Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

lauantai 27. helmikuuta 2021

Talviverkoilla

 Keskiviikkoaamuna pääsin Sepon kanssa kokemaan talviverkkoja. Järven rantaan päästyämme saimme nähdä omin silmin tiedotusvälineissä kerrotun ilmiön. Saharan hiekkapöly, jota oli satanut pitkin Keski-Eurooppaa, oli saapunut Suomeen asti ja värjäsi Vesijärven jään päällä olleen lumen laikukkaaksi. Uskomattomia ovat ilmavirtojen liikkeet. 

Tämä talvi on ollut hyvä kalastajille. Jääolosuhteet ovat olleet paremmat kuin moneen vuoteen, niinpä alueemme kaupoissa on ollut päivittäin myytävänä Vesijärven kalaa. Arvostus ammattikalastajia kohtaan nousi jälleen kerran, kun itse pääsin kokemaan talviverkotuksen haasteet. Jo verkoille kävely oli tavallista hankalampaa. Kun alkuviikosta oli satanut kymmenen senttiä lunta ja sitten pariin otteeseen alijäähtynyttä vettä, oli jään päällä joka askeleella upottanut kansi. Verkkopaikalla kymmenen asteen pakkanen ja navakka tuuli kohmetti sormet nopeasti. Kalojen irrottaminen ja verkon selvittäminen joka kalan jälkeen nostattavat hatun korkealle niille, jotka tekevät tätä päivittäin. 


Seppo tuntee kuhan potkut verkkoa nostaessaan

Saaliimme oli mielestäni hyvä. Harvojen verkkojen kahdeksan kuhaa ja kaksi haukea pääsevät ruokapöytiin eri muodoissaan. Suurimmat kuhat olivat lähempänä kolmea kuin kahta kiloa. 


Kalat verestetään saman tien


Tällä kertaa tuli näin komeat kuhat

Tänään kävin Kimmon kanssa aamupilkillä. Parin päivän lauha sää oli sulattanut lumet jäältä ja maisema oli muuttunut totaalisesti. Pienet yöpakkaset olisivat nyt toivelistalla jotta sulamisvedet jäätyisivät kulkemisen helpottumiseksi. Minä olin tänään liikkeellä metsäsuksin ja Kimmo potkurilla. Aamureissullamme yritimme syvältä nimenomaan suurempaa ahventa. Jokunen mojova tärppi koettiinkin, mutta kotiin viemisiksi saimme normaalin saaliin. Pari reilumpaa ja muutama pienempi filekala on ollut monien aikaisempienkin reissujen tulos. Syvemmällä kulki useita kuoreparvia joita ahvenet seurasivat. Nyt olimme otollisella paikalla josta voisi tärpätä se odotettu ahvenkörmy. 


Huomenna herkutellaan


Kun korona-aikana on tullut oltua paljon kotona, on verstaalta valmistunut vaappuja tasaisen rauhalliseen tahtiin. Tällä kertaa valmistui todellisia luottovärejä.


MM Onnelasta on tullut keski- ja loppukesän suosikki


Tummaselkäinen ampiainen toimii koko kalastuskauden


Viikon kuluttua su.7.3 pidämme Hollolan Uistimen perinteisen pilkkipäivän, mikäli epidemiatilanteessa ei tapahdu merkittävää huononemista. Siikaniemessä, Rysänperän kodalla ei nälkä pääse yllättämään ja pilkkiseuraa on varmasti tarjolla. 





sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Kalakavereita

 Menneellä viikolla saimme kokea vielä kunnon pakkaset näillä leveysasteilla, mutta sääennusteet kertovat keväisten kelien lähestymisestä. Viikonloppuna tuli oltua jälleen ahvenien jallitettavana. Eilen lauantaina olin jäällä Sepon ja Eeron kanssa, Helenan jäätyä verkko-opintojensa pariin. Reissu alkoi lupaavasti. Pudotettuani tasurin ensimmäiseen avantoon, nousi pohjasta heti ahven ja nappasi kiinni muutamassa sekunnissa aloituksesta. Loppupäivä ei sujunut ihan samaan tahtiin, mutta päivän päätteeksi reppuun kertyi juuri sopivat ruokakalat. Ahvenien lisäksi sain muutaman särjen ja lahnan, jotka jäivät jäälle lintujen ja kettujen ravinnoksi. 

Tuulisella kelillä oli mukava seurata jäällä vinhasti liikkuvia leijahiihtäjiä. Varjon avulla kiitävät leijahiihtäjät liikkuvat moottorikelkan nopeutta, mutta lähes äänettömästi. Onneksi jäällä on tilaa kaikille, vaikka porukkaa olisi vähän enemmänkin - kuten tänään. Messilän rannan parkkipaikat olivat tupaten täynnä jo aamusta kun ulkoilijat, siis pilkkijät, hiihtäjät, leijahiihtäjät, moottorikelkkailijat, koiran ulkoiluttajat, kävelijät ja muut, olivat nauttimasta talvisesta säästä. Enonsaareen aurattu jäätie veti liikkujia jonoksi asti. Jos koronasta on ollut jotain hyötyä, niin ihmiset ovat löytäneet lähiluonnon ja ulkoilun. 


Leijahiihto on näyttävä laji


Näillä taitureilla oli huima vauhti


Tänään olimme Helenan kanssa eilisillä vesillä, vaikka lumisade ja lämmennyt sää toivat lisähaasteen pitkähkölle kävelymatkalle. Ikämies Eero käveli pitkän matkan apajalle muuttuneista olosuhteista huolimatta. Kata ei innostunut lumessa tarpomisesta aluksi ollenkaan, mutta kalapaikalle päästyämme vastassa oli mitä parhain yllätys. Lapinkoiratyttö Tilda oli kalassa omistajansa kanssa ja kun koirat näkivät toisensa, niin loppupäivä meni telmiessä ja kisatessa. Nauroimme välillä porukalla kun koirilla oli ilo ylimmillään. Toivottavasti näemme Tildan omistajiensa kanssa uudestaan, jopa Kuoppilastunturin maastoissa.


Tildan ja Katan iloinen ensitapaaminen


Tilda kertoi mojovan jutun Katalle


Nämä ilmeet kertovat kaiken 


Tänään ahvenet olivat erityisen arkoja. Kaikki kalassa olleet kertoivat samaa tarinaa. Kun avantoon pudotti tasurin, nousi pohjasta kala/kaloja jotka kävivät katsomassa pyytöä ja palasivat takaisin pohjan tuntumaan. Kalat ottivat sitten muihin vieheisiin, kuten morriin. Minä sain komean, lähes puolen kilon raitapaidan kultaisella morrilla. Helenakin nosti komean ahvenen ja vielä painavampi tärppi nosti jännityksen huippuunsa. Harmitus oli suuri kun avannosta nousi lopulta reilun kokoinen sulkava. Reissu oli kuitenkin antoisa, saimme filekokoisia ahvenia sekä tapasimmehan Tildan omistajineen ja muitakin mukavia kalamiehiä. 


Sulkava vai pasuri?


Päivän morriahven


Tenon sääntöneuvotteluista kuuluu kummia. Joitakin viikkoja sitten puhuttiin tiedotusvälineissäkin että nyt voimassaolevaan sääntöön tehdään pieniä viilauksia, mutta viime viikolla asiat ovat saaneet uuden käänteen. Ensi kesänä on odotettavissa mittavia lisärajoituksia, joista kerrotaan tarkemmin lähiaikoina. 




sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Uutta oppimassa

 Tänä viikonloppuna pääsin testaamaan Masan minulle lähettämiä tasapainopilkkejä. Häjy-tasurit ovat seinäjokisen Toni Lehtolan valmistamia ja ovat tunnetusti pyytäviä. Häjyt ovat hienoa työtä huipputerävine koukkuineen. Omat kokemukseni tasureista ovat minimaaliset, joten viime päivät ovat kuluneet tiedon hankkimiseen. 

Eilen pilkimme aamupäivän melko matalassa ja saaliiksi kertyi morrilla pieniä ahvenia ja jokunen särki. Iltapäivällä kävin Nikon kanssa vähän syvemmällä ja kiinnitin uuden tasurin siimaan. Kun pääsimme pelipaikoille, kelpasi uudenkarhea Häjy komealle ahvenelle vapamiehen vähäisestä tasurikokemuksesta huolimatta. 


Häjyn pettämä

Tänään sää oli eilistä kylmempi ja tuulinen. Suunnistimme suoraan syvemmille vesille ja pian tasuria vietiin jälleen. Hetken jo tuntui että nyt on tavallista komeampi ahven kiinni tasurissa, mutta avannosta kurkistikin kuha joka päästettiin vielä kasvamaan. Jatkoimme avantojen kairaamista ja ahventen etsimistä. Karkuutin yhden kalan pian kuhan jälkeen. Toiveet olivat korkealla. Eräällä avannolla tapahtuikin sitten kunnolla. Olin kelaamassa tasuria vedestä ja luulin sen tarttuneen jään reunaan kun vavassa tuntui voimakkaat kalan potkut. Kala teutaroi hetken aivan avannon alla ja sitten... siima katkesi. Joko hauki tai kuha oli seurannut tasuria kelatessani sitä nopeasti ylös ja tarttui siihen juuri viime hetkellä. Oppirahat tuli maksetuksi tällä reissulla. Jonkinlainen peruke on aika oltava tasurilla kalastettaessa. Onneksi minulla oli vielä toinen Häjy. Paluumatkalla sain sillä sen etsimäni, vauraamman ahvenen. Tasurointia täytyy siis opetella ja jatkaa...


Tasurikuha


Kunnon fileahven

Eilen pilkimme Caritan, Lucasin ja Pasin kanssa. Lucas opetteli kaiun käyttöä pilkittäessä ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Kaikuluotaimen näytöltä oli mukava seurata kalojen liikkeitä. Syötistä kiinnostuneet kalat erottuivat hyvin ja ne olivat myös narrattavissa. Lucasista on selkeästi kasvamassa kova kalamies. 


Kaikuluotain avaa vedenalaista elämää



Lucas - kalamies


Pasi on kokenut pilkkijä


Kata nautti tänään auringon lyhyestä pilkahduksesta


Viikolla pidettiin Siikaniemessä Miete ry:n pilkkikilpailut. Hollolan Uistin tuki tapahtumaa ja lahjoitti kisaan palkintovaaput. 


Kisan kunkut Antti ja Jouni pokkasivat palkinnot Rysänperän kodalla




sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Pakkasviimaa

 Viikonloppuna ulkoilutimme jälleen pilkkivermeitämme Messilän lähivesillä. Iloksemme saimme huomata että viime viikon kipakat pakkaset olivat jäädyttäneet Vesijärven jääkannen loistavaan kulkukuntoon. Viime viikonloppuna kulkemista hankaloittanut, lumen ja jään välissä ollut vesikerros oli jäätynyt. Järven jää oli vahvistunut entisestään ja tällä hetkellä jäätä oli yli 30 senttiä kaikissa kairaamissamme kohdissa. Viikonloppuna keli oli lähes ihanteellinen. Pakkasta oli kymmenkunta astetta ja ajoittain aamupäivällä tuulet tyyntyivät lähes kokonaan. Iltapäivällä pohjoisesta puhaltanut viima muistutti oikean pukeutumisen tärkeydestä.


Helenan hyljelakissa tarkenee kovemmissakin pakkasissa

Lauantaina tapasimme jäällä tutun kalamiehen. Ilari pitää kaikenlaisesta kalastuksesta. Nuori mies tunnetaan erityisesti taitavana perhokalastajana ja Tenon lohimiehenä. Pilkkijänäkin hän on ykkösluokkaa. Todisteena siitä oli pilkkiavannon edessä keko ahvenia, jotka saivat iltapäivällä seurakseen vielä kuhan. Mekin saimme mukavan saaliin filekokoista ahventa. Juhlava hetki koettiin päivällä kun näimme kotkan lentävän matalalla Enonsaaren ohitse. 


Ilari talvisessa lempipuuhassaan


Katakin kävi ihailemassa Ilarin saalista


Päivän ensimmäinen omaan pilkkiin tarttunut ahven


Tänään olimme samoilla vesillä Kimmon kanssa. Kaunis sää oli houkutellut jäälle runsaasti väkeä. Leijahiihtäjät kiisivät varjoinensa ohuen lumikerroksen peittämää jäätä. Pilkkipäivä oli myös juhlapäivä, sillä Kimmo vietti syntymäpäiväänsä. Eväät oli päivän mukaiset ja juhlakahvit maistuivat jäällä erityisen hyvältä. Päivän jännitysnäytelmä oli kun Kimmo väsytteli hetken jotain suurta kalaa. Kala kuitenkin karkasi juuri ennen jäälle nostamista. Ahvensaaliimme oli vähintään kohtalainen ja lähipäivät saamme herkutella puhtaalla lähiruoalla. 


Kympin vesillä


Päivänsankaria naurattaa


Juhlakahvit ja kunnot pullat kekseineen


Tämän päivän ahvenemme

sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Pilkkipäivä lähestyy

Hollolan Uistimen perinteinen pilkkipäivä järjestetään su 7.3. Viime vuonna perinne tosin katkesi lauhan talven huonoon jäätilanteeseen, mutta reilun kuukauden kuluttua kokoonnumme jälleen Siikaniemen Rysänperään. Mikäli koronatilanne vaatii, niin järjestämme taukomurkinoinnin tai -herkuttelun asiaankuuluvalla tavalla. Uisteen joukkoihin kuuluvat raapustakoot kalentereihinsa merkinnän "Pilkkipäivä".


