Tätä lukemaasi Hollolan Uistimen blogia on julkaistu vuodesta 2010 lähtien. Se taitaa olla iältään jo melkoinen blogivanhus, sillä monet blogit hiipuvat melko nopeasti ja juuri tämä teksti on järjestyksessään 700. blogiteksti! Enpä olisi uskonut silloin alussa että tästä tulee näin pitkä taival. Kiitos teille kaikille jotka olette jaksaneet seurata näitä meidän touhuja.
Tänään olimme Helenan ja Katan kanssa kalareissulla Vesijärvellä. Vesi on viilennyt jo noin 14 asteiseksi ja ahvenen aktivoituminen näkyi selvästi, vihdoinkin. Saimme aurinkoisen päivän saaliiksi kahdeksan hyvää paistiahventa hieman totuttua matalammasta vedestä. Koillisesta puhaltanut tuuli sai meidät hakeutumaan suojaan Enonsaaren lounaispuolelle, mikä oli onnekas ratkaisu. Tapahtumia oli kaiken kaikkiaan enemmän kuin koko alkusyksynä.
Tauko- ja juhlakahvit juotiin Enonsaaren tuplalaavulla, mitä on alettu huoltaa uuden kesäravintolan toimesta. Laavussa oli polttopuut valmiina ja pienellä maksulla puita riittänee myös jatkossa. Tämä suojaisa ja tilava laavu on mainio paikka myös talven pilkkireissujen taukopaikaksi.
Tänään oli yksi vuoden hienoimmista äänimaisemista luonnossa, nimittäin kurkien muutto on näinä viikkoina täydessä vauhdissa. Kurkien äänekäs laulu kuuluu kauas ja kurkiaurat seurasivat taivaalla toisiaan. Tuulen suunta oli tänään juuri oikea helpottamaan näiden uljaiden lintujen pitkää muuttomatkaa. Tämä syksyn hetki on juuri se, mitä kansallissäveltäjämme Jean Sibelius odotti vuosittain. Kurkien ääni pääsi Sibeliuksen sävellystyössä myös nuottipaperille, useammankin kerran. Kiinnostuneet voivat kuunnella vaikkapa Sibeliuksen säveltämän Kurkikohtauksen.