Lähdimme muutaman päivän vapaan viettoon Lestijärvelle. Täkäläiset maisemat muistuttavat paikoitellen pohjoista Suomea ja löytyypä Lestijärveltä mm. Lapin kylä. Lestillä ja sen lähialueilla erämaan tunnelmaa löytyy helposti. Geokätköily vei meidät taas mielenkiintoisiin kohteisiin.
Kauppareissulla Reisjärvellä kätköilimme samalla kahdessa kohteessa. Pikkukoskella on pieni pato jonka sulkuportista kuohusi vettä syystulvan voimalla. Veden korkeutta säännöstellään sillassa olevilla luukuilla vuodenaikojen mukaan.
Pikkukosken pato
Kalaskivellä on pitkä historia. Tämä mahtava, Kalajankylällä sijaitseva kivenjärkäle on ollut kokoontumispaikkana 1200-luvulta lähtien mm. veronkantoa ja käräjiä varten. Kiven vierellä ihminen tuntee itsensä melko vaatimattomaksi sillä lohkare on yli 8m korkea ja ympärysmitta on n. 29 m. Kivi sijaitsi vielä 1880-luvulle asti Kalajanjärven rannalla. Sittemmin matala järvi kuivatettiin peltomaaksi ja entinen järvenpohja on nyt Reisjärven suurin yhtenäinen viljelysalue.
Näin suuri lohkare on harvinainen näillä main
Kivi on tärkeä on Reisjärven historiaa
Melkoinen tarina, tottako?
Lestijärven luoteispuolella on erämaajärvi, Iso-Valkiainen. Kirkasvetisen järven rannalla on Metsähallituksen ylläpitämä tulipaikka. Järvi on tunnettu kookkaista siioistaan, joita kalamiehet saapuvat narraamaan kauempaakin. Paikalla oli lukuisia lasikuituveneitä kalamiesten käyttöön. Tässä on mainio päiväretkikohde vaikka koko perheelle.
Pitkospuut vievät Iso-Valkiaiselle
Vanha puuvene on työnsä tehnyt ja palaa luonnon kiertokulkuun
Raiviossa on yksi Lestijoen tunnetuimmista kalapaikoista. Hienot tulipaikat ja upea ympäristö ovat houkutelleet kalamiehiä paikalle jo vuosia. Tällä käynnillä saimme veden solinan lisäksi kuunnella koirien työskentelyä hirvimetsällä.
Raiviossa on komeita kuusia
Valo pilkottaa huuvan piipusta
Näissä kuohuissa kalat viihtyvät
Totti tarkkailee virran juoksua Lestijoella
Ilta Lestijärvellä
Yö Lestijärvellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti