Tämä on Hollolan Uistimen 400. blogiteksti, siis oikea Juhlablogi. On lähes seitsemän vuotta siitä, kun aloitimme blogin kirjoittamisen tammikuussa 2010. Blogin aloittaminen oli hyppy tuntemattomaan. Kuinka osata kirjoittaa säännöllisesti ja niin, että sekä itsellä että lukijalla säilyy mielenkiinto? Kirjoittamisesta on tullut vähitellen uuden ajan päiväkirja, jonka virtuaaliset lehdykät ovat kaikkien luettavissa. Blogi on muodostanut Hollolan Uistimen nettisivujen kanssa uuden verkoston ympärillemme. Onpa blogitekstiämme käytetty jopa Wikipedian lähteenä. Tässä hektisessä maailmanmenossa seitsemän vuotta on yhdelle blogille jo korkea ikä. Lukijamäärämme ovat olleet viime aikoina hyvässä nousussa, mistä kiitos kaikille blogia seuraaville. Vanhakin blogi voi siis pysyä vetreänä!
Ja matka jatkuu
Eilen vietimme Hollolan Uistimen pikkujoulua. Mukanamme oli juhlijoita tenavasta vaariin, sananmukaisesti. Herkkupöydän ympärillä kävi vilkas trafiikki. "Uisteelaiset" ovat todella taitavia leipureita, sillä pikkujouluvieraiden mukanaan tuomat leivonnaiset katosivat lautasilta tyytyväisten hymyjen saattelemina.
Herkkupöytä
Ansku ja Taavetti
Uutta elokuvaa seurattiin tiiviisti. Vaellukset ja kalareissut yhdistyivät laatumusiikin ansiosta katkeamattomaksi elämykseksi. Upeat tunturimaisemat ja kalastajien kookkaat lohet jännittävine väsytyksineen tarjosivat jokaiselle jotakin. Toistatuntinen ulkoilmakavalkadi sisälsi myös poikkeuksellista materiaalia. Tapasivatko Ansku ja Helena Akujärven vaelluksellaan aidon 007-tähden?
Teno 2016 -elokuvan ensi-ilta
Hauskan illan päättänyt pöytälätkäturnaus siirsi ajatukset totaalisesti muualle. Heti alkuerissä nähtiin muutamia "verkot tötteröille" otteluita. Jokunen kirvelevä tappiokin taisi olla, mutta pelit etenivät esimerkillisen rehdissä tunnelmassa. Joillakin pelaajilla vanhat kikat löytyivät pelien edetessä ja mitalit ratkesivat ilman jatkoaikoja.
Anton, vaapuntekijä
Sampo pelasi nuorten sarjassa
Hanna nauttii turnauksesta
Väinö osaa maalinteon
Pronssipeli
Aatu seuraa finaalia
Atte palkitaan nuorten sarjan mestarina
Tänä aamuna, kolmantena Adventtisunnuntaina, kokoonnuimme yhteen riisipuuron merkeissä. Jokainen pöydän ääressä oleva aikuinen on tehnyt itse oman katajalusikkansa viime vuoden aikana. Täytyy sanoa että puuro oli nyt tavallistakin makoisampaa. Voiko olla mukavampaa syytä kokoontua yhteen? Anskun lusikka valmistui viimeisimpänä, viime torstaina. Ensi vuoden aikana tämä porukka valmistanee kukin itselleen oikeat pahkakuksat.
Upeat lusikat rivissä, Anskun uutuus on kolmas alhaalta
Lusikkatiimi puurolla
Onnea blogille! Minä olen vielä teidän rinnalla aloitteleva nöysipoika. :D
VastaaPoistaUpeita nuo lusikat! Kyllä tuollaisella kelpaa lappaa puuroa suuhun.