Jyväskyläläinen Minna saapui lauantaina viimeistelemään aiemmin aloittamansa kuksan. Ensimmäisenä veistopäivänä syyskuun lopussa kuksa sai muotonsa ja sen kuppiosa valmistui kokonaan. Toisena veistopäivänään tänä lauantaina Minna ahkeroi toden teolla ja sai kuksansa valmiiksi. Päivä alkoi ulkopuolen hiomisella ja muotoilulla. Sitten piirrettiin kuksaan kahva tai oikealta nimeltään korva. "Raspi-Roope" lauloi autokatoksessa ja korvan muotouduttua siihen porattiin reikä sormiotetta varten. Huolellisen hionnan jälkeen kuksa pääsi keitettäväksi suolaveteen. Tällä toimenpiteellä puusta tulee sitkeämpi ja siten kestävämpi. Pienen kuivamisen jälkeen kuksa hiottiin vielä kerran. Sitten kuppiosa hierrettiin kosteilla kahvinpuruilla joiden rasva täyttää puun syyt. Loppusilaus tehdään ulkopintaan pyyhittävällä, elintarvikelaatuisella parafiinilla. Näin pinta saa likaa hylkivän pinnan. Puun loimut ja syyt näkyvät myös paremmin.
Veistopäivässä oli juhlan tuntua, sillä olihan tämä Minnan ensimmäinen itse veistetty kuksa. Juhlapäivän kunniaksi Helena leipoi aamulla sämpylät ja herkulliset muffinssit. Päivällisellä söimme hirvenlihapihvit uunissa paistettuine juures- ja perunalohkoineen kanttarellikastikkeen ryydittämänä. Namskis!
Oli hienoa nähdä kuinka tottuneesti työkalujen käyttö jo sujui. Muutenkin kuksakurssi sujui positiivisen vireen kyllästämänä. Minnan huumorintajua, sitkeyttä ja loputonta intoa veistämiseen on ilo seurata. Minnan Joulupukille kirjoittamassa lahjatoivelistassa taitaa tämän projektin jälkeen lukea: Sähköviila ja hiontanauhoja. Kuksakurssi taitaa saada jatkoa ensi keväänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti