Ulkoilua

 Tämä viikko on ollut pakkasten kyllästämä. Pilkkimiehien suupielet ovat kääntyneet muikeaan hymyyn, kun järvien jääkannet ovat vahvistuneet päivä päivältä. Rohkeimmat ovat käyneet jo liottamassa siimojansa, ja heistä moni on pukenut päällensä pelastuspuvun, eikä suotta. 

Hukka-koira oli meillä eilen hoidossa. Naapurikadulla asuva hyväkäytöksinen lapinporokoirauros on itse rauhallisuus ja aivan parasta lenkkiseuraa. Kävimme muutaman kilometrin lenkillä ja tutustuimme samalla Lahden Terveysmetsän luontopolkuun. Kintterönlammen kiertävät pitkospuut ansaitsevat erityismaininnan. Todella vankoille pitkoksille on rakennettu myös kaksi penkkiä, joista voi ihailla elämää lammen ympärillä.  

Terveysmetsän polun varren tauluissa on hyvät tietopaketit karttoineen

Kyllä, metsäkauris tarkkaili rauhassa meitä puiden lomasta

Hukka on mitä mukavin lenkkikaveri

Helenalla oli jälleen tänään työpäivä Lapinjärvellä. Minä lyöttäydyin maukaan ja kävin tutustumassa lähistöllä olevaan Kallen kierrokseen. Koska osa reitistä oli valjastettu jo hiihtäjien käyttöön, liityin reitille hieman kauempana. Vaatimattomasti merkitty polku katosi välillä tyystin paksun lumipeitteen alle ja suunnistin parin kilometrin päässä olevalle kodalle lopulta kartan avulla. Hankala maasto nosti hien pintaan, mutta kaunis pakkasaamu piti mielen virkeänä. Kuinka mukavalta tuntuikaan kun kodan silhuetti vihdoin pilkotti tiheikön lomasta. Ja millainen kota! Paikallisen moottorikelkkaseuran ylläpitämä Tenakallion kota oli kaikkien aikojen siistein, mitä olen vuosien varrella kohdannut. Yhtään roskaa tai jätettä en nähnyt kodassa tai sen lähipiirissä. Kodan järjestyssäännöissä mainittu "Jätä kota aina siistimpään kuntoon kun se oli tullessasi"- oli toteutettu kirjaimellisesti. 

Voiko patikointisää tästä enää parantua? 

Tämä puoli metriä halkaisijaltaan ollut pahka oli säilytetty hakkuaukealla

Taukopaikka, jonka siisteys on huipussaan!

Lohimiehen talvivalo

Tonttuhommia

 Tänä vuonna teemme Taavetin Joulu -kuvakalenteria jo yhdeksättä kertaa. Joulukalenteri, jossa jokaisena joulukuun aamuna julkaistaan kuva Taavetin jouluvalmisteluista on saanut suuren suosion. Taavetin Joulu-WhatsApp ryhmä on kasvanut vuosi vuodelta ja joka vuosi yritämme löytää jotain uutta seuraajien iloksi. Kohta alkavaan joulukuuhun on valmistauduttu viime päivinä uusien kuvien muodossa. Taavetin joulun odotukseen liittyy usein tonttumaisia yllätyksiä ja käänteitä. 

Helena kuvaamassa Taavettia joulukalenteria varten

Ari Savikon ja Sulo Tiaisen uusin kirja "Perhokalastajien elämänvirrat" kolahti postiluukkuun viime viikolla. Jo alkuriveistä lähtien kirja tempaisi mukaansa ja se oli luettava pikavauhtia kannesta kanteen. Kirjassa kaksi kokenutta perhokalastajaa kertoo perhokalastajan taipaleista lapsuusvuosistaan lähtien. Erämaissa liikkuminen ja kalastaminen saa lopulta monia merkityksiä kirjoittajien eri elämänvaiheissa. Taitavat kirjoittajat avaavat omia elämänpolkujaan avoimesti, mikä tekee kirjasta erityisen. Kalastus on lopulta muutakin kuin saaliin tavoittelua. Tämä kirja on loistava valinta kalastusta harrastavan pukinkonttiin. 

Tälle kirjalle annetaan vahva suositus

Vaappuja nakerrellaan hissukseen ja nyt syntyi kaksi versiota vanhasta, kahvipurkin kyljestä tulleesta ideasta. Peltisen kahvipurkin kyljessä näkyi piirretty kuva ja kuvan oranssinvärisen kissan(!) kylkiä koristivat viininpunaiset raidat. Näiden vaappujen vatsat ovat helakan punaiset ja alemman vaapun kylkiraidat ja selkä ovat vaalean ruskeat. Perin merkillisistä paikoista näitä ideoita tarttuu verkkokalvoille :)

"Raitapaidat"

Tänään kävimme Hennan, Hukka-koiran ja Elisan kanssa Hammonjoen laavulla makkaranpaisto- ja kuvausreissulla. Saavuimme paikalle juuri ennen hämärän saapumista ja saimme otettua talvisesta joesta muutaman kuvan. Muutaman kunnon pakkaspäivän jälkeen Hammonjoki oli jään peittämä, koskipaikkoja lukuunottamatta. 

Vesi on korkealla

Koskipaikoissa vesi virtaa yhä

Taimenvaappuja

 Tätä kirjoittaessa Lahti on saamassa valkoisen lumikuorrutuksen harteilleen. Talvi taitaa vihdoinkin saapua pitkän empimisen jälkeen ja viikolle luvatut pakkaset tuovat seudulle kaivatut pilkkikelit. Jokohan ensimmäiset pilkkikalat pääsevät pannulle ennen joulua...

Verstaalla syntyi muutama uusi huippukevyt taimenvaappu. Vaapun runko on lähes yhdeksän senttinen ja uinti on erittäin herkkää ja siroa. Nämä syntyivät Tenovuonoa silmällä pitäen, sillä paikasta on tullut meille jokakesäinen vakiokohde. Vuonolla tätä kevyttä vaappua voidaan heittää puntin avulla putkiperhon tapaan. Koukutustapoja voi olla useita: kaksi kolmihaara- tai yksihaarakoukkua, vaihtoehtoisesti etukoukuksi leikarin päähän kolmihaarakoukku, jolloin takakoukkua ei tarvita. Viimeisin vaihtoehto lienee kalan kiinnipysymisen kannalta varmin. 

Varma perusväri

Tämä väri muistuttaa läheisesti vuonolla elelevää tuulenkalaa

Punahile toimii kalalle kuin kalalle

Teno 2023-elokuva on valmis. Editointi saatiin päätökseen ja jälleen kerran saimme taltioitua yhden kesän tapahtumat tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi. Pohjoisessa löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia uusia vierailukohteita ulkoilmasta pitäville. Luonto osaa yllättää, mikä tuli todistettua menneenäkin kesänä. Onneksi oli kamera mukana...

 

Tämä lohen vapautus pääsi myös elokuvaan

Tsarssijoen putouksilla kävimme viime kesänä ensi kertaa

Paulin kanssa soudimme Kivikosken kalapaikkoja - vedenalaiskameran kanssa

Iltojen hämärtyessä

  Monivuotinen perinne saa jälleen jatkoa kun Hollolan Uistimen pikkujoulut pidetään la.9.12 klo 16.00 alkaen ja ilta sujuu perinteisin menoin. Herkuttelemme yhdessä nyyttikesti-periaatteen mukaisia pöydän antimia, katsomme uusimman Teno 2023-elokuvan ja ilta huipentuu jälleen pöytälätkäturnaukseen. Matkaako tavoiteltu pokaali vihdoinkin uuteen osoitteeseen? Mukaan tulevien on syytä ilmoittaa tulostaan meille  etukäteen.

Tämän pokaalin seuraava haltija selviää vajaan kuukauden kuluttua

Talvi tekee tuloaan jo tänne eteläänkin, mutta verstaalla ajatukset ovat vahvasti tulevassa kesäkalastuskaudessa. Uusin vaappuväri on jatkoa aiemmin esitetylle mallille. Selkävärissä on jälleen ripaus violettia. Vaapun vatsapuoli on oliivin vihreä ja selän reunat, siis hartiat ovat kultaiset.

Uusia väriyhdistelmiä

Selässä on useita eri värisävyjä

Olen innokas lukija. Nyt on iltalukemisena menossa Markku Myllylän mainio opaskirja Jäämeren kalastuksesta. Kalapaikkojen lisäksi kirjassa on vinkkejä majoitus- ym. palvelujen löytämiseksi. Seuraava hankittava kirja on Ari Savikon ja Sulo Tiaisen uutuus "Perhokalastajien elämänvirrat". Tuosta kirjasta löytyy esittely tästä linkistä.

Tässä on hyvä tietopaketti Finnmarkin rannikoille pyrkiville

  

Veneilykausi on ohi

 Viikonloppu meni tiukasti työn merkeissä, siksi tämäkin teksti tulee myöhässä totutusta. Perjantaina Kouvolassa alkanut kolmipäiväinen Kymi Brass työllisti tekijöitään aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tänään nostimme veneen vesiltä, tosin ensin piti tehdä vielä lyhyt Lahden Navigaatioseuran mökin huoltoon liittyvä reissu Enonsaareen. Nyt mökki on valmis vastaanottamaan talven. Valmis on venekin, sillä se pestiin saman tien perusteellisesti talvisäilytystä varten. 

Lahden Navigaatioseuran tukikohta Eno

Veneelle alkaa nyt puolen vuoden huili 

Helena ja Piia kävivät Linnaistensuolla viime viikolla. Aivan kaupungin tuntumassa sijaitseva ja pitkoksin varustettu polku on Lahden suosituimpia ulkoilukohteita. Linnaistensuo on Lahden suurin suo, joka on suojeltu ja kuuluu Natura-alueeseen. 

Piia Linnaistensuon pitkoksilla

Elokuvaa on editoitu ahkerasti. Seuraavaksi on vuorossa musiikin liittäminen elokuvaan. Mieluisaa puuhaa siis tiedossa.

Poro vilvoittelee Tenossa helteisenä päivänä

Kynttilät syttyivät Pyhäinpäivänä edesmenneiden muistoksi

Talven tuloa tarkkaillen

 Viikko sitten Helenan ollessa töissä Lapinjärvellä, kävin tutustumassa Ruotsinpyhtäällä olevaan Kukuljärven vaellusreittiin. Vajaan kymmenen kilometrin reitillä on paljon nähtävää. Reitin varrella on kallioita ja louhikoita, metsää, rämeikköä sekä joki- että järvimaisemaa. Korkeuseroja matkalla on poikkeuksellisen paljon. Jyrkimmissä kohdissa kallion kyljessä on köysi, jonka avulla kulkusuunnasta riippuen nousu tai lasku on kulkijalle turvallisempi. Hyvin merkitty reitti kulkee aivan Strömforsin vanhan ruukkialueen kyljessä. Kymijoesta käyttövoimansa ottaneen ruukin alueelta löytyy historiasta kiinnostuneille paljon nähtävää.

Hyväkuntoiset opasteet pitävät kulkijansa oikealla reitillä

Ensimmäinen laavu on Kymijoen rannalla

Liukkaat pitkokset johdattivat rämeelle

Tämän jyrkän rinteen voi kulkea joko portaiden tai köyden avulla

Kukuljärvi

Kukuljärven laavu on hieno ilmestys

Laavu on kyläyhdistyksen hoitama

Nämä hauskat opasteet pitävät reitillä

Kävimme viikolla sukuloimassa Pohjanmaalla. Talvi teki jo kovasti tuloaan ja Lestijärvi sai pakkasen myötä jääkannen. Läheisellä nevalla oli helppo kulkea kun pakkanen oli kovettanut maan pinnan kantavaksi. Silmänruokaa oli tarjolla yllin kyllin.

Aamuruskoa Lestijärvellä

Kuutamo heijastui jään pinnalle

Aamusumu

Jääkiteitä lammikossa

Juolukat odottavat vielä syöjäänsä

Kuuraisia puolukoita

Männyn pahkoja

Suopursu - pakkastähti

Vaihtuvien tunnelmien viikko

Viime maanantaina pääsin järvelle Lennartin ja Harrin kanssa. Miehet olivat kesällä kunnostautuneet hauenpyynnissä ja nyt oli aika saada muutama jigiahven paistinpannulle. Ilma oli hyinen ja navakka tuuli puhkui luoteesta. Onneksi löysimme suojaisen kalapaikan jälleen Rautakankareen edustalta. Kolmen tunnin kalareissulla saimme juuri sopivat ahvenet syömäkaloiksi. Harmi, että juuri ennen rantaan lähtöä napannut kuha jäi nuikasti alle Enonselän alamitan, 50 senttiä. 

Harri on innostunut kalastuksesta

Ahven nappasi kuoreen väriseen jigiin

Lennart ja ahven katselevat toisiaan

Lennart osoittautui taitavaksi kalamieheksi

Näin niitä syömäkalaoja nousee Vesijärvestä

Loppuviikko on sujunut haikeissa merkeissä. Meille 8-vuotiaana tullut Kata menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen. Keskiviikkona Katan terveys romahti äkillisesti ja eläinlääkäri antoi sille lopullisen, kivuista päästävän pistoksen. Kata oli mukanamme elämässämme ihan kaikkialla. Kata oli tuttu näky niin hoitokodissa vanhuksia viihdyttämässä kuin tunturin laella maisemia ihaillessa. Muiden koirien kanssa Kata oli taitava seuralainen. Se osasi leikkiä sekä pienten pentujen että itseään suurempien koirien kanssa. Viisi yhteistä vuottamme ovat täynnä hienoja muistoja. Pilven reunalta näkee vielä tunturin lakeakin kauemmas. 

 

Catalina, "Kata" 2.11.2010-18.10.2023