Viikko Utsjoella on vierähtänyt monenmoisissa askareissa. Alkuviikosta seurasimme paikallisten kulkutuspyyntiä joella. Viimeisten päivien saaliit olivat parhaat, kiitos laskeneen tulvan. Soutukalastajien saaliit jäivät viikolla vaatimattomiksi. Me soudimme vain kahtena päivänä ja säästimme voimiamme sekä luparahoja tuleville viikoille.
Helena soutaa Nollamissa
Kala löysi tiensä lautasillemme, sillä poikkesin alkuviikosta Tenovuonolle. Taimenien lisäksi sain koukkuuni kalan, jollaista en ollut koskaan nähnyt luonnossa. Juuri ennen kotiinlähtöä napanneen meriraudun helakanpunainen liha maistui erinomaiselta savustettuna.
Merirautu on herkullinen ruokakala
Keskiyön aurinko Tenovuonolla
Naapurukset vuonon rannalla
Kauppareissuilla on hyvä tehdä pieniä reissuja lähiympäristön nähtävyyksiin. Nuorgamissa, Suomen ja Norjan rajalla, on Suomen ja samalla Euroopan Unionin pohjoisin piste. Mainittakoon että kivenheiton päässä siitä on mainio poronlihan myyntipaikka, Insku.
Vastikään uudistettu EU.n pohjoisin piste
Pulmangin tien varressa on uusi, tavallista tukevampi ruokailuryhmä retkeilijöille
Mökillä avasimme varaston uumenissa olleen huvilatelttapussin ja kokosimme teltan pihamaalle. Valitettavasti ajan hammas oli päässyt puremaan pahemman kerran tätä 70-luvun luksustelttaa. Vaikuttava ilmestys se oli joka tapauksessa sisätelttoineen ja verhoineen.
Tena Capri - tuulahdus menneiltä vuosilta
Varastomökin taakse ilmestyi taittomekanismilla varustettu perkauspöytä. Irrotettavaan ämpäriin on helppo laittaa perkeet ja vesipistoolin avulla pysyy sekä pöytä puhtaana että uteliaat loitolla...
Toivottavasti tälle on pian käyttöä
Totti esittelee tienhaaran samettikukkia
Kurjenkanervan kukat ujostelevat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti