Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Juhlatuulta

 Tämä viikko on ollut erityinen. Pitkin viikkoa Johkamielliin ja naapurustoon on saapunut sukulaisia ja ystäviä eteläisintä Suomea myöten. Allekirjoittaneen merkkipäivää juhlittiin yhdessä perjantaina. Kun keväällä kuulimme että juhlapäivänä saamme tänne pohjoiseen melkoisen joukon vieraita, suunnittelimme Helenan kanssa oman näköiseni syntymäpäivän. 

Aloitimme päivän matkustamalla Tenovuonolle taimenenpyyntiin. Lyhyen kalastushetken jännitysnäytelmän tarjosi Maria, joka väsytteli varsinaista jättitaimenta melkoisen tovin. Väkivahva taimen pääsi kuitenkin irti hetkeä ennen haaviamista. Kalastuksen jälkeen koko 21-henkinen porukka sai salaattilounaan runsaiden höystöjen kera Koppmolbuktan päivätuvalla. Päivän säätä jännitettiin kovasti, mutta taas kerran saimme parhaan mahdollisen retkisään. Parinkymmenen asteen lämpö, kevyt tuuli, maittava lounas ja mitä upeimmat maisemat vetivät koko porukan huulet leveään hymyyn. Säidenhaltijaan meillä taitaa olla hyvät välit, sillä Utsjoelle palatessamme saimme sitten ajella sadekuurojen säestäminä.

Paluumatkalla ihailimme Alakönkään kuohuja ja lopulta saattueemme kaarsi Lohisuvannon rantaan, Aurora Holidaysin ravintolan pihamaalle. Tiina oli varannut ravintolan illaksi meille ja oli henkilökuntineen laittanut parasta pöytään. Alkuruokana olleen ahvenkeiton jälkeen herkuttelimme poron potkakiekoilla perunamuusin kera. Jälkiruokana oli itseoikeutetusti kahvin kanssa suurella mielihyvällä nautittu marjakakku kynttilöineen ja tähtisädetikkuineen. Jos järjestelyt onnistuivat täydellisesti, niin samaa voi sanoa vieraistamme. Kertakaikkisen hieno porukka lapsesta vaariin. 



Torstaina poikkesimme Utsjoen kirkkotuvilla


Hannele tutustui yhteen vanhoista tuvista


Vili ystävystyi Ruskan kanssa


 
Viikolla ehdimme syödä isän kanssa jäätelöt mieleenjäävissä maisemissa


Ossi ihailee Tenovuonon avaruutta


Piia oli yksi retkiemännistämme


Venla nauttii upeasta päivästä


Hieno porukkamme


Meillä oli erikoinen episodi viikolla. Mennessämme Vitosen kodalle, kohtasimme yksin jääneen hanhenpojan uimassa rantavedessä. Kodalta palatessamme emme untuvikkoa nähneet, mutta parin tunnin kuluttua se saapui pihallemme polkuamme seuraten. Palautimme emonsa hukanneen poikasen lopulta lähelle ensimmäistä kohtaamispaikkaamme. Toivottavasti hanhiemo kuuli poikasensa piipityksen ja perhe on taas koossa.


Hätääntynyt hanhenpoika


Tänään kävimme Sampon kanssa harjustelemassa. Päivällä harjuksen tuikit olivat kadoksissa, emmekä saaneet mitään kontaktia niihin. Illalla, juuri ennen rauhoituksen alkamista kävimme Nollamissa ja siellä pintonut harjus joutui Sampon väsyteltäväksi. 


Sampon komea harjus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti