Vesijärvi on ollut tänäkin kesänä oiva kalapaikka ahvenen ja kuhan pyytäjille. Varsinkin kuhakanta näyttää jälleen vahvistumisen merkkejä. Me teimme viikolla kaksi reissua järvelle ja molemmista reissuista jäi muistelemista - varsinkin siitä ensimmäisestä.
Etelässä aurinko tosiaan laskee...
Lähdimme keskiviikkona kalaan Kimmon kanssa. Kimmo on kalastellut ahkerasti veneellämme koko kesän ja lähetellyt hienoja saaliskuvia tämän tästä. Suuntasimme Messilän sataman läheisille ottipaikoille ja ahvenia alkoi pian ilmestyä veneessä olleeseen saaviin. Jonkin aikaa ahvenia kalastettuamme Kimmo totesi että "käydään Enonsaaren kupeessa hyvällä kuhapaikalla". Ahvenia tuli yhä harvakseltaan ja jokunen kuha yritti tarttua jigeihimme tutun penkan kupeessa. Pian viereemme kurvasi vene jossa oli kaksi kalamiestä, isä ja poika. "Onko teillä puntaria?", kuului veneestä. Vastasimme myöntävästi yllättävään kysymykseen. Parivaljakko oli saanut komean kuhan uistelemalla ja kala olisi mukava saada punnittua. Kuha punnittiin sekä mitattiin ja melkoisen körilään mitoiksi saatiin todistajien läsnäollessa 80 cm ja 6 kg. "Ajattelimme vapauttaa tämän kuhan kun tämä on niin suuri, mutta kiduksista vuotaa hieman verta", kuului viereisestä veneestä. "Voisitteko te ottaa tämän kun tämä on liian suuri meidän ruokakalaksemme", isä jatkoi. Me katselimme toisiamme ja hyväksyimme tarjouksen. Vene ajoi tiehensä ja kuha jäi ahveniemme kaveriksi kalasaaviimme. "On tämä hyvä kuhapaikka", totesimme Helenan kanssa Kimmolle.
Tästä kuhasta oli loppujen lopuksi iloa monelle. Laihokadulla syötiin seuraavana päivänä kuhaa neljässä eri talossa. Mekin teimme siitä aterian kuudelle ihmiselle. Suurkiitos kalan pyytäjille!
"Tuolla on hyvä kuhapaikka", huikkaa Kimmo
Saavissa olevat fileahvenet näyttävät pieniltä tämän kuhan rinnalla
Vesitasollakin voisi laskeutua jigaamaan
Tenolla turistien kalastuskausi loppui viime lauantaina. Viimeinen viikko oli kalastuksellisesti haastava. Harvinaisen matalalle laskenut vesi teki vesillä liikkumisen paikoitellen hankalaksi. Vaikka kulunut kesä on ollut lohennousun osalta kovin vaatimaton, saatiin viimeisellä turistiviikolla lohia - myös komeita isomuksia.
Viikko tarjosi yllättävän paljon tapahtumia. Kirkkaita nousulohia saatiin viikolla useita. Tummat asentokalat näyttäytyivät kalamiehille, mutta olivat perin nirsoja. Monien karanneiden lohien joukkoon mahtui jokunen kirvelevä siimankatkotuskin...Viikon kaksi suurinta lohta Utsjoen lähivesillä painoivat molemmat yli 20 kiloa. Radnun 21-kiloinen sai loppuviikosta seuraa Aittisuvannon 22-kiloisesta kojamosta. Aitin lohi taisi tulla monelle tutuksi viikon aikana ja se erehtyi lopulta paikallisen kalamiehen pyytöihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti