Kevään merkkejä

Kevät etenee kohisten ja luonto herää lopullisesti talviunestaan. Kasvi- ja eläinkunnassa eletään vuoden kiireisintä aikaa. Linnut etsiytyvät kesäisille pesintäpaikoille, karhut totuttelevat päivänvaloon talvihorroksen jäljiltä ja monet kasvit kasvattavat uudet vihreät lehdet tulevalle kasvukaudelle.

Kaunis harsokorento auringon lämmössä

Vietimme tänään makkaroita paistaen ja simaa juoden terassikauden epävirallisia avajaisia. Verstaan lattialle talven aikana kertyneistä lastuista ja puunkappaleista syntyi oivat makkaratulet. Kummipoika Väinön kanssa suunnittelimme jo ensimmäisiä kalaretkiä. Yhteinen onkireissu Vesijärvelle toteutetaan lähiaikoina.

Loimumakkaraa

Väinö terassikauden avajaisissa

Kjj-vaappupaja tunnetaan hyväuintisten vaappujen valmistajana. Työtjärven "Vaappulassa" on syntynyt jälleen hienoja luomuksia, joita Kimmo kävi koeuittamassa ennen niiden lähettämistä uusille omistajilleen.

Kimmo ja Kjj-vaappu

Kirpputoreilla tekee joskus hienoja löytöjä. Varsinainen täysosuma tuli eilen, kun Hollolan uusimmalta kirpputorilta löytyi kelan vapoineen hintaan 10€. Pölyjen pyyhkimisen ja öljyämisen jälkeen kädessä kiilteli uudenveroinen Ruotsissa valmistettu Abu Ambassadeur 6000.

Kympillä!!

  

Juhlat savon sydämessä

Perjantaina suuntasimme kohti Kuopiota, missä juhlimme Matin syntymäpäiviä. Juhlavieraita, joita oli saapunut runsaasti, kestittiin herkullisilla ruoilla. Juhlaillan musiikkitarjonta oli päivänsankarinkin mieleen. Kunnon live-musiikkia ei korvaa sitten mikään.

Lauantaina poikkesimme Syvänniemellä juhlien jatkoilla. Matti oli saanut käyttöönsä pienen kaivinkoneen viikonlopuksi, jolla kevään piha-askareet olisi mukava tehdä. Tietysti uteliaimmat päättivät testata taitonsa kaivurin ohjaimissa. Herkästi toimivien ohjainten käyttäminen ei ollutkaan ihan helppo juttu...

Kalaruokien spesialistina tunnettu Matti savusti meille herkullista kalaa. Eija oli laittanut pöytiin parasta mitä savosta löytyy. Hannan tiramisu oli suussa sulavaa.

Matin kalaherkut maistuvat aina

Erkki testaa kaivuria

Mari nauttii kaivurin ohjaimissa

Talven viimeinen pilkkireissu?

Kevät tekee vihdoin tuloaan ja talvikalastuskausi lähenee loppuaan. Nopeasti lämmenneet kelit vesisateineen ovat sulattaneet lumet järvien jäiltä nopeaan tahtiin. Jäällä kävellessä kannattaa olla tarkkana, sillä sulamisvesien peittämällä jäällä kaikenkokoisten avantojen näkeminen on normaalia hankalampaa. Jäät ovat Vesijärvellä yhä yli puolimetrisiä, mutta heikkenevät nopeasti säiden lämmetessä. 

Simo on viettänyt suuren osan elämästään eteläisellä pallonpuoliskolla. Koska pilkkiminen on siellä ollut lähes mahdotonta, päätimme korjata tilanteen kun se näillä jäillä vielä on mahdollista. Pilkkimisen aloitettuamme Simo saikin porukkamme ensimmäiset kalat. Vaikka kalojen syönti ei ehkä ollut aiempien reissujemme kaltaista, saimme kukin harvakseltaan pieniä ahvenia ja hyvän kokoisia särkiä tutuilta ottipaikoilta. 

Jos kalojen syönti jätti toivomisen varaa, oli keli mitä hienoin. Veden peittämä jää oli kuin peili ja maisemat näyttivät sinertäviltä, kiitos pilvisen sään. 

Ihka-aito aasi toivotti meidät tervetulleiksi Vaaniaan

Simo ja paistokokoinen ahven 

Timo oli pukeutunut maiseman väreihin

Seppo haaveilee uudesta pilkkirepusta ensi talveksi

Peilijää

Kaukokaipuuta

Vaikka kesään on vielä jonkinmoinen tovi, ei sinne ole kamalan pitkästi. Onhan totta, että ensi kuun jälkeen jo nokka suuntaa kohti pohjoista. Kalastuskuume on ilmennyt flunssan jatkumisena. Kotona flunssahavaintoja on ollut päivittäin yskän, aivastelun ja niistämisen muodoissa. 

Tämän viikon runsas kalastusaiheinen uutisointi on myös ollut omiaan lisäämään pohdintaa kalastamisen perimmäisestä tarkoituksesta. Kalastamiseen ja kalakantojen kestävään hoitoon on syytä perehtyä huolella, onhan ihmisen tehtävänä vaalia ympäristöään. Ja meillä vanhemmilla on velvollisuus jättää asumiskelpoinen ympäristö seuraavalle sukupolvelle.

Tämä taulu kertoo enemmän kuin kolme sanaa

Kaukokaipuuta on lievitetty kesän remonttihomman tarvikkeiden suunnittelemisen avulla. Tarjouspyyntöjä varten on pitänyt laskea ja varmistaa ja laskea ja varmistaa erilaisten rakennustarvikkeiden määrää. Tarjouspyynnöt ovat lähteneet ja pian valitaan kisan voittaja. Juhannuksen aikaan pitäsi joen rannalla olla uusittu mökin katto...

Mieli tekee jo kovasti näihin maisemiin...

Tännekin ajatukset karkaavat usein

Riistanhoitoa

Pääsiäsisen vapaapäivinä ajoimme Lestijärvelle. Aurinkoiset kevätpäivät houkuttelivat järven jäälle pilkkijöitä pilvin pimein. Helena hiihteli ja pilkki Totin kanssa päivittäin ahkerasti. Helenan Pekalle lahjoittama pilkkiperho antoi seuraavana päivänä todellisen körmyniska-ahvenen jota ihailimme oikein porukalla.

Sunnuntaina kävimme Tuharin kanssa riistanhoitotöissä molempia vaivanneesta flunssasta huolimatta. Riistanhoitajat ovat jo vuosia vieneet hirville ns. tikkareita, joita nuolemalla hirvet saavat tyydytettyä suolan tarpeensa. Tikkareiden lisäksi käytetään pohjistaan reiitettyjä ämpäreitä, jotka valuttavat suolaa alapuolisen puun runkoa pitkin. Hirvien ohella myös jänikset nauttivat näistä ruokintapisteistä. Halsuan ja Lestijärven välimaastossa sijaitseva hirvien suolapaikka sai tällä kertaa uuden ämpärin.

Unelmakeli

Uusi suolaämpäri paikoillaan

Aurinkoisessa säässä oli myös mukava tehdä havaintoja alueen eläimistä. Lyhyen hiihtomatkan aikana törmäsimme sekä ilveksen että suden jälkiin. Ilveksen leveä tassu tuntui kantaneen hyvin hangen päällä. Sudella oli matkanteko ollut huomattavasti vaivalloisempaa  upottavasta hangesta johtuen. Kaksitoista (!) senttiä leveä suden tassun jälki herätti kunnioitusta. Katsokaa vaikka itse omasta mittanauhasta...

Ilveksen tassunjälki hangella

Tuhari mittaa ilveksen jäljen leveyttä

Suden jälki

Poutasäät jatkuivat myös yöllä. Tähtitaivas loisti kaikessa kirkkaudessaan, sillä revontuletkin piipahtivat loppuviikosta hetken ihailtavina. Kuutamo valaisi hankea yön tunteina. Aamulla juuri ennen auringonnousua oli sininen hetki.