Kesäkalastuskauden päättyessä

 Syyslomalla käväisimme muutaman päivän reissun Pohjanmaalla sukulaisia tapaamassa. Lestijärvellä saimme ihailla kaunista auringonlaskua ja yhtenä iltana jopa revontulia.  Pakkasyön jälkeisenä aamuna  näkyi rannassa pientä jääriitettä. Vedet alkavat olla juuri nyt sopivan viileitä muikunpyyntiin Lestillä.

Syysilta Lestijärven Niemellä

 Teimme vierailumme yhteydessä Kotipirtin pihan grillikatokseen tulet. Siitä onkin jo hetki aikaa kun olemme olleet yhteisillä tulilla äidin ja isän kanssa. Ensi kerralla taidamme keittää oikein nokipannukahvit. 

Nuotio lämmittää raikkaassa syyssäässä

Lahdessa veneemme on jälleen nostettu vedestä ja pesty kauttaaltaan talvisäilytystä varten. Rampilla venettä nostaessamme saimme Kimmon kanssa ihailla aivan Messilän venerannan edustalla ollutta lokkiparvea. Veteen syöksähtelevät lokit saalistivat rantavesiin tulleita kuoreita ja ehkä salakoitakin. Seppo tuntee tämän järven kalat ja niiden käyttäytymisen vuosien kokemuksella. Ilmankos hän oli nytkin vapoineen ahvenfileitä hakemassa...

"Kalapaatti" odottaa kiiltävänä kuljetusta talvisäilöön

Verstaalla on veistelty ja maalailtukin useana päivänä. Tällä kertaa valmistui joukko kolmikoukkuisia taimen- ja järvilohivaappuja. Järviemme punalihaiset ottavat melkoisen erilaisiin väriyhdistelmiin. Eri vesistöillä tuntuvat olevan omat ottivieheet. Keijolta, huippuluokan perhontekijältä, syntyy hienoja ideoita vaappujen värityksiksi, mistä on hyvänä osoituksena vaappugallerian no. 32, "Keijon kiusaus". Tällä kertaa uutta väriä saivat folioidut vaaput.

Ylempänä "Inarijärven väri" ja alempi on tuttu "Punahile"

Nämä värit ovat toimivia Päijänteellä

Ylin väri tuo terveiset Savosta. Kaksi alinta ovat Keijon ideoimia

Tenon ensi kesän lohenkalastukselle esitetään täyskieltoa. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää vielä esitykseensä lausuntoja kuluvan kuun loppuun asti. Selvää kuitenkin on, että koska menneen kesän lohien nousumäärät jäivät suunnilleen sitä edeltävän vuoden tasolle, ei edellytyksiä minkäänlaiselle lohikannan verotukselle vielä ole. Toivotaan että menneiden vuosien rajoitukset ja rauhoitukset alkavat tulevina vuosina näkyä piristyneinä nousumäärinä. 

Tulevana kesänä on odotettavissa jälleen entistä suurempi kyttyrälohien invaasio. Viimeisimmät tiedot kertovat norjalaisten aikovan yrittää padota koko Tenojoki kyttyrälohien erottelemiseksi joen alkuperäisistä asukkaista. Alajuoksulle suunnitellussa padossa käytetään sähköistä lajitunnistuslaitteistoa. Padon pystytysaikataulu aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä mahdollinen tulva hankaloittaa patoaidan pystytystä. Lisäksi on huomioitava joessa alaspäin alkukesänä kulkevat talvikot ja taimenet. Aikaikkuna padon pystyttämiseksi jää varsin lyhyeksi. Onneksi kyttyrälohien päänousu ajoittuu vasta heinäkuun alkupuolelle.

Tämä kyttyrälohi tarttui vieheeseen 5.7.2019