Maanantaina matkasimme Sepon kanssa Tenovuonolle taimenen pyyntiin. Tanamunningenin taimenpaikalla voi kalastaa viikon jokaisena päivänä. Niinpä ajattelimme Tenolla olevan rauhoituspäivän täyttävän Langnesin niemenkärjen innokkailla kalastajilla. Ihmetyksemme oli suuri kun kävelimme kalapaikalle. Olimme ainoat kalamiehet koko rannalla. Paikan muututtua viimeisen kalastussäännön ja merirajan siirron myötä maksulliseksi (250 NOK), on kalamiesten määrä vähentynyt huomattavasti.
Kalapaikalla tuuli puhalsi mereltä melko navakasti ja nostatti vastakkaisesta suunnasta virtaavan Tenon kanssa melkoisen aallokon. Jo ensimmäisillä heitoilla alkoi tapahtua. Seppo kasasi vielä vermeitään kun puolitoistakiloinen taimen oli jo rannalla. Lähes joka heitolla oli jonkinlainen tärppi. Vuorovesi oli vielä nousussa ja taimenia tuntui saapuvan paikalle yhä enemmän.
Tästä eivät kalapaikan maisemat juuri enää parane
Kata seuraa Sepon touhuja tarkasti
Saimme kalastaa kahdestaan lähes kaksi tuntia ennen kuin paikalle saapui muita kalastajia. Siihen mennessä olimme saaneet useita lähes kahden kilon taimenia ja suurimpana 75 cm hoikan ennätystaimeneni.
Suuria ovat Tenovuonon taimenet
Nämä porot olivat meitä vastassa paluumatkalla
Keskiviikkona kävimme reissun Lintukalliolla, Mortensnesissa. Sää oli kalastukseen mitä parhain. Edellisenä päivänä paikalta oli saatu hurja kala. Näimme paikalla olleelta kalamieheltä kuvan valtavasta kissakalasta joka oli napannut edessämme olevasta kalapaikasta. Minä pääsin väsyttelemään jonkin aikaa tuntematonta isomusta, joka veti siimaa aluksi merelle päin. Sitten kala palasi pystysuoran kallion kupeeseen ja siima tarttui kallion halkeamiin tai vesikasveihin. Mikä kala se oli, jäi arvoitukseksi. Vahvat potkut kalalla ainakin oli. Me saimme lopulta sopivan saaliin. Sepon puolitoistakiloisen sein lisäksi onnistuimme saamaan viisi toivottua puna-ahventa. Kalat pääsivät mökillä myöhemmin paistinpannulle. Namskis!
Tämä lokkipariskunta keskusteli äänekkäästi
Naapuripesässä pesävahti nukkui...
Värikäs saaliimme
Tämä poro oli pudonnut kohtalokkain seurauksin
Lintukallion korkealta kalliotörmältä
Perjantaina kävimme Helenan kanssa Kuoppilasjoella - tämä oli toinen perhelupamme sinne. Sää oli mitä kaunein ja aurinko porotti lämpimästi heti aamusta. Vaikka Tenossa lohet tuntuvat olevan tavallista harvemmassa, niin Kuoppilaalla tittien näkemiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Pikkulohet olivat myös aktiivisia ja seurasivat eri vieheitä. Kapraalin kupari/hopea lusikka oli jälleen vastustamaton suupala titille.
Kuoppilasjoen vesi on kirkasta
Kullerot viihtyvät rehevillä joentörmillä
Kurjenpolvi
Kirkas pikkulohi kirkkaasta vedestä
Tenon soutaja aamusumussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti