Nimikkovaappu

 Menneellä viikolla Savossa vietettiin juhlia eläkkeelle siirtymisen johdosta. Anssi Hattunen teki pitkän ja komean työuran rekkakuskina. Anssin ystävä Jari tilasi hänelle lahjaksi hieman tavanomaisesta poikkeavat vaaput. Nämä vaaput on maalattu Anssin ajaman rekan väreihin firman logoa myöten. Mitäköhän kalat tuumaavat näistä erikoisväreistä? Luulenpa, että nämä vaaput ovat ensimmäiset laatuaan. 

Anssin "Kaukokiito"- vaaput

Nuorekas, tuore eläkeläinen

Ruska on alkanut valmistautumaan jo ensi kesän patikointireissuja varten. Aikuistunut koira saa ensi kesänä kantaa omat eväänsä repussaan. Metsälenkillä selkään laitettu ja hyvin istuva reppu unohtui saman tien ja ympäristön tutkiminen oli reppua tärkeämpää. Tervetuloa ensi kesä uusine reissuineen.

Ruskan ryhti ei katoa reppuselkäisenäkään

Usva, Halla ja Ruska Kintterönlammin taukopaikalla

Naapurikatujen koirakaverukset ovat riemuinneet jälleen yhdessä. Lähiseudun koirametsät ja -pellot ovat olleet tälle koiraviisikolle tarpeen. On mukava nähdä, että lauma, jossa on kolme urosta ja kaksi narttua, tulevat niin hyvin toimeen toistensa kanssa. Nämä koirat ovat olleet yhdessä aina pentuajoista lähtien. Hukka vanhimpana koirana on nähnyt muiden koirien kasvavan osaksi laumaa.

Ruska ja Hurri kirmaavat turkit hulmuten

Henna tarjoili koirille väliherkut 

Taimenen kutupuroilla

 Porvoonjoen latvavedet sijaitsevat aivan asuinpaikkamme lähimaastoissa. Olin muutama vuosi sitten seuraamassa taimenenpoikasten istutusta kunnostettuun puroon Okeroisissa. Viime aikoina nämä Porvoonjoen latvavedet ovat nousseen otsikoihin lähistölle suunniteltavien kierrätyskeskuksen ja maankaatopaikan vuoksi. Noiden kaltaiset  hankkeet vaativat hyvää ennakkosuunnittelua, jotta niiden valumavedet eivät päätyisi lähellä sijaitseviin puroihin. Näistä puroista on löytynyt taimenia, jotka ovat saaneet alkunsa puroissa tapahtuneista kuduista. 

Porvoonjoen ja sen latvapurojen vesi muistuttaa kuuluisan Longinojan vettä. Pääkaupunkimme alueella virtaava Longinoja on hämmästyttävän hyvä taimenten kutupuro, joka sekin kärsii ajoittain ihmisten huolimattomuudesta valumavesien suhteen. Toivottavasti nämä Porvoonjoen latvat säilyvät kutukelpoisina jatkossakin.

Koivusillanjoen soraikkoja, jotka ovat taimenten mieleen

Vesi on sameahkoa sateiden jälkeen

Tähän Okeroisten Myllykosken soraikkoon istutettiin 

muutama vuosi sitten vaaksan mittaisia taimenia 

Hyllyjen kätköistä löytyi lähes uudenveroinen, mielenkiintoinen kela. Tämä kookas japanilainen haspeli on omimmillaan esimerkiksi Tenovuonon taimenenpyynnissä. Täytyypä ottaa se käyttöön ensi kesänä.

Yamato Taiyo 600

Uusi sähköfatbike on osoittautunut ykkösluokan hankinnaksi. Matka taittuu mäkisessäkin maastossa suu muikeassa hymyssä. Salpausselän hiihtoreitit ovat mitä mukavinta ajelumaastoa ja reiteissä riittää valinnanvaraa yltä kyllin. Viikko sitten kävin näyttämässä pyörää Lahden Hiihtostadionilla hiihtävälle Siiri Rantaselle - tai siis hänen patsaalleen.

 

Joimme Siirin kanssa vesihörpyt

Kamerakoulun asiakastyö

 Helena on kohta vuoden päivät opiskellut valokuvausta. Kerran kuussa olevien striimi-iltojen päätteeksi opiskelijat saavat erilaisia kotitehtäviä, joissa opittuja taitoja voi soveltaa käytännössä. Tämän kuun tehtävänä oli kuvata asiakastyö. Kuinka ollakaan, "asiakkaana" oli tällä kertaa Hollolan Uistin, jonka vaappujen valmistuksesta kuvasarjan tuli kertoa. Näiden kuvien perusteella vaapun tekemiseen perehtymätönkin ymmärtää kuinka käsintehty vaappu syntyy.

Hollolan Uistimen vaappujen raaka-aineena on kotimainen haapa

Puukko on tärkein työkalu runkoa veistettäessä

Vaapun sydän - rautalankarunko on suomalainen keksintö

Vaappujen pohjustus ennen maalausta

Kynäruisku antaa viimeistellyn jäljen

Pintalakkauksen, uintilevyn kiinnityksen ja koukutuksen jälkeen vaappu on valmis uimakouluun

Uimakoulun käyneet vaaput ovat valmiina tositoimiin

Editointia ja hoitokoiramme Usva

Uusimman kesäelokuvan editointi on jo alkanut. Kuvattujen leikkeiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, mikä antaa runsaammin vaihtoehtoja editointivaiheessa. Tänäkin vuonna elokuvassa on edellisiin verrattuna jotakin uutta ja väsytysvideoita saatiin taltioitua enemmän kuin vuosiin. Kameroiden kehitys on ollut huimaa. Saa nähdä, mitä tekniikan kehittyminen tarjoaa seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä. 

Vene oli käytössä tänä kesänä ensi kerran vuosiin

Meillä on ollut viikon verran tuttu koira hoidossa. Usvan omistajat ovat viettäneet vihdoinkin kesälomiansa ja matkustivat ansaitulle sekä virkistävälle lomalle. Usva ja Ruska ovat nauttineet toistensa seurasta ja Usvasta on löytynyt uusia, ennen näkemättömiä piirteitä. Nyt viisivuotias Usva houkuttelee Ruskaa leikkimään ja olemme saaneet nauraa tälle kaksikolle kerran jos toisenkin. Tämä viikko on tehnyt hyvää molemmille ja heidän suhteensa on nyt lämpimämpi kuin koskaan. 

Ruska ja Usva leikin tiimellyksessä

Tänään kävimme kävelemässä parin tunnin päivälenkin Lahden Terveysmetsän nimikkopoluilla. Nämä valitut reitit ovat hyväkuntoisia ja opasteet ovat ykkösluokkaa. Reiteillä kerrotaan myös matkan varrelle osuvista luontokohteista. Luonnossa liikkumisella on selviä terveysvaikutuksia - niin kuin hyvin tiedämme ja olemme sen myös itse kokeneet.

Lahden Terveysmetsähanke sai tukea EU:lta

Tässäpä nerokkaat, kaatuneen kuusen rungosta tehdyt askelmat 

kostean paikan ylittämiseksi

Ruska ja Usva katetulla taukopysäkillä

Uutta luettavaa

 

Hollolan Uistimen nettisivuilla on luettavissa viime kesän tarina Utsjoella viettämästämme kesästä. Pääset lukemaan sitä suoraan tästä.

Ruska Kaavan maisemissa

Vihdoinkin Vesijärvellä

Elokuun alkupuoli on sujahtanut kovaa vauhtia. Monenlaiset työt ja arjen askareet sekä viime aikojen kovat tuulet ovat estäneet kalareissut omalle kotijärvelle Vesijärvelle. Tänäänkin tuulta oli vaahtopäihin asti, mutta silti käytiin kalassa Kimmon kanssa. Kimmo on kaikilla mittareilla ja joka suhteessa luotettava kalakaveri. Hänellä on myös vahva kalageeni, joka tarkoittaa, että kun kalaan lähdetään, niin jonkinlaisesta saaliista voisi antaa melkein takuun. 

Kimmo lempipuuhassaan Vesijärvellä

Tänään menimme kovan tuulen vuoksi läheisen saaren suojaan, missä aallokko ja tuuli eivät juuri häirinneet kalastusta. Pienen etsimisen jälkeen ahvenia alkoi tulla harvakseltaan, mutta tasaisesti. Harmi vain, että ne olivat liian pieniä paistinpannulle. Sitten Kimmon vapa niiasi kunnolla ja jigiin tuntui napanneen kunnon kala. Kalan elkeet olivat kuin kuhalla, mutta lopulta vedestä nousi maastopukuinen, lähes kolmen kilon hauki. 

Tässä on hyvä ruokakala

Tämä hauki pääsee meidän ja naapurimme ruokatarpeiksi. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan seuraavaa  suikalehaukireseptiä: 

Suikaloi haukifileet ohuiksi suikaleiksi ja pätki ne tarvittaessa. Pyöräytä suikaleet korppujauhoissa ja paista reilun voinokareen kanssa kunnolla kypsiksi. Herkuttele lämpimät haukisuikaleet sitruunamehulla terästettyinä. Suikalehauki maistuu mainiosti esimerkiksi salaatin ja/tai perunamuusin kera.

Viime päivinä olen kirjoittanut tarinaa menneestä kesästämme Utsjoella. Tarina julkaistaan lähiaikoina Hollolan Uistimen Wuosien Warrelta -sivulla. 

Vanhoja 70-luvun Eräkävijöitä selailemalla löysin hauskan mainoksen.

Tenon kuulumisia ja Kalakirjastolla on syytä juhlaan

 Monet ovat seuranneet tänä kesänä Tenon nousulohilaskuria odottavin tunnelmin. Alkukesästä lohien nousumäärät vaikuttivat hyvinkin lupaavilta, mutta sittemmin käyrät kääntyivät jyrkästä loivaan eli kovasti odotettua nousulohiryntäystä ei valitettavasti tapahtunut. Tämän kesän nousumäärä asettuu joka tapauksessa viimevuotista alemmaksi. Lopullinen määrä selviää myöhemmin syksyllä, kun luotaamalla saatu aineisto käydään vielä uudelleen läpi. 

Tenon vene Annebaktin lähtöpaikalla

Tenovuonolla on ollut hyvien saaliiden kesä. Roimasti nousseet lupahinnat ja lupakaupan sotkut vähensivät varsinkin turistien määrää Tenon merirajan aluella. Taimenia on noussut saaliiksi koko kesän ajan tasaisesti ja suurimmat tilastoidut yksilöt ovat olleet 5,5 ja 5,4 kiloisia mahtitaimenia. 

Hanna ja Piiakin pääsivät taimenen makuun vuonolla

Tenon ja koko jokilaakson tunnelmista voi lukea Suomen Kalakirjaston blogista. Kirjaston perustaja Ari Savikko on kuvannut tekstissään osuvasti lohikadon vaikutuksia koko seudun identiteettiin. Linkki blogiin löytyy tästä.

Suomen Kalakirjastolla ja sen perustajalla Ari Savikolla olisi hyvä syy juoda kakkukahvit, sillä tänä keväänä kirjastolle tuli täyteen miljoona käyntikertaa! Kirjaston sivuilla ja tietokannoissa on käynyt siis melkoinen vilske. Kauniin kirjastorakennuksen saranat ovat myös kuluneet lukuisien vierailijoiden ansiosta. Tämä kirjasto on osoittanut tarpeellisuutensa ennätysajassa. Muistutettakoon vielä, että kirjastossa voi vierailla ja se on mitä mielenkiintoisin paikka vähänkään kalastuksesta kiinnostuneelle. 

Tutun näköinen lohi ohjaa kävijät kohti Suomen Kalakirjaston aarteistoa

Reilu viikko sitten tuli tehtyä omaan hyvinvointiin vaikuttava hankinta. Samana päivänä, kun tästä Helkamasta tehtiin paikallisessa pyöräliikkeessä kaupat, uutisoitiin Tunturin konkurssista. Katkesiko perinteikkään pyörätehtaan kamelin selkä tähän kauppaan? Tuskinpa, mutta sähköpyörien ostajilla on ollut viime aikoina tarjolla poikkeuksellisen runsas valikoima huimin alennuksin. 

Sähköfatbike tai kotoisammin sähköläskipyörä on suunniteltu vaativampiin pyöräilyolosuhteisiin. Leveissä renkaissa riittää pitoa ja sähkön avulla jyrkät nousut loivenevat merkittävästi. Salpausselän rinteitä risteilevät polut ja reitit ovat saaneet nyt uuden kulkijan. Tämä pyörä tuli hankittua myös Utsjoki mielessä. Ensi kesänä pyörä pääsee Utsjoelle, missä sille on varmasti käyttöä. 

Salpausselkä on maastopyöräilijän paratiisi

Nousumetrejä löytyy