Jere - edellisen pilkkipäivän onnellinen kalamies

Tenon neljä vuotta käytössä ollutta kalastussopimusta on ruodittu viime syksystä saakka. Paljon rajoituksia tuoneen sopimuksen vaikutuksia on käyty läpi ja Ylen Oddasatin mukaan tänä keväänä on tarkoitus tuoda uusi, seuraavat viisi vuotta kattava kalastussopimus. Omana toivomuksena olisi, että  ainakin puolisolupa palaisi lupavalikoimaan. Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan. Lohen menestyminen lienee kaikille tärkeintä. 


Toivottavasti näemme Tenolla tulevaisuudessa enemmän pariskuntia

Sampo poikkesi tänään verstaalla jatkamassa vaapuntekoaan. Lastut lensivät kaaressa kun Sampo vuoli vaappuaihiota hoikemmaksi. Hiominen oli selvästi helpompaa kuin vuoleminen. Ensi kerralla on vuorossa runkolangan teko ja kiinnitys. 


Hiominen on tarkkaa touhua


"Sileä on", tuumii Sampo


Vesijärven jäällä on hankala kulkea. Jääkannen päällä on vesikerros ja sen päällä vaaksan verran loppuviikosta satanutta lunta. Ainoa oikea jalkine on vedenpitävä kumisaapas tai vastaava. Ensi viikolle on luvattu melko kireää pakkasta joka saattaa auttaa tilannetta. Eilinen pilkkireissu kesäiselle jigipaikalle antoi sopivat ruokakalat. Tänään matalammassa pilkkiin tarttui lähes pelkästään särkiä. Ensi viikonloppuna, jos jäätilanne sallii, on aika kävellä reilusti syvemmille apajille. 


Kata, pilkkikoira

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Uusia vaapuntekijöitä

 Kimmon vaapuntekokurssia oli suunniteltu pitkään. Koronan ketale sotki suunnitelmamme viime keväänä ja nyt vihdoinkin saimme kalentereistamme yhteistä tilaa vaapuntekoon. Kimmo on kalastellut ikänsä Vaasan saaristossa ja oli korkea aika tehdä ensimmäiset omat vieheet noille vesille. Idea omista vieheistä on kypsynyt jo pitkään ja Kimmo on rakentanut kotiinsa kunnon verstaan. Kynäruiskun käyttöäkin hän on ehtinyt opiskella kurssilla asti. 

Perjantai-iltana veistimme rinnatusten kaksi runkoa, lyhyemmän ja pidemmän. Kimmo osoittautui taitavaksi rautalankarunkojen tekijäksi heti ensimmäisellä kerralla. Lauantaina pääsimme maalaamaan aihiot. Kimmon maalauskurssi ei ollut mennyt hukkaan, sillä kynäruisku suihkautteli ensiluokkaista jälkeä. Ahvenjäljitelmän maalaaminen opetti häivytystä ja sapluunoiden käyttöä. "Suomutusautomaatti" takaa suorat suomurivit jotka hivelevät tarkempaakin silmää. Lounastauon, siis poronkäristyksen valmistamisen sekä syömisen jälkeen, vaaput saivat uintilevyt ja silmät. Tänään sunnuntaina olikin juhlapäivä kun vaaput koukutettiin ja ne pääsivät uimakouluun. Kalojen on selvästikin oltava vast`edes varuillaan näiden vaappujen varalta. 


Aihio alkaa pyöristyä Kimmon käsissä


Vaapun muoto hahmottuu vähitellen


Rautalankarunko syntyi helposti


"Suomutusautomaatti" käytössä


Uintilevyn uran sahaus vaatii huolellisuutta


Uintilevy liimataan probionaatilla


Silmien pupillit antavat vaapulle persoonallisen ilmeen


Koukut ja renkaat kiinnittyvät vaivattomasti koukutuspihdellä


Kimmo ihailee vaappunsa uintia


"Tämä puna-valkoinen väri on jäljitelmä isoisäni viehepakin vieheestä"


Kimmon taidonnäytteet


Me kävimme aamulla Vesijärvellä, Siikaniemessä. Sumuinen sää verhosi pilkkijät syleilyynsä. Kaloja tuli harvakseltaan ja jäälle kertynyt vesi sekä sohjo testasivat jalkineiden kosteuden kestoa. Onneksi meillä oli jälleen kahvitulet ja reilut eväät. 


Kata loikoili ahkiossa lämpimällä porontaljalla


Mr. Newman keskittyy ja ahven hairahtuu


Kaverukset Anna-Liisa ja Kata