Lauantaina Messilän sataman edustalla järjestettiin SM-tason jääspeedwaykisat. Tapahtuma veti paikalle paljon katsojia, jotka nauttivat mahdollisuudesta nähdä harvinaista lajia aitiopaikalta. Onneksi Vesijärvi on suuri järvi, jonka jäällä on tilaa kaikille. Messilän alueella normaalisti liikkuvat pilkkimiehet ja -naiset suunnistivat lauantaiksi vaihtoehtoisille apajille.
Minä ajelin Katan kanssa Siikaniemeen ahvenenkiilto silmissä. Kovan tuulen vuoksi kalapaikka tuli katsottua mieluusti suojaisesta paikasta. Hollolan Uistimen pilkkipäivistä tuttu Urahaitan saari Siikasalmessa tarjosi mukavan tuulensuojan useammallekin kalastajalle. Ahvenet löytyivät tällä kertaa yllättävän matalasta, yhtä lukuunottamatta alle kolmen metrin vedestä. Komein ahven oli tällä kertaa 33 -senttinen, joka seurasi morrin laskeutumista heti jääkannen alta, napaten sen jo laskun aikana suuhunsa.
Kirkkaan veden raitapaita
Tänään pääsin testailemaan uutta morrivapaa. Pahka tuntuu miellyttävältä kädessä ja Karismaxin oivallisella kärjellä varustettuna tästä tulee varmasti se ykkösvapa morrikalastukseen. Pienenä yksityiskohtana vavassa on kiinnityslenkki morria varten kuljetusta silmällä pitäen. Vaikka tänään saaliina oli vain pieniä ahvenia ja särkiä, toiminee tämä persoonallinen vapa myös isompien ahvenien narraamisessa.
Pahkasta on moneksi
Loimut koristavat uutta morrivapaa
Norjassa on täysi touhu päällä ensi kesäksi ennustetun kyttyrälohi-invaasion torjumiseksi. Norjan ympäristökeskus suunnittelee rakentavansa Näätämönjokeen ja Tenojokeen padot, jotka estävät kalojen vapaan nousun. Padossa oleva kalojen lajittelujärjestelmä ohjaa kyttyrälohet loukkuun ja päästää joen alkuperäiset lohet padon läpi jatkamaan nousuaan. Tenossa juhannuksen tietämissä käyttöön otettava laitteisto tulee Tana Brun sillalta alavirtaan näkyvän Seidaholmenin saaren ja itärannan väliin. Kulku saaren länsipuolelta estetään kaikilta kaloilta kokonaan ja ne ohjataan saaren ohi itäväylään, jossa lajittelu tapahtuu. Laitteistoa on testattu toissa kesänä pienemmillä joilla ja sen uskotaan toimivan myös suuremmissa joissa. Laitteiston pystytysajankohtaa perustellaan kevättulvan laskemisella juhannukseen mennessä ja alavirtaan vuonolle syönnökselle alkukesästä matkaavilla taimenilla sekä juhannuksen jälkeen alkavalla kyttyrälohen nousulla.
Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita projektin onnistumisesta. Kysymyksiä on herännyt laitteiston mahdollisista haittavaikutuksista joen oman lohikannan nousuun. Uskaltavatko lohet nousta padon ahtaaseen lajittelukäytävään? Pitäisikö kyttyrälohien pyyntiä tehostaa jo merellä, ennen kuin se tulee edes Tenon vesistöalueelle? Entä kahden vuoden kuluttua ja tulevaisuudessa, kun tutkijat ennustavat että tilanne vain pahenee.
Joka tapauksessa Norja on ottanut kyttyrälohiongelman vakavasti. Maan ympäristökeskus on asettanut Itä-Finnmarkin suurjoet kyttyrälohen torjunnan painopistealueiksi. Pohjois-Finnmarkissa Alta-joen rannoilla ollaan huolissaan oman jokensa kohtalosta. Hekin olisivat halunneet vastaavan laitteiston joellensa mutta toistaiseksi varoja ei ole myönnetty.
Elämme merkillisiä aikoja. Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin lajeihin. Etelästä levinnyt kettu on ajanut naalin yhä ahtaammalle pohjoisessa. Naalien häviämisen ehkäisemiseksi on vaadittu merkittäviä tukitoimia, jotka näyttävät vihdoin tuottavan hedelmää. Näemmekö atlantinlohen ja kyttyrälohen kamppailussa elintilasta jotain samaa?
Mikko ja Tenon kyttyrälohi vuodelta 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti