Vaapuntekoa

 Suunnittelimme Jarin kanssa pitkään vaapunteon aloittamista ja vihdoin menneellä viikolla löysimme yhteisiä aikaa uudelle projektille. Jari on intohimoinen kalamies, joka tuntee hyvin kujeet haukien ja kuhien pyytämiseksi. Tähän asti kalastus on tapahtunut muiden tekemillä vaapuilla, mutta nyt tilanteeseen tapahtuu muutos. Työnsä puolesta Jari on paljon tekemisissä puun kanssa, joten vaappuaihiot syntyvät vaivattomasti. Palavan innon ja taidon yhdistelmää on mukava seurata. 

Terävä puukko tottelee käyttäjäänsä

Runkolangan taivuttelu meinaa jo hymyilyttää...

Liimaa lankauraan ja runkolanka asetetaan tarkasti paikoilleen

Kynäruiskulla tulee hienoa jälkeä

Hiletys tehdään tuoreen lakan päälle

Kesän elokuvan editointi on edennyt mukavaa vauhtia. Luvassa on taas paljon uutta nähtävää sekä uusia ihmisiä pohjoisissa maisemissa. Elokuvan ensi-ilta on Hollolan Uistimen pikkujouluissa, joka järjestetään la.8.12. klo 16 alkaen. 

Kaavan seutu nähdään elokuvassa myös tästä kuvakulmasta

Pöytälaatikosta

 Kuinka mielenkiintoista onkaan nähdä jonkun vanhan lohenpyytäjän uistinpakki. Vuosikymmenien saatossa pakkiin on saattanut kertyä monia mielenkiintoisia harvinaisuuksia, luottovieheistä puhumattakaan. Usein pakin omistajan esitellessä aarteitaan, heräävät monet vieheisiin liittyvät muistot uuteen eloon. Vaapuntekijän pöytälaatikosta saattaa löytyä myös erikoisuuksia, jotka eivät juuri ole saaneet loistaa päivänvalossa. Omissa pakeissani ja rasioissani on lukuisia vaappuja vuosien takaa, jotka odottavat pääsyä siiman päähän. Jotkut ovat olleet hetken pyynnissä, mutta ovat jääneet sitten odottamaan sitä oikeaa hetkeä...

Kaksi erilaista fluorioranssiselkäistä vaappua

Ylemmällä vaapulla on perho esikuvanaan

Löysin Ruskan kanssa metsässä kulkiessani närhen jäännökset. Ilmeisesti kettu oli päässyt yllättämään närhen maassa ja jäljelle oli jäänyt joukko sulkia ja höyheniä, joista valitsin pari mukaani. Katsotaanpa saisinko maalattua nuo hienot siniseen vivahtavat värit jollain tavalla vaappuun.  

Närhen värikirjoa

Jokavuotisen elokuvan kasaaminen alkaa kuvattujen leikkeiden katsomisella ja niiden merkitsemisellä. Kolme A4 arkkia ovat täytttyneet molemmin puolin satojen videoleikkeiden merkinnöistä. Lyhyestä kuvauksesta selviää kuvauskohde ja mahdollinen käyttöpaikka elokuvassa. Nyt varsinainen editointi pääsee alkamaan. Joulukuun ensi-iltaan mennessä noiden leikkeiden pitäisi olla kasassa...

Siinä se elokuva nyt on paperilla

Tämä uunituore porras lähtee syyslomalla Lestijärvelle

Kesän 2024 tarina Juhlatuulta on julkaistu

 Olemme ylläpitäneet Hollolan Uistimen sivuja vuodesta 2009. Viikottain ilmestyvä blogi taitaa olla jo  vanhimmasta päästä maamme harrastusblogien keskuudessa. Joka syksy Hollolan Uistimen sivuille ilmestyy tarina edellisen kesän reissustamme Utsjoelle. Tarinat ovat nykyajan päiväkirja, johon on mukava palata aika ajoin menneitä muistelemaan. Varsinkin nyt, kun lohi on rauhoitettu toistaiseksi, nousevat vanhat tarinat uuteen arvoon. Vuosien vierimisestä kertoo myös se, että moni tarinoihimme päätynyt lohimies on jo siirtynyt niille viimeisille kalavesille...

Viime päivinä olemme viimeistelleet menneen kesän tarinaa joka on julkaistu vihdoin tänään. Samalla Hollolan Uistimen nettisivujen vaappugalleriaa on päivitetty ja sinne on lisätty kolme uutta vaappuväriä. 

Kesän 2024 tarina Juhlatuulta, löytyy täältä.

Hollolan Uistimen päivitettyyn vaappugalleriaan (vaappunumerot 36, 37 ja 38) pääsee tästä.

Tämäkin vaappu löytyy nyt vaappugalleriasta

Tuttu kalapaikka Tenovuonolla

Syksy saapuu

 Eilen kävimme järvellä Sampon kanssa. Sampo on ollut kiinnostunut kalastuksesta siitä asti, kun jonkinlainen vapa on pysynyt kädessä. Yhteisiä kalastuselämyksiä meillä on sekä kesä- että talvikalastuksesta. Ennätyskala on Tenojoelta, mistä saimme muutama vuosi sitten 8,5 kiloisen lohen vaiherikkaan väsytyksen päätteeksi. Viime kesänä kävimme yhdessä kalassa Tenolla ja Sampo väsytteli Nollamista komean harjuksen. 

Eilen oli paikoitellen melko navakka tuuli, niinpä hakeuduimme tuulensuojaan Rautakankareen pohjoispuolen lahdelmaan. Melkoinen kuoreparvi oli asettunut aivan rantaviivan läheisyyteen, missä penkka putoaa syvyyteen rantakallion jyrkkiä muotoja seuraten. Kuoreet olivat löytäneet ilmeisen hyvän suojapaikan, sillä petokaloja ei parven ympärillä vielä näkynyt. 

Edellisestä retkestä viisastuneena Sampo otti pilkkivavan mukaan reissullemme. Eikä aikaakaan kun ensimmäinen särki sätki Ruskan ihmeteltäväksi. Pian pilkkiin nappasi ahven, joten talvikalastusvälineet osoittivat toimivuutensa myös sulan veden aikana. Jigeihin napanneet alamittainen kuha ja muutama pieni ahven pääsivät vielä kasvamaan. Otimme "eräksi" lopulta kolme ahventa, joista suurin oli jo kunnon körmyniska. 

Edellisellä reissulla oli lähes tyyntä

Pilkkisärki

Kastemadolla höystetty pystypilkki kelpasi ahvenelle

Eväät kelpaavat Ruskalle

Raitapaidat lähtevät pannulle