Veikan kanssa olimme suunnitelleet yhteistä kalareissua jo pitkään. Vihdoin viime perjantai-iltana Veikka astui Kouvolasta samaan junaan kanssani retkikamppeiden kera. Lauantaiaamuna Veikka taisi herätä talossamme ensimmäisenä ja Kata sai silmät aukaistuaan tukun innokkaita rapsutuksia. Tukevan aamupalan jälkeen lähdimme ripeästi kohti Messilän satamaa. Säidenhaltija oli taas huomioinut tulomme ja taivas näytti ennusteita selkeämmältä. Järvi näytti myös lähes tyyneltä, kuinkas muuten.
Järvelle päästyämme tutustuimme avokelaan ja sillä heittämiseen. Veikka oppi kelan käytön ennätysajassa, mikä vinkiksi Joulupukille tässä mainittakoon... Kelin selkiinnyttyä Kata otti aurinkoa veneen etukannella meidän keskityttyä kalastamiseen. Mikäpä oli järvellä ollessa, kun lämpötila kohosi lähes kesäisiin lukemiin. Tulen tyynnyttyä ankkuriakaan ei tarvittu kalapaikoilla pysymiseen.
Evästauko pidettiin Enon tutussa grillikatoksessa. Tällaisella retkellä eväät olivat tavallistakin monipuolisemmat. Nuotiotulia tehdessä opettelimme myös nuotion sytyttämisessä tarvittavien pikkupuiden halkaisemista puukolla. Nokipannukahvit olivat Veikan mielestä parhaat koskaan juodut kahvit. Ja nimenomaan oikeasta kuksasta nautittuna.
Lukuisien tärppien lisäksi saimme kalasaaviin nopeasti kuluneen viisituntisen retkemme tuloksena komean hauen ja ahvenen. Nämä kalat perkattiin Veikalle tuliaisiksi kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti