Helteessä

 Niinhän siinä kävi, että perinteiset heinäkuun helteet saavuttivat Utsjoenkin. Mökkimme oma mittari näytti 32 astetta varjossa ja Kevon tutkimusasemalla lähes saman verran. Kun useiden päivien helteet saavuttavat nämä seudut, on syytä keskittyä aivan muuhun kuin kalastukseen.

Poro vilvoittelee kahlaamalla Nuoraskarin rannassa

Aamukaste tiivistyy hämähäkinseitteihin

Sateeton kesä on laskenut Tenon pinnan todella alas. Kristallinkirkas vesi on mahdollistanut uudet ulottuvuudet kuvaukseen, varsinkin dronen ja GoPron kanssa. Tulevaa elokuvaa varten on kuvattu mm. Kivikoski soutupaikkoineen lähietäisyydeltä ilmasta käsin. Kirkkaassa vedessä kosken kaikki kivet ja kuopat näkyvät lintuperspektiivistä selvästi.

Kivikoskea on taltioitu jälleen uudesta näkökulmasta

Kirkasta on vesi Kaavassakin

Perjantaina pakenimme hellettä Varanginvuonolle Marian ja Elmon kanssa. Siellä lämpötilat pysyivät kohtuullisina ja mereltä puhaltanut lempeä tuuli tuntui perin mukavalta. Ajoimme Vesisaareen asti, missä poikkesimme lounaan lisäksi vanhan Tuomaisen talon pihapiirissä. Museoitu, 1800-luvun puolivälissä rakennettu talo antaa kuvan kveenien elämästä noina aikoina. Monet suomalaiset muuttivat tuolloin Varangin rannoille tienestin, siis kalan perässä. Osa kävi tienaamassa muutaman kuukauden ja osa jäi rannan hierualle loppuiäkseen. Muistoina noista ajoista vilahtelevat suomalaiset sukunimet vielä nykyäänkin paikkojen ja yritysten nimissä. 

Vesisaari on kaupunki meren rannalla

Komea kalastusalus laiturissa

Tuomaisen kveenitalo pihapiireineen kuuluu Varangin museon kohteisiin

Ryhdikäs talo seisoo aivan keskustan tuntumassa

Eilen teimme pilvisen aamupäivän väistyttyä Outin kanssa patikkaretken Kuoppilastunturin huipulle. Tällä kertaa kävelimme tälle "takapihan" tunturille Osmasta lähtevää polkua pitkin, jonka Outi oli aiemmin käynyt toteamassa hyväksi. Huipulla vietimme hyvän tovin evästellen ja kuvaten kauaksi avautuvaa maisemaa. Helteistä huolimatta Rastigaisan ja sen naapurituntureiden kupeilla on vielä yllättävän paljon lunta.   

Hienoinen utu kuorrutti eilisen maiseman

Lapinvuokko viihtyy Kuoppilastunturin rinteillä

Ruska osaa nauttia näköaloista

Lämpö saapui Utsjoelle

 Kuukauden kalsarikelien jälkeen elohopea nousi lähes kolmeenkymmeneen asteeseen. Kesä nytkähti uuteen vaiheeseen lämpöaallon myötä. Onneksi nuo huippuhelteet tuntuvat nyt jääneen hetkellisiksi, emmehän ole millään tavoin helleihmisiä. 

Ailigastunturin huipulle on avattu uusi luontopolku. Polun on tarkoitus ohjata kulkijoita käyttämään merkittyjä reittejä maaperän kulumisen estämiseksi. Luontopolun varrelta voi löytää myös harvinaisempia lajeja, niin eläin- kuin kasvikunnasta. Maisemista pitäville tiedoksi, että polku vie tunturin parhaimmalle näköalapaikalle.

Uusi luontopolku on merkitty kiviin

Kaarlenvaltikka

Suokukka

Kivitasku

Kansallismaisema

Pihapiirissämme on käynyt melkoinen kuhina, kun kirjosiepon ja talitiaisen poikaset ovat varttuneet ja lähteneet pesäpöntöistään. Talitiaispoikasten lähtöä saimme seurata tänä aamuna, kun poikaset yksitellen kapusivat pöntöstä ja hyppäsivät viereiselle männyn oksalle. Hetken aikaa ympäröivää maailmaa ihmeteltyään ne oikaisivat siipensä ja lähtivät lentoon. Talitiaiset tuntuvat olevan heti lentokykyisiä pöntöstä tultuaan, toisin kuin kirjosiepon poikaset, jotka joutuvat selviämään ensimmäiset päivänsä "jalkamiehinä". 

Kirjosieppo vie nokassaan poikasilleen suurta hyönteistä

Juuri pöntöstä tullut talitiaispoikanen tarkkailee maailmaa 

Kuukkelit käyvät pihallamme etsimässä koiran ruoan tähteitä

Torstaina kävimme porukalla Tenovuonolla. Lähes tyyni ja lämmin sää oli houkutellut paikalle lukuisia kalamiehiä meidän lisäksi. Kyttyrälohista ei tuona päivänä saatu mitään havaintoja ja taimensaaliimme jäi yhteen hyvään ruokakalaan. Kalastuksen jälkeen kävelimme läheiselle Koppmolbuktan taukotuvalle ja ihailimme tyynen vuonon kauneutta. Sää oli mitä parhain. Aurinko helli lämmöllään maiseman lumonnutta seuruettamme. Lämpimästä säästä huolimatta oli vuonon vastarannalla näkyvillä tuntureilla vielä runsaasti lunta. Suoraan edessämme lahtivalas intoutui esittelemään uimataitoaan rannan läheisyydessä. Eväät maistuivat harvinaisen hyviltä. Tällaiset hetket jäävät muistoihin pitkäksi aikaa. 

Johannes tällä kertaa taimenen pyynnissä

Marialle nämä ovat tuttuja kalavesiä

Koppmolbuktan moderni taukotupa

Elmo vuonon rannalla

Outi ihailee avaraa maisemaa

Ruska näkee lahtivalaan jättämät pyörteet

Onnittelemme kummipoikaamme Väinