Niinhän siinä kävi, että perinteiset heinäkuun helteet saavuttivat Utsjoenkin. Mökkimme oma mittari näytti 32 astetta varjossa ja Kevon tutkimusasemalla lähes saman verran. Kun useiden päivien helteet saavuttavat nämä seudut, on syytä keskittyä aivan muuhun kuin kalastukseen.
Sateeton kesä on laskenut Tenon pinnan todella alas. Kristallinkirkas vesi on mahdollistanut uudet ulottuvuudet kuvaukseen, varsinkin dronen ja GoPron kanssa. Tulevaa elokuvaa varten on kuvattu mm. Kivikoski soutupaikkoineen lähietäisyydeltä ilmasta käsin. Kirkkaassa vedessä kosken kaikki kivet ja kuopat näkyvät lintuperspektiivistä selvästi.
Perjantaina pakenimme hellettä Varanginvuonolle Marian ja Elmon kanssa. Siellä lämpötilat pysyivät kohtuullisina ja mereltä puhaltanut lempeä tuuli tuntui perin mukavalta. Ajoimme Vesisaareen asti, missä poikkesimme lounaan lisäksi vanhan Tuomaisen talon pihapiirissä. Museoitu, 1800-luvun puolivälissä rakennettu talo antaa kuvan kveenien elämästä noina aikoina. Monet suomalaiset muuttivat tuolloin Varangin rannoille tienestin, siis kalan perässä. Osa kävi tienaamassa muutaman kuukauden ja osa jäi rannan hierualle loppuiäkseen. Muistoina noista ajoista vilahtelevat suomalaiset sukunimet vielä nykyäänkin paikkojen ja yritysten nimissä.
Eilen teimme pilvisen aamupäivän väistyttyä Outin kanssa patikkaretken Kuoppilastunturin huipulle. Tällä kertaa kävelimme tälle "takapihan" tunturille Osmasta lähtevää polkua pitkin, jonka Outi oli aiemmin käynyt toteamassa hyväksi. Huipulla vietimme hyvän tovin evästellen ja kuvaten kauaksi avautuvaa maisemaa. Helteistä huolimatta Rastigaisan ja sen naapurituntureiden kupeilla on vielä yllättävän paljon lunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti