Lähdimme Utsjoelta varhain viime viikon maanantaiaamuna. Tenossa vesi oli ollut koko edellisen viikon laskusuunnassa ja oli tosi matalalla. Pohjoiseen matkalla ollut saderintama tuli meitä vastaan jo alkumatkasta. Sade toisi lisää vettä koko Tenojokilaaksoon, olihan edellisistä sateista kulunut jo pitkä tovi.
Matkalla poikkesimme Rovaniemellä mukavalla mökkinaapurillamme sekä vaeltaja-Anskulla, joka oli juuri muuttamassa uuteen asuntoon. Perhokalastaja Outi esitteli meille uutta asuntoaan Oulussa ja Ylivieskan stopin jälkeen olimme Lestijärven rauhassa tiistain ensi tunneilla.
Lestillä hengähdettiin yksi päivä herkullisia ahvenia halstraten ja saunoen. Samalla tehtiin mökillä pieniä huoltohommia, tällä kertaa ruohonleikkuuta sekä räystäskourujen ja -putkien puhdistusta. Lestillä luonto on lähellä. Hauet saalistivat kaislikossa ja tiira sukelteli saaliin toivossa.
Johkamiellin lähellä pesi tänä kesänä suopöllö
Matalasta vedestä kertova Haarakiven korvapari
Luonnon taidetta - puunjuurilisko
Kevokosken niska
Lestijärven selkää
Kuikat uinnillaan
Tiira kalanpyynnissä
Tenolta kuuluu lupaavia uutisia. Vesi on noussut viikossa lähes puoli metriä, minkä luulisi laittavan lohet likkeelle. Näinköhän nousuveden myötä nousisi uutta lohta vuonosta asti? Elokuun kalakuulumisia tulee seurattua nyt erityisellä mielenkiinnolla. Tänä kesänä omat parhaat vaaput näkyvät ohessa. Ylinnä fluoripunahile, toisena "Anssin perho", kolmantena "Kivikoski" ja alimpana punahile, se kertaalleen pohjasta pelastettu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti