Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Töpseli Tenolla

 Tällä viikolla saimme odotetun vieraan Johkamielliin. Lapinkoiratyttö Taigakuiskeen Taivaaltatippunut, "Töpseli", tuli päivähoitoon kun sen omistaja Helinä lähti Kevon vaellukselle siskonsa Outin kanssa. Töpseli on 11 viikkoa vanha ja uutta opittavaa on paljon. Oma lapinkoiramme Kata on 10-vuotias, jolla koirakokemuksia riittää varmasti jaettavaksi asti. 


Outi ja Helinä Kevon reitin alkupisteellä

Jo ensi hetkistä lähtien oli selvää että Töpseli ja Kata tulevat toimeen mitä parhaimmin. Innokas paini kuuluikin jokaiseen päivään aamusta lähtien. Välillä pidettiin ruoka- ja lepotaukoja, kunnes taas jatkettiin painimista. Onneksi painin lisäksi tehtiin muutakin. Hoitopäivien aikana Töpseli sai Katan johdolla tutustua mm. vanhoihin ketunkoloihin ja maastosta löytyneisiin hirvensorkkiin. Mökkitontille eksyneet kolme poroa saivat Töpselin geenit heräämään. Koparoiden äänet katosivat kovaa vauhtia Tenon törmän polkua alapäin nuoren lapinkoiran haukun säestämänä. Siinäpä rohkeutta uhkuva lapinkoiratyttö!


Kata on vuorostaan pahasti alakynnessä


Hirven sorkan maku oli Töpselin mieleen


Ja nämä kasvit, nuuh...

Yhtenä päivänä teimme retken Nuorgamin Skaidijärvelle. Tunturiylängön maisemat olivat kovasti nuorikon mieleen. Perillä ihastelimme maisemien lisäksi kodan pihapiiriin rakennettua ruokailuryhmää. Koirille riitti tukittavaa koko pitkän reissun ajan. Onneksi nokoset voi ottaa vaikka nuotion ääressä.


Skaidijärven kota uusine ruokailuryhmineen


Täällä näkee kauas


Tämä maasto on mukavaa kaivella


Kun Maria ihailee maisemia niin on ruokailun aika


Töpseli on varsinainen hurmuri. Joka paikassa missä kuljimme, sai tämä söpö koiratyttö ihmiset huokailemaan ihastuksesta. Eikä ihme, sillä vastustamattoman ulkomuodon lisäksi Töpseli osaa myös käyttäytyä ensiluokkaisesti. Mikä koira!


Töpseli osaa myös poseerata


Hurmuri


Viimeisenä päivänä oli yllätyksen vuoro. Lähdimme etukäteen ilmoittamatta vastaan Kevon reitiltä palaavia vaeltajia. Patikoimme reilun parin kilometrin matkan Silkeájan tulipaikalle ja ehdimme keittää nokipannukahvit pitkän reitin taivaltajille ennen riemukasta kohtaamista. Töpseli tunnisti "mammansa" jo kaukaa ja oli onnesta sekaisin kun pitkä odotus oli vihdoin ohi. 


"Joko se mamma kohta saapuu?"


Ystävykset

sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Loman alkupäiviä

 Helena oli alkuviikosta Oulangan kansallispuistossa täydentämässä EcoTraining-ohjaajakoulutustaan. Nuo kolme päivää koulutukseen osallistujat viettivät Koillis-Kairan jylhissä maisemissa, hellekelin säestäminä. Minä olin tuon ajan Keski-Pohjanmaalla sukuloimassa. Ehdimme käydä isän ja Heinon kanssa myös pienellä kalareissulla Perhon Ahvenlammella. Täysin tyynessä säässä siiat herkuttelivat lammen peilityynellä pintakalvolla olleita hyönteisiä. Satumaisen kauniin illan ainoa saalis oli Heinon saama kirjolohi.


Ahvenlammen iltatunnelmaa

Helenan kurssin päätyttyä olimme Katan kanssa vastassa Oulangan luontokeskuksessa. Samalla kävimme ihailemassa kuuluisaa Kiutaköngästä. Kosken pauhu kuului kauas ja oli näkemisen arvoinen. Kosken rannalta on löytynyt merkkejä vanhasta asutuksesta. Mahtava koski on vetänyt puoleensa ihmisiä jo tuhansia vuosia. Toivottavasti joki saa virrata vapaana vielä lukuisien sukupolvien ajan.


Kiutaköngäs puhuttelee voimakkain kuohuin


Teno virtaa pienessä tulvassa. Viime kesään verrattuna veden korkeus on pari metriä matalammalla, sillä viime kesänä koettiin Tenolla todellinen suurtulva. Tänä kesänä lohet saavat uida vapaasti kutupaikoilleen. Ainoat pyyntitoimet kohdistuvat taimeneen ja harjukseen. Mainittakoon että Suomen puolella myytävä harjuslupa oikeuttaa kalastaa vain kotimaamme rannalta. Norja ei tämänhetkisen tiedon mukaan harjuslupaa myy, joten moni vastarannan hyvä harjuspaikka saa levätä rauhassa.


Nuoraskari ja Kaava


Viime kesänä tulvavesi peitti Kuninkaankiven alleen


Levajoki tulvii hellepäivien jälkeen


Hannunväylän yläosan Hyljekivi on tuttu vesimittari lohimiehille


Tunturikurjenherne kukkii jo Tenon rannoilla


Metsätähti on kukista kauneimpia


Tällä pajulla on hauskat kukinnat


Vitosniemen Geokätkö on huollettu


Tuore EcoTraining-ohjaaja ja Kata ihailevat maisemia


lauantai 5. kesäkuuta 2021

Uuden edellä

Tänään on ollut pakkauspäivä. Helena pistääntyy Koilliskairassa muutaman päivän tuleviin töihinsä liittyvässä koulutuksessa. Mikä kipaisen reissun Keski-Pohjanmaalle ja saatan jopa päästä pienelle kalaretkelle Lestijoelle. Loppuviikosta ihailemme jo tunturimaisemia ihastuksesta huokaillen. Lahdessa kesäasukkaat, -talonmiehet pitävät talomme asuttuna lomamme ajan.

Tänään lähetin vaapun Muonionjoelle matkaavalle lohimiehelle. Moni Tenolla lohestanut soutelee tänä kesänä Tornion- ja Muonionjoella. Toivottavasti rauhoituskesä antaa toivotun piristysruiskeen Tenon lohipopulaatiolle. Tänä kesänä Utsjoen seudulla on tuhannen taalan paikka esitellä ainutlaatuista luontoaan ulkoilijoille ja vaeltajille. Kauniilla jokinäköaloilla varustetut mökit soisi täyttyvän reppu- ja rinkkaselkäisitä kulkijoista.


"Autiosaari"-väri on yksi parhaista yleisväreistä lohelle


sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Kesän kynnyksellä

  Kesän merkit ovat ilmassa. Luonto on herännyt kovimpaan kasvuvauhtiinsa sateiden tauottua ja ilman lämmettyä. Kukkaloisto hakee vertaistaan niin metsässä kuin pihapiirissä. Pihallamme kasvaa päärynä-omenapuu. Kyllä, risteytetystä puusta on kyse. Viime kesänä puu kasvatti ensimmäiset harvat hedelmänsä, mutta nyt puu kukkii uskomattoman runsaasti. Toivottavasti pölytys onnistuu ja saamme nauttia syksyllä makoisista hedelmistä. Pölyttäjät ovat ahkeroineet viime päivinä kukintojen kimpussa. Hyvältä siis näyttää.


Kimalainen työn touhussa


Päärynä-omenapuun kukka

Tenoon liittyvää uutisointia tulee seurattua tarkoin, onhan tuleva kesä poikkeuksellinen. Menneellä viikolla monien kulmakarvat kohosivat, kun Norjasta kantautui tieto, että rannikolle aiemmin määrätty koukkuverkkokielto lievenisi aiemmin päätetystä. Uuden päätöksen mukaan kielto jatkuu vain Tenovuonon lähialueilla. Ratkaisu hämmästytti varsinkin ajoituksensa vuoksi. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet että Finnmarkin alueen rannikkovesistä pyydetyistä lohista lähes 20% on Tenojoen kantaa. Toivottavasti päätös ei rapauta Suomen ja Norjan välisiä tulevia kalastusneuvotteluja. Turisteille suunnatusta harjusluvasta tuore tieto on että lupa maksaa 20€/vrk ja alle 18-vuotiailta 10€/vrk. 



Tänään olimme Kimmon kanssa Vesijärvellä hienossa säässä. Järvi oli lähes peilityyni ja taivas oli pilvetön. Saimme saaliiksemme hyviä fileahvenia ja lisäksi saimme sanamukaisesti parikiloisen mateen. Paikallinen verkkokalastaja huikkasi meille järvellä että hänellä olisi meille made, jos sellainen kelpaa. Tietenkin koukkasimme mateen kyytiimme ja iltapäivällä herkuttelimme paistetuilla mateen selyksillä perunoiden ja salaatin kera.


Tätä voi jo sanoa tyyneksi


Reissun "saalis"

Eero piipahti verstaalla laittamassa uintilevyt viimeisimpiin vaappuihinsa. Päijänteellä nähdään tänä kesänä melkoinen vaappukokoelma testissä kun Eero narraa punalihaisia Padasjoen lähivesillä. 


Eero lempipuuhassaan


Kata pitää seuraa verstaalla


Tämän vaapun lahjoitan arpajaisiin. Väri on erityisen hyvä järvitaimenelle ja -lohelle


Viime päivinä on valmistauduttu kesään. Helena on puuhaillut retkiruokien kimpussa. Tänä kesänä on aikomus tallustella tunturien kupeita, ehkä huippujakin. Peräkärryn käytössä kulunutta kuomua on korjattu lasikuidulla. Huomenna kovettuneet korjaukset siistitään lopulliseen kuosiin. Johkamiellin mökki saa tänä kesänä uuden lieden. Pääkaupunkiseudulta löytyi uudenveroinen kapea kaksilevyinen. Näitä ei kuulemma ole valmistettu enää viiteentoista vuoteen. 


Hiontaa vailla


Kuin uusi


sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Ahvenparatiisi

Sampon pitkin kevättä tekemä vaappu on valmis. Viimeiset viikot vaappu on odotellut verstaalla koukutusta ja uimakoulua, kunnes eilen Sampo pääsi vihdoin viimeistelemään hienon petokalavaappunsa. Ensimmäisen uimanäytteen jälkeen vaapun uintilevyä kavennettiin ja lyhennettiin. Toimenpiteiden jälkeen ahventakkinen vaappu ui sen verran houkuttelevasti, että haukien ja kuhien on jälleen syytä olla erityisen varuillaan. Ihan pienille kaloille tätä vaappua ei ole tarkoitettu, sillä se on parikymmentä senttiä pitkä.


"Ui ihan kuin oikea kala", totesi Sampo


Tyytyväinen vaappumies


Petokalojen viimeinen suupala


Ahvenen kutu alkaa pian olla takanapäin Vesijärvellä. Viime päivinä on kuulunut hyviä uutisia ahvenen aktiivisuuden lisääntymisestä, joten lauantaina lähdimme Kimmon kanssa pienelle kalareissulle. Kimmo kävi järvellä jo perjantaina ja ahvenia tuli mukavasti. Lauantaina ankkuroimme veneemme Messilän edustan kalapaikalle, parin kolmen minuutin ajon jälkeen. Lokki- ja tiiraparvi ilmoitti kalapaikan meille sekä näkyvästi että kuuluvasti.  Ahvenia alkoi tulla saman tien. Välillä kuoreparvi liikkui satakunta metriä syvyyskäyrää seuraten. Pysyimme kuitenkin samalla ankkuripaikalla lopulta koko lyhyehkön reissumme ajan, sillä ahvenia tuntui olevan koko ajan veneemme lähistöllä. Ahventen keskikoko oli tällä kertaa harvinaisen suurta. 

Ahvenet ovat jo nyt erittäin hyvällä syönnillä ja helposti pyydettävissä. Maukkaasta lähikalasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Vesijärven kimaltaville aalloille. 


Aamun raikkaassa säässä pipo oli paikallaan


Nyt on kunnon fileahvenia useampaankin ateriaan


Messilän sataman kalalokki on jälleen tutussa pesäpaikassaan


sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Lestijärven luontoa

 Viikonloppuna kävimme tapaamassa vanhempiamme Pohjanmaalla. Yövyimme tutuissa maisemissa Lestijärven rannalla. Vierailumme osui luonnon seuraamisen kannalta otolliseen aikaan, sillä rannat kuhisivat elämää. Monet linnut olivat täydessä touhussa pesintäpuuhiensa parissa. Linnunpöntöt olivat varattuina ja monien sisällä olivat poikaset jo kuoriutuneet. Laulujoutsenet lauloivat yötä myöten ja ruokailivat aivan mökin edustalla. Saimme seurata läheltä myös koskeloiden ja telkkien touhuja. 


Kansallislintumme laulujoutsen lipuu tyynellä järvellä


Tämä joutsen oli tottunut ihmisiin


Ruoka-aika


Kurjet lensivät ylitsemme


Telkkäpariskunta tutustuu ympäristöön


Isokoskelot ruokailivat laiturin kupeessa


Tukkakoskeloa on kutsuttu aiemmin pikkukoskeloksi


Vilkasliikkeinen orava kiipeili mökin edessä olevassa männyssä ja piiritti rungossa kiinni ollutta linnunpönttöä. Kun menin hätistelemään sitä, alkoi se murisemaan minulle. En ole koskaan aiemmin kuullut oravan murisevan ja täytyy todeta että ääni oli yllättävän voimakas. Orava kiipesi lopulta muutaman metrin ylöspäin ja jäi odottamaan minun poistumistani paikalta. Seuraavana aamuna tarina sai jatkoa. Orava ei ollutkaan hätistelemässä pöntön lintuja, vaan pönttö olikin sen käytössä joko ruokavarastona tai pesänä. Pöntöstä kurkisteleva orava tuntui viihtyvän siellä vallan mainiosti ja kun lähdin kävelemään pois päin, seurasi orava minua aivan lähietäisyydeltä. Murinaakaan ei enää kuulunut vaan orava olikin liikkeellä ystävällisin ja uteliain elkein.


Orava liikkui sähäkästi ja murisi häiritsijälleen


Aamulla orava kurkisteli pöntöstä kesämökkiläisiä tarkkaillen


Yksi odotetuimpia kesän elämyksiä on juuri savustetun ahvenen maku. Saimme kahdesta katiskasta ja parista verkosta todella hyvän ahvensaaliin. Lohimiehenäkin tunnettu Aimo kutsuttiin syöntitalkoisiin Lestin tyynelle rannalle. Höyryävät, juuri savustetut ahvenet olivat herkullisia.


Aimolla on jo vesi kielellä


Toivo toteaa savuahventen olevan valmiita


"Kyllä maistuu", toteaa Aimo


Laskimme perjantai-iltana kaksi verkkoa rantalaiturin molemmin puolin särkisaaliin toiveissa, olihan särjen kutu juuri parhaimmillaan. Särkikeitto on yksi karhukoirien lempiruoista ja keittotarpeita kuhisi rantavedessä yllin kyllin. Aamulla lähdin katsomaan verkkoja ja toisessa verkossa oli hurja yllätys. Valtava hauki oli tarttunut pienisilmäiseen särkiverkkoon hampaistaan ja odotti apua lähes asennossa seisten. Leuka oli pinnan tuntumassa ja pyrstö oli kohti pohjaa. Nostin verkkoa ja hauki aloitti teutaroinnin. Vanha verkko ritisi uhkaavasti  ja onneksi hauki pysyi kiinni verkossa. Pari yrityksen jälkeen sain sen vaivoin ujutettua haaviin. Hauki oli todella suuri. Niska ja selkä olivat uskomattoman paksut. Vaikka olen kalastellut Lestillä koko ikäni, ei tällaista mörköä ole minulle tullut koskaan vastaan. Ja että se kaiken lisäksi tuli omasta rannasta, paikasta jossa saunareissulla uidaan. Ollaankohan sitä aina ns. merta edempänä kalassa? Joitakin samankokoisia ja jopa isompia olen kuullut Lestistä saadun, mutta itse en tällaista ole koskaan saanut tästä järvestä.

Hauki pääsi veneeseen ja nostin sen laiturille verkon kera. Verkko irtosi onneksi melko helposti ja hauki pääsi vapauteen saman tien. Hämmästynyt hauki ui suoraan veneen alle jääneeseen varjoon. Selvittelin sotkuisen verkon ja pyysin Helenaa ottamaan videon kun siirrän veneen pois hauen päältä. Hauki ei ollut tuosta moksiskaan vaan jäi rantaveteen eviänsä heiluttelemaan. Helenan videoidessa silittelin haukea rauhallisesti. Hauki ei tehnyt elettäkään karatakseen ja minulla oli aikaa mittailla sen  kokoa. Arvioin sen n.115- senttiseksi ja se potkaisi itsensä syvemmille vesille vasta kun aloin nostaa sitä kohti pintaa. Olipa mieleenpainuva hetki nähdä tällainen hauki ja päästää se jatkamaan särkien jahtaamista.


Mahtava hauki on juuri irrotettu verkosta


Illan värejä