Viimeinen kesälomaviikko Utsjoella on vietetty ulkoilmasta nauttien. Kesän tuntua on ollut ilmassa kun lämpötila on noussut useampana päivänä kahdenkymmenen asteen tuntumaan. Yöt ovat olleet viileitä ja useampana aamuna sumu on verhonnut jokilaakson syleilyynsä. Ensi viikolla aurinko laskee ensi kerran horisontin alle yli kahteen kuukauteen. Tunturi- ja vaivaiskoivuihin on ilmestynyt kellastuneita lehtiä. Syksy ilmoittaa jo saapumisestaan. Ilmassa on aavistus haikeutta.
Aamutunnelmaa Kaavasta
Maanantaina kävimme vielä viimeisen reissun Kuoppilastunturilla ja sen lähimaastoissa. Reissu oli ainutlaatuinen, sillä pääsimme näkemään tunturin lentäviä asukkeja kuvausetäisyydeltä. Näillä linnuilla oma suojaväri auttaa maisemaan naamiotumisessa. Tunturimaisema oli lintujen äänten täyttämä. Saimme kuvattua valokuvien lisäksi upeaa materiaalia tulevaa elokuvaa varten. Muista klikata kuvia, niin näet ne suurempina.
Aina yhtä vaikuttavat maisemat
Kapustarinta osaa myös poseerata
Riekon kesäväritys sulautuu hienosti kiviin
Kurkistus
Riekko uteliaana
Jotain pöllömäistä?
Kiven talviväri
Sammaleen kasvot
Maahisen kuva?
Lapinvuokko
Mesilillukka
Metsäkurjenpolvi
Siniyökönlehti käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä
Lunta löytyy tunturista vielä heinäkuussa
Kävimme viikolla Utsjoen keskustassa sijaitsevassa Luontotuvassa. Tämä Metsähallituksen toimipiste tarjoaa palveluja mm. vaeltajille ja kalastajille. Karttojen ja neuvonnan lisäksi Luontotupa tutustuttaa kävijät Utsjoen ja Tenon luontoon. Lomapäiviä Tenolla on v.1948 Suomi-Filmin kuvaama dokumentti kalamiesten lohireissusta. Erityisen mielenkiintoiseksi filmin teki kuvauspaikka, sillä kalastajat saapuivat lohestamaan juuri Kaavaan. Tutut maisemat vilahtelivat filmissä tämän tästä. Luontotuvalla vierailun jälkeen tilasimme itsellemme samaisen dokumentin.
Utsjoen Luontotupa
Sisällä on upeat esittelyt Utsjoen ja Tenon luonnosta
Alueen historiasta löytyy mielekiintoista kerrottavaa
Kaikkien askareiden lisäksi tietenkin tuli poikettua myös joella. Kolmen aamun soudut antoivat auringon antaman rusketuksen lisäksi yhden lohen karkuutuksen sekä veneeseen asti päässeen lohen. Keskiviikkoaamuna näkyi paljon hyppiviä tittejä sekä yksi isompi lohi Vitoslompolossa. Tämä samana aamuna saamani, kesän viimeinen lohi oli perin hyppivää sorttia. Vaikka yritin väsytellä sitä silkkihansikkain, yritti se päästä vaapusta irti kaikin mahdollisin konstein. Tämä vaappu on ollut kaksi kesää varsinainen ottivaappu. Pari viikkoa sitten se jäi puoleksi vuorokaudeksi kiven etupuolelle kiilautuneeseen puunrunkoon Vitoslompolon yläpuolella. Vaiherikas vaapun pelastusoperaatio päättyi onneksi onnellisesti. Pelastumisestaan vaappu kiitti antamalla vielä kaksi lohta.
Kesän viimeinen lohi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti