Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Syksyn merkkejä

 

Perjantaina pääsin pitkästä aikaa Vesijärvelle kalaan. Remontti vei edellisten viikkojen vapaa-ajan melko tehokkaasti ja nyt kun sauna pesuhuoneineen on valmis, on mukava käydä järvellä ruokatarpeiden hankkimiseksi. Kun Helena lähti käymään "isolla kirkolla" opiskelujen vuoksi, suunnistimme Katan kanssa Messilän satamaan. 


Kyllä veneessä on mukavaa

Perjantaina oli hieno kalastuskeli. Pieni tuulenvire ei haitannut vesillä olemista, päinvastoin. Sadekuuro ohitti meidät kaupungin puolelta ja selkämme takaa paistaneen auringon ansiosta näimme todella komean sateenkaaren. Ahvenet löytyivät tuttuakin tutummalta paikalta, muutaman minuutin ajomatkan päästä satamasta. Aluksi kuoreparvi uiskenteli välivedessä, mutta ahventen pakottamina parvi nousi pinnan tuntumaan mistä lokitkin saivat lopulta vatsansa täyteen. Sain pyydettyä muutaman päivän syömäkalat nopeasti ja tällä kalareissulla ei kannattanut viipyä yhtään pidempään. 


Tämän sateenkaaren värit erottuivat selkeinä

Hanhet valmistautuvat jo syksyn muuttomatkaan. Pienemmät parvet lensivät aivan järven pintaa hipoen, mikä kiinnosti Kataa toden teolla. Suuret parvet kaartelivat kaakattaen korkeammalla ja hakivat vielä oikeaa lentomuotoa, auraa. 


Hanhet ovat aloittaneet muuttovalmistelut


Verstaalla tähdätään jo ensi kesään. Vaappujen tekoprosessissa veistäminen vie suurimman ajan. Vaikka olen tehnyt vaappuja jo pitkään, kuluu yhden rungon valmistamiseen n. 25 minuuttia. Tällöin haaparimasta katkaistu, vuoltu ja sileäksi hiottu aihio on saanut sisäänsä runkolangan ja painotuksen. Vuolemisessa on jotain samaa kuin purjehtimisessa. Määränpää ei ole se ainoa tavoite vaan se miten siihen tai sinne päästään. Käsin vuoltuihin vaappurunkoihin tarttuu enemmän tekijänsä kädenjälkeä ja henkeä. Tähän uskon vahvasti. 


Puukolla tehdyt


sunnuntai 23. elokuuta 2020

Saunaan, saunaan!

 

Remontti on ohi. Kylpyhuone ja sauna saivat kokonaan uuden, nykyaikaisen ilmeen. Lattioilla on uusi, entistä tummempi vinyylipinta. Saunan seinät käsiteltiin vahalla ja uudet, tervalepästä tehdyt lauteet antavat löylyhuoneelle viimeisen silauksen. Tummaa lasia oleva ovi istuu hyvin saunan uusiin väreihin. Pesuhuoneen seinät ovat uutta Fibo-Trespo -levyä, joka on suunniteltu erityisesti kosteisiin tiloihin. Suihkukaappi ja wc-pönttö kiiltävät niin ikään uutuuttaan. Hienoin yksityiskohta on ehdottomasti Sampon valitsemat valaisimet, jotka näyttävät pesuhuoneen seinässä kerrassaan hyviltä. Kahdeksanvuotiaan sisustajan valintaan kannatti luottaa!


 Saunan uudistettua tunnelmaa


Suihkukaappi on lasia


Sampon valitsemat, "kuplivat" valaisimet


Yläkerran parveke sai toimia remontin verstastilana


Tänään herkuttelimme oikein kunnolla. Laitoimme loimuttimeen reilun kokoiset medaljongit ja nautimme samalla ruonlaiton tuoksuista. Syödessä muistelimme yhteistä lohenväsytystä Tenolla noin kuukausi sitten...


Vesi kielellä


Tein juhlavaapun pitkän työuran päättäneelle, kalastavalle muusikolle. Myös minä toivotan antoisia eläkepäiviä, kireitä siimoja. 


Nimikkovaappu eläkepäivien kunniaksi 


sunnuntai 16. elokuuta 2020

Tunnelmia kesältä

 

Viikko kului yhdessä hujauksessa kun päätyöt alkoivat täydellä tohinalla viikonloppua myöten. Kotona remontti on ehtinyt loppusuoralle. Sauna on ollut valmis jo muutaman päivän ja kylpyhuone sai tänään uuden suihkukaapin. Jokohan sitä pääsisi tällä viikolla löylyihin? 

Mennyt kesä oli monin tavoin merkillinen. Luonto näytti jälleen voimansa tulvan muodossa. Utsjoki lähialueineen tarjoaa loputtomasti ihailtavaa ja yhteen kesään mahtuu lukemattomia muistoja. Ohessa muutama tuokiokuva viime kesältä.


Kesäkuun alkupuolella Teno tulvii oikein kunnolla


Kivikosken Kuninkaankivi on harvoin veden peittämä


Norjan suurtuntureilla oli reilusti lunta


Tenolla näkyy nykyään monenlaisia kulkijoita


Kata osaa rentoutua


Kotikuukkeli


Lättykahvit Yläkönkäällä


Kesäkuun lopun lumisade peitti lähitunturit


Skaidijärven vene on jo osa luontoa


Välimaan museotilan komeita hirsiä


Nuoraskarin ylväs hirvas


Meren äärellä


Tenovuonon jylhiä maisemia


Loppukesän aamu Kaavassa

maanantai 10. elokuuta 2020

Remontin keskeltä


Viime viikko ja viikonloppu sujui remonttia tehdessä. Talomme sauna ja pesuhuone saavat nyt kauan kaivatun ja perusteellisen päivityksen. Remonttia tehdessä tuli seurattua sivusilmällä viimeisen turistikalastusviikon tapahtumia Tenolla. Kovin hiljaista oli lohirintamalla muutamaa ilonaihetta lukuun ottamatta. Pari todellista isomusta ilahduttivat saajiaan. 

Omat menneen kesän ottivaaput poikkesivat jonkin verran perinteisten vaappuvärien valtavirrasta. Pyrin joka kesä testaamaan uusia värejä vanhojen verrokkivaappujen rinnalla. Joskus uudet värit eivät ole lohien mieleen, mutta tämä kesä antoi oppia enemmänkin. Uusista väreistä löytyi kolme, jotka jäävät varmasti käyttöön. 

Kesän ensimmäinen lohi tarttui kupariselkäiseen "Kivikoski"-väriin juhannuspäivänä. Samalla vaapulla tuli ensimmäinen lohi myös edellisenä kesänä. Kupariselkää ja hilettä löytyy myös uudesta vaappuväristä, jolla saatiin samana päivänä lohijalka. Kupari on aiemminkin osoittanut toimivuutensa värjääntyneessä vedessä. 


Duo värjääntyneeseen veteen


Seuraava lohi tarttui sitten todelliseen yllätykseen. Loppukesälle suunniteltu väri olikin se ärsyke, johon kirkas kojamo kimmastui keskellä heinäkuun alun päivää. Kontrastia on tässä värissä yltä kyllin. Samaan vaappuun tarttui pilvettömänä yönä heinäkuun viimeisinä päivinä kesän viimeinen, Nollamin kirkas kymppikiloinen. Tämä väri laitetaan korvan taakse.


"Heinäkuun jokeri"


MM Onnela on ollut luottoväri jo vuosia vaikka se sai nimen vasta vuonna 2018 Matin ja Mikan unohtumattoman kalareissun jälkeen. Tästä väristä on tullut luottokampe sen ensi kokeilusta lähtien. Tänä kesänä siihen tarttui lohi ja titti.


Alkuperäinen MM Onnela


Helenan kanssa yhdessä saatu komea kojamo jää mieleen monestakin syystä. Yksi monista onnistumiseen vaikuttaneista osatekijöistä oli osuva vaappuväri, uintia koskaan unohtamatta. Kontrastia oli tässäkin uudessa, tuunatussa Tornionjoen lainavärissä, mistä vielä kiitos Janille. Pimeämmällä kelillä sävytkin ovat toista maata.


Hämärämmälle kelille


Remontin keskeltä lähdimme viikonloppuna saunomaan Enolle, Lahden Navigaatioseuran mökille. Kaunis sää oli houkutellut järvelle lukuisia veneitä. Paluumatkalla ihastelimme lämmintä säätä ja kaunista auringonlaskua. 


Kuka tunnistaa tämän Enon asukkaan?


Helena ajaa auringonlaskussa "tukka putkella"



sunnuntai 2. elokuuta 2020

Viimeiset päivät Utsjoella


Viimeiset lomapäivät pohjoisessa ovat aina haikeudella kyllästetyt. Kesän loppumisen ensi merkit näkyvät ympäröivässä luonnossa. Muutamat kellastuneet lehdet koivuissa kertovat Lapin kesän lyhyydestä ja aamusumut syntyvät kun joen vesi on öisin ilmaa lämpimämpää. Pihan linnunpöntöt ovat tyhjentyneet ja odottavat uusia asukkaita taas ensi kesänä. Näkyvin kesän loppumisen merkki lienee kuitenkin auringon painuminen yöllä hetkeksi horisontin taakse. Haikeuden ohella sydämessä tuntuu kiitollisuus siitä, että olemme saaneet jälleen viettää aikaa näin hienossa paikassa.

 Kotiinlähtöpuuhat pakkaamisineen saivat odottaa keskiviikkoon asti, sillä maanantai ja tiistai täyttyivät ennalta suunnittelemattomilla puuhilla. Helena lähti maanantaina merikalareissulle Pykeijaan lyhyellä varoitusajalla ja minä pääsin yllättäen vielä lohensoutuun Juhan kanssa. Helenan reissusta voi lukea tarkemmin tästä

Illalla kun Helena paistoi minulle ja Juhalle aiemmin päivällä saamaansa turskaa, katselimme, kun venearmada ajoi ylävirtaan rauhoituksen päätyttyä. Syötyämme reilut annokset herkullista turskaa, päätimme Juhan kanssa että nyt suuntaamme kalaan tavanomaisesta poiketen alavirtaan, koska ylempänä on veneitä ruuhkaksi asti. Odottelimme pari, kolme tuntia ja lähdimme joelle. Saimme soutaa Kaavan suvannon yksinämme, samoin Nollamin. Kello oli lähestymässä puolta yötä, kun ihastelimme pilvetöntä taivasta ja Juha päätti pukea villapaidan yllensä kelin viilentyessä. Olimme juuri Nollamin alaosassa, kun oikea laitavapa alkoi nypyttämään, ikäänkuin siihen olisi tarttunut jokin pikkukala.

Juha otti vavan käteensä ja siima alkoi kulkea päättäväisesti suuntaansa vaihdellen. Kala uiskenteli poikkeuksellisen rauhallisesti, eikä tullut pintaan näyttäytymään. Lähestyimme Junttikarin niskaa ja vene oli huovattava lähestyvästä matalasta syvemmälle. Karia sivuuttaessamme näimme lohen jo pariin otteeseen, mutta se uiskenteli mieluiten pohjia myöten. Ihmettelimme lohen rauhallisuutta koko väsytyksen ajan. Junttikarin alapäässä se ui jälleen kerran veneemme vierestä, puolisen metriä pinnan alla. Lohen huomio taisi olla muualla, sillä koukku oli valmiina odottamassa ohittavaa lohta. Nopealla nostolla lohi oli veneessä ja kalapappi lauloi viimeisen värssyn. 

"Jopas on kaunis lohi!", kuului miltei yhdestä suusta. Sopusuhtainen ja kirkas toistametrinen naaraslohi, jonka suomuissa välähti auringon viimeisissä säteissä aavistus violettia. Soudimme rantaan ja verestimme lohen. Vaappu oli tukevasti kiinni lohen suussa ja lähti irti vasta pihtien kanssa. Otimme muutaman valokuvan ja aloitimme evästauon. Totesimme siinä eväitä syödessämme ja lohta ihaillessamme, että taktiikkamme toimi tänään täydellisesti. Onneksi emme lähteneet ylös muiden perässä, vaan valitsimme rauhallisemman kalastusalueen. 


Juha poseeraa lohikaunottaren, 10,3 kg / 103 cm, kanssa


Ottivaappu on tuttu tältä kesältä

Hymyt ovat herkässä


Tenovuono on maisemallisesti poikkeuksellisen komea paikka. Tutun kalapaikan muututtua maksulliseksi, saa siellä useimmiten kalastaa melko rauhassa. Tälle reissullemme saimme mukaamme Marian, jonka edellisestä reissusta Sandbuktalle oli ehtinyt kulua jo hyvä tovi. Keli oli hieno, lähes tyyni ja lisäksemme rannalla oli kalassa vain yksi pariskunta. Lokkiparvet pyydystivät tuulenkaloja ympäri vuonoa. Syötävää taisi olla taimenillakin yllin kyllin, sillä vieheemme eivät juuri niitä kiinnostaneet. 


Tenovuono merelle päin katsottuna


Maria kalastaa kesäkelissä


Kalamies ihailee kalapaikkansa kauneutta


Sateenkaaren terveiset lähdön hetkellä