Tätä tekstiä kirjoitettaessa olemme jo kotimatkalla Keski-Pohjanmaalla, Lestijärvellä. Viimeisellä viikollamme Utsjoella kalastus jäi sivuosaan. Luonnossa näkyi ensimmäisiä merkkejä syksyn lähestymisestä. Viimeisenä yönä aurinko laski hetkeksi horisontin alle – yöttömän yön aika on taas ohi. Pihapöntössä pesinyt talitiaispariskunta sai äänekkään jälkikasvunsa maailmalle meidän pakatessa autoa kotiinlähdön aattona.
Tuula ja Mirja olivat pohjoisessa marjareissulla. Pikainen visiitti rajajoen rantaan hyödynnettiin monenmoisin aktiviteetein. Kävimme geokätkö- ja maisemareissulla Ailigaksella. Tenon lohenkalastukseen tutustuimme yhden kalastusluvan verran. Mielenkiintoinen tapaaminen RKTL:n kalantutkijoiden kanssa jäi mieleen. Tuhdin tietopaketin lisäksi saimme seurata poikaslaskentaa Kivikoskessa. Hyvältä näytti lohen tulevaisuus tällä laskentakerralla.
Tuula, Mirja ja Totti Ailigaksella
RKTL:n mukava miestrio työnsä ääressä
Tuula on näissä maisemissa kotonaan
Riekonmarja
Variksenmarja
Helena pistääntyi Nuorgamin Skaidijärven maisemissa hillaretkellä. Samalla reissulla löytyi taas yksi uusi geokätkö. Uusi harrastus on saanut Helenankin pauloihinsa. Totti pääsi viikolla toistamiseen komeisiin tunturimaisemiin kun kävimme kotitunturimme, Kuoppilastunturin huipulla. Pilvetön taivas sekä tyyni ja lämmin keli tuntuivat tunturin huipulla erityisen hienolta.
Pulmangin tien varressa, korkeimmalla kohdalla on tämä hieno taideteos
Totti Kuoppilastunturin huipulla
Viimeisen viikon tunnelmia
Tutut porot kotirannassa
Jalkansa loukannut lapintiira Kivikoskessa
Alkavan syksyn värejä
Lestijärvellä yön pimeys hämmästytti jälleen kerran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti