Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Päijänteen taimenia


Kesäkalastuskausi alkaa olla päätöksessään. Talvi kolkuttelee jo ovella yöpakkasineen ja pieni lumiriite on koristellut luontoa viime päivinä. Nostimme veneen trailerille Messilästä viime keskiviikkona. Vene pääsi kuitenkin vielä aalloille, sillä käväisimme Kimmon kanssa kalareissulla Päijänteellä torstaina ja perjantaina. 


 Veneemme Linkosaaren rannassa


Talviset olosuhteet olivat karsineet kalastajat muutamaan venekuntaan Asikkalanselällä. Pikkihaalarit asusteinamme olivat enemmän kuin paikallaan. Saimme torstaina seurata melkoista luonnonnäytelmää kun valtavat hanhiparvet valmistautuivat yhteiseen  muuttomatkaan. Kaakatuksesta päätellen parvessa käytiin vielä kovaa keskustelua lähdön ajankohdasta. Kahdentoista laulujoutsenen aura lensi ylitsemme nokat etelään suunnattuina. Muikut valmistautuivat kutupuuhiinsa vesien viiletessä. Suurimmat muikkuparvet järven syvänteiden pintavesissä olivat satojen metrien pituisia. 


Kalakeli


Satojen hanhien parvi nousee vedestä


Päijännetunnelin kautta saa juomavetensä yli miljoona suomalaista 


Jo alkumatkasta näimme taimenen pintovan muikkuparven antimista nauttiessaan. Juuri kun tulimme Pulkkilanharjulle, taipui vapa luokille kalan tartuttua uistelemaamme vaappuun. Kala loikkasi saman tien pintaan, paljastuen samalla mukavan kokoiseksi taimeneksi. Lyhyen väsytyksen päätteeksi veneeseen haavittiin tuuletusten kera hieno, parin kilon taimen. 


Pulkkilanharjun taimen


Ottivaapun väri on toiminut hyvin myös Savon taimenille


Perjantaina lumisade aiheutti Keski-Suomessa ongelmia liikenteessä. Päijänteellä lumisade tietää hyvää kalaonnelle, sillä "taimenet tulevat pintaan katsomaan lumisadetta" -lausahdus oli hyvin muistissamme. Helena otti perjantaina heittokalastusvälineet mukaan uistelureissulle. "Jos taimenet ovat pintavedessä muikkuja jahtaamassa, niin miksi ne eivät ottaisi heitettyyn vieheeseen?"  Heittelemällä pysyisi samalla lämpimänä nollan tuntumassa olevassa kelissä, pilkkihaalareista huolimatta. 


Isokoskelot muikkuparven aterialla


Muikkuparvien ilmaantuessa kaikuluotaimen näytölle Helena aloitti heittelyn. Emme olleet päässeet vielä kunnon ottipaikoille, kun Helena huudahti kalan tarttuneen. Alamittainen taimen pääsi kasvamaan haaviamisen jälkeen, mutta antoi osviittaa heittämisen mahdollisuuksista. Ennen lounastaukoa Helena sai Helmi-Räsäseensä vielä kaksi tärppiä.


"Pitäisikö ensi kerralla keskittyä heittokalastukseen muikkuparven keskellä?"


Linkosaaren laavu


Lumoavat liekit lipovat kahvipannua


Kimmo toi "pienet maistiaiset" työpaikaltaan


Lounastauon jälkeen uistelimme vielä hetken ennen veneen nostoa lopullisesti talviteloille. Sata metriä ennen satamaa Helenan vapa taipui kunnolla ja Cardinal 66:n jarru sirahteli kalan syöksyjen tahtiin. Kohta potkiskeli uusi taimen haavissa ja hymy levisi kaikkien kasvoille. Mikä mahtava päätös kesäkalastuskaudellemme! Kaunis mittataimen osoitti uuden kalastustavan tehokkuuden. Muikkuparvilla ruokailevia taimenia on mahdollista kalastaa heittäen yllättävän suurella menestyksellä. Entä jos me kaikki kolme olisimme heitelleet veneen ajelehtiessa tuulen mukana muikkuparven yllä...? 


Täydellinen reissun päätös


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti