Tänään tein pieniä aliurakointihommia Taavetti-tontulle. Joulu lähestyy vinhaa vauhtia ja itse tehdyt lahjat on syytä saada ajoissa valmiiksi. Viime kevään puukkokurssilla tekemäni toinen puukko lestoineen oli vielä ilman tuppea, mutta tänään pääsin vihdoin neulomaan puuttuneen tupen. Seppo toi meille torstaina laatikollisen erilaisia nahkapaloja joista riittää valinnan varaa useammankin tupen tekoon.
Huolella kasteltu nahka kiristetään lestassa olevan, muovikelmuun käärityn puukon ympärille. Tupen korkeus mitataan tarkasti niin, että se ylettyy kahvan paksuimman kohdan yläpuolelle. Näin puukko pysyy hyvin tupessaan. Neuloessa huomioidaan samalla tuppeen tulevan vyölenkin sijainti. Naskalilla tehtyjä reikiä seuraten neulominen tapahtuu kahdella neulalla. Ompeleesta tulee vastakkain neuloessa kaksipuolinen. Lanka on vahvaa suutarinlankaa, joka kestää tupessa varmasti puukon eliniän.
Kun neulos on valmis, leikataan ylimääräiset nahat pois. Sauma liimataan vielä Eri-Keeperillä ja liiman kuivuttua sauma siistitään puukolla. Hyvin kuivunut tuppi voidaan viimeistellä monin tavoin. Tämä saa koristeikseen koristekolvilla tehdyt kompassin ja koristeraidat.
Tämän vuoden Teno-elokuva on valmis. Tänään filmiin lisättiin viimeiset musiikit ja tekstitykset. Elokuva on järjestyksessään jo neljästoista!! Aloitimme eilen oman pienen elokuva-festivaalin ja katsoimme kaksi ensimmäistä elokuvaa suurella ilolla. Kuvauslaitteet ja -tekniikka ovat kehittyneet ajan saatossa huimasti. Vanhoissa filmeissä on aivan oma, kotikutoinen tunnelmansa. Erityisen hienoa on se, että olemme saaneet taltioitua eri ikäisiä sukulaisia ja ystäviä lempiharrastuksiensa, retkeilyn ja kalastuksen parissa. Suurin osa Utsjoen lähiseutujen matkailukohteista on myös taltioitu jälkipolville. Vuosien kuluttua nämä elokuvat ovat arvossa arvaamattomassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti