Marraskuun loppupuolella Maa- ja metsätalousministeriö piti Utsjoella tiedotustilaisuuden koskien Tenojoen kalastussääntöneuvotteluja. Viime kesään asti voimassa oli kalastussääntö vuodelta 2017 ja neuvottelut uudeksi säännöksi ovat parasta aikaa menossa Suomen ja Norjan välillä. Tiedotustilaisuudessa esiteltiin kattavasti vasta valmistuneet viime kesän tutkimustulokset Tenon ja sen sivujokien kaikuluotauksista ja lohilaskennoista. Lisäksi kuultiin mm. tähänastisten lohenkalastusrajoitusten vaikutuksista sekä Utsjoen kuntaan että kuntalaisiin. Myös muiden kalalajien kalastuksen kehittämistä visioitiin tilaisuuden aikana.
Vasta valmistuneiden tutkimustulosten mukaan kaksi kalastuskieltovuotta näkyvät lohien määrässä selvästi. Ilman kieltoa lohikannat olisivat painuneet hälyttävän alas koko Tenon vesistöalueella. Nyt vuosia jatkunut lasku on saatu pysäytettyä ja kutukantaa paikoin jopa hieman elvytettyä. Pahin tilanne on yhä yläjuoksulla, missä lohikannat ovat jo hälyttävän alhaisella tasolla. Näiden kantojen elpyminen on jo epävarmaa, rajoitustoimista huolimatta.
Parhaiten Tenon lukuisista lohikannoista voivat Utsjoen ja Vetsijoen kannat. Nämä joet saattavat tulevaisuudessa olla ensimmäisiä, joissa kalastusta voidaan aloitella, mikäli elpyminen saadaan hyvään vauhtiin. Tenon pääuomassa lohen kalastaminen, edes rajoitetusti, on lähitulevaisuudessa hyvin epävarmaa. Yläjuoksun heikoimpien kantojen harvat lohet uivat pääuomassa ja niiden pitäisi päästä ehdottomasti kutemaan ilman saaliiksi joutumisen uhkaa.
Lohikantojen heikkoon tilaan näyttää tutkijoiden mukaan olevan suurimpana syynä muutokset meressä. Ilmastonmuutos on nostanut meriveden lämpötilaa ja lohia on tavattu nyt uusilla alueilla mm. Huippuvuorten lähivesillä. Norjan suunnitelmat lohenkasvatusteollisuuden valtavasta kasvattamisesta herättävät myös huolta. Luonnonlohen ravintokalat pyydetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin kasvatuslohien ruoaksi. Lisäksi lohenkasvatuksen ympäristöongelmat, kalataudit ja kassikarkulaiset huolestuttavat niin tutkijoita kuin Tenon vesistöalueen asukkaita. Monien mielestä rannikkoalueen lohenpyynti pitäisi kieltää kokonaan koska pyynti joessakin on kielletty.
Ensi kesänä Tenoon jälleen vaeltava kyttyrälohi on vielä luku sinänsä. Norjalaisten poikkipatohanke kyttyrälohet muista erottavine karsinoineen herättää huolta erityisesti paikallisväestössä, koska aikaisempaa kokemusta näin suuren joen patoamisesta ei ole. Pelkona on että luonnonlohi ei ui ahtaisiin aidoin reunustettuihin käytäviin vaan keskeyttää nousunsa.
Tiedotustilaisuudessa ideoitiin harjuksen, siian ja taimenen kalastuksen kehittämistä. Voisiko niistä saada uutta nostetta turistikalastajien paluulle Tenolle? Kahtena viime vuonna kun lohenkalastus on ollut kielletty, ei turistilupia ole juuri myyty. Nuokin myydyt taitaa enimmäkseen olla meidän mökkiläisten ostamia.
Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski nosti ehdotuksen lohikeskuksen perustamisesta Utsjoelle. Onnelan törmälle nousevaksi kaavailtuun keskukseen koottaisiin jokivarren perinnetieto lohesta ja sen kalastuksesta. Lohikeskuksessa olisi mukana myös lohitutkimus, onhan Utsjoella tutkittu Tenon lohta jo vuosikymmeniä.
Lohenkalastus Tenolla näyttää tällä hetkellä kaukaiselta haaveelta. Lohikannat ovat nyt alimmalla tasollaan mitä koskaan aiemmin. Onneksi taantuminen näyttää viime vuosien rajoitusten vuoksi pysähtyneen. Toivotaan että elpyminen lähtee käyntiin ja Tenon ainutlaatuista lohta pääsee vielä yrittämään. Turistien osalta lienee parasta tyytyä vielä joitakin vuosia muun kalan pyyntiin.
Maa- ja metsätalousministeriön Utsjoella pidetyn tiedotustilaisuuden pääset näkemään tästä. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti