoite. Akryylilevystä tehdään mursketta esimerkiksi sahaamalla ohuita suikaleita, jotka paloitellaan liuottimeen. Nopeasti sulava sahauspuru kannattaa käyttää myös pinnoitteen raaka-aineeksi.


Akryylisuikaleet matkalla "sulatukseen"

Sain loppukesästä vaappuihin soveltuvaa foliota hieman suuremman satsin. Kiitos vaan sinne Vaajakoskelle. Nyt foliota on jo soviteltu vaapun kostyymiksi ja tulos näyttää vähintään lupaavalta. Tarkkasilmäisimmät saattavat tunnistaa folion persoonallisen kuvioinnin toisesta yhteydestä. Näistä vaapuista valmistuu pian joukko taimenen surmia uistelukäyttöön. 


Yksi tapa jalostaa suomalaista puuta



Nämä kaipaavat enää selkä- ja vatsavärin



Jotain tuttua on tuossa kuviossa...


Erilaisia uistinteippejä tuntuu olevan valtavasti. Ainoat vaappujen päälle hyvin soveltuvat teipit löytyvät Polar Baitilta. Joustavat tarrat istuvat hienosti vaappujen kaareville pinnoille. Omien vaappujen  Taimen-väri(Galleriassa no. 25) on tehty juuri heidän teipillään. Monet markkinoilla olevat paksut ja jäykät teipit aiheuttavat harmaita hiuksia. Hologrammivärein ja kuvioin koristellut teipit ovat kuitenkin niin kiehtovia että niiden kiinnittämistä täytyy yrittää. Valon mukaan vaihtuvien värien kalastavuus onkin sitten aivan toinen juttu. Mutta ennen kuin sitä päästään kunnolla testaamaan, niin täytyy saada muutama vaappu aikaiseksi. Katsotaan mitä tulevilla viikoilla saadaan aikaan.


Värien välkettä