Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Sylvin kalareissu

 Tänään saimme veneeseen vieraaksemme Sylvin ja Juhan. Sylvin äiti Riikka oli jäänyt puutarhatöihin ja ei ehtinyt mukaan retkellemme. Isä Juha on kokenut kalamies ja hänen komeaan koulutuskokoelmaansa kuuluu mm. eräoppaan tutkinto. Sylvi on vasta aloittelemassa kalastushommia ja tänään retken erityistoiveena oli saada se ensimmäinen kala ikinä. 

Lasten kanssa kalastaessa yleensä tapahtuu jotain muisteltavaa. Muutaman kerran olen ollut lapsen kanssa Tenolla lohensoudussa ja tuuria on ollut aina matkassa. Tänään ilmojen haltija oli päättänyt laittaa parasta peliin ja tarjoili meille aurinkoisen ja lämpimän syyspäivän, jolloin elohopea nousi kesäisiin lukemiin. Kalaonnea oli heti alusta lähtien, sillä Sylvi sai elämänsä ensimmäisen kalan, kuhan, ensimmäisellä heitolla! Meillä muilla loksahtivat leuat auki kun Sylvin vapa oli luokilla ja kuhan päivät näyttivät olevan luetut. Reissun ykköstavoite oli heti saavutettu ja saimme kalastaa jatkossa rennoin mielin tulevaa evästaukoa odotellen. 

Kun muita saaliskaloja ei alkanut kuulumaan, kurvasimme veneemme Sylvin kanssa yhdessä ajaen Enonsaareen, Enon laituriin. Grillikatoksessa nautimme sitten kunnon lounaan. Ensin söimme pannulla lämmitettyä tonnikalapastaa sekä paistoimme tuoremakkarat. Kahvin ja mehun kanssa oli sämpylöitä, pullaa sekä Brunbergin vanilijasuukkoja. Välipaloina herkuttelimme vielä hedelmillä. 

Kiireetön päivä tuntui olevan kaikille mieleen. Ja että tämä ennusteita tyynempi ja lämpimämpi sää sattui juuri tälle yhteiselle retkipäivälle. Tuntuu kuin lasten kanssa asiat loksahtavat kohdilleen. Tämä reissu tehtiin Sylvin toiveita kuunnellen. Ennen taukopaikalta poistumista teimme vielä käpylehmät Enon mökin porraskiville. 

Kävimme tauon jälkeen vielä pienen mutkan Unkarinsaaren lähistöllä. Kaiussa näkyi selvästi pieniä ahvenpartteja, joista yksi raitapaita erehtyi iskemään kuoreen väriseen jigiin. Vaikka päivän aikana oli useita tärppejä, oli reissumme saalis nuo kaksi kalaa. Muisteltavaa kertyi sitä vastoin monin verroin.


Kata on varsinainen laivakoira


Juha nauttii ja Kata myhäilee


Enon taukopaikka


Sylvi nauttii eväistä


Taukopaikka oli myös leikkipaikka


Mikä jälkiruoka!


1 kommentti:

  1. Hauskasta tekstistä nauttien.Ihan kun olisimme olleet läsnä.
    Terveisin. Sylvin isovanhemmat.

    VastaaPoista