Mennyt viikko tarjosi paljon muisteltavaa. Pilkkireissut tarjosivat paljon elämyksiä, nimenomaan hyvien saaliiden johdosta. Pieniä ahvenia tarttui riittävästi kahteenkin kalakukkoon ja Kimmo loksautti pilkkikaveriensa leuat nostamalla avannosta upean taimenen. Hauki vei allekirjoittaneelta talven parhaan ottimorrin ja uiskentelee nyt rehvakkaana värikäs lävistys huulessaan. Isot ahvenet piileskelivät loppuviikon pilkkijöiden tavoittamattomissa. Tapasimme todellisen pilkkimiehen Messilän edustalla. Vaikka miehen molemmat kädet olivat jäätiköillä kaatumisten jälkeen kipsattuina, ei se estänyt pilkille lähtöä. Mitähän kotona tuumattiin pilkkireissusta? Tiedettiinkö siitä edes...
Leena pilkkii kotivesillään
Ropi pitää ahvenista
Ahvenkukko on herkkujen herkku
Kimmon pilkkitaimen jatkaa kasvuaan Vesijärvessä
Viimeiset puoli vuotta on vaappuverstas ollut pyhitettynä uusimmalle lohiveistokselle. Kojamoa on nakerrettu aina kun muilta töiltä on siihen liiennyt aikaa. Tänään koitti suuri päivä kun valmis veistos näki päivänvalon, sananmukaisesti. Lehtikuusen upeat syyt näkyvät voimakkaina vasemmalle kaartavan kalan kyljissä. Veistos on järjestyksessään kolmas ja tämän esikuva on noin kolmenkymmenen kilon isomus. Pituutta tällä yhdestä puusta veistetyllä kojamolla on 142cm. Seuraavaksi verstaalla alkaa suursiivous, sillä pölyä ja lastua on pienessä tilassa riittämiin. Sormet syyhyävät jo uusiin haasteisiin.
Pään yksityiskohdat tehtiin viimeisenä
Kuperan puolen syyt näkyvät hienosti
Koveran puolen syyt ovat tyystin erilaiset
Tämän veistoksen esikuvia uiskentelee vielä Tenossa
Lehtikuusen värejä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti