Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

maanantai 9. syyskuuta 2024

Saariston lumoa

  Yksi viime kesänä saamistani lahjoista oli kutsu viikonlopun viettoon meren ääreen Tammisaaren eteläpuolelle. Isäntämme Hannele ja Vessi tekivät viikonlopustamme unohtumattoman. Heidän seurassaan ei aika käy koskaan pitkäksi. He ovat aktiivisia luontoihmisiä, jotka hyödyntävät luonnon antimia monin tavoin. Hannele on tehnyt työuransa ruoanlaiton parissa, joten lautasillamme oli herkkuja toinen toisensa perään. Vessi on erämies, joka sekä metsästää että kalastaa. Hän on myös ehtymätön mukaansatempaavien erä- ja kalatarinoiden lähde.

 Sää suosi viikonloppuamme. Lämmin ja aurinkoinen sää oli kuin suoraan heinäkuulta. Lauantaina maittavan lounaan jälkeen kävimme Vessin kanssa kalassa. Tällä kertaa kalastusmuotona oli salakoin syötetty pitkäsiima, joka antoi meille hyvät ruokakalat parikymmenasteisesta merivedestä huolimatta. Hannele, Helena ja Ruska tekivät pitkän kävelyretken Torsössä ja näkivät maisemien lisäksi kuusipeuroja, mistä Ruska oli erityisen innoissaan. Päivälliseksi herkuttelimme merihanhella kaikilla mahdollisilla höysteillä. Illalla nautimme savusaunan leppeistä löylyistä ja sen hienosta tunnelmasta. Putipuhtaina oli mukava istahtaa kodan lämpöön nauttimaan nuotiolätyistä mukavassa seurassa. 

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme veneellä merelle. Matkalla historiastaan rikkaalle Jussarön saarelle, poikkesimme eräälle luodolle, joka oli aikoinaan suuren merimetsoyhdyskunnan asuttama. Merimetsot lähtivät luodolta jo vuosia sitten, koska ne hävittivät luodolta kaikki puut ja pensaat omien pesiensä rakennustarpeiksi. Nyt, lukuisien vuosien jälkeen, saarelta löytyi jo paljon kukkia ja yksi vihreä katajapensas, joka toivottavasti on merkki saaren alkaneesta toipumisesta. 

Päivän pääkohde Jussarö oli aikoinaan edelläkävijä merenalaisine rautakaivoksineen. Ensimmäiset rautalöydökset saarella tehtiin jo 1700-luvulla, mutta varsinainen teollinen louhinta alkoi 1950-luvulla, kestäen kuitenkin vain alle kymmenen vuotta. Tuossa ajassa saarelle kehittyi oma yhdyskuntansa palveluineen. Kävelyretkellämme näimme yhä pystyssä olevat kerrostalot ja muuta kaivostoimintaan liittyvää. Saaressa kulkeva luontopolku on hyvin merkitty ja sen varrella on lukuisia tauluja, jotka kertovat alueen luonnosta ja historiasta. Jussarö on suosittu vierailukohde ja kesäisin siellä on mm. kesäkahvila ja majoitustiloja. Nykyaikainen ja viihtyisä satama houkuttelee vierailijoita veneineen. 

Jussarön reissun lisäksi ehdimme käydä soutuveneellä iltakalassa, pitihän yksi toivomuksemme toteuttaa. Halusimme oppia viikonlopun aikana hauen y-ruodon poistamisen fileoidessa. Niinpä Vessi pyysi parin kilon hauen heittokalastusvermein ja pääsi demonstroimaan täysin ruodottoman haukifileen fileoinnin. Ahvenillallisen jälkeen oli mukava istahtaa hämärtyvää iltaa ihastellen.

Kiitos ihastuttaville isännillemme tästä elämysrikkaasta viikonlopusta.


Veneilysää oli mitä mainioin 


Ruska nautti ajoviiman tuomista tuoksuista


Aluevesiämme valvotaan nykyaikaisella kalustolla


Merimetsoluodolla vihertää taas


Kuolleita katajia on yhä joka puolella


Päivänkakkara viihtyy luodolla Ruskan lailla


Jussarön mallikas laituri


Asuintalo muistuttaa kaivostoiminnan aktiivivuosista


Kivistä voi taiteilla vaikka tervehdyksiä


Opastekyltit kertovat Jussarön saaren erityispiirteistä


Tämä ryhdikäs metsänvartija on Vessin tekemä


Peura pitää seuraa metsänvartijalle 


Aamutunnelmaa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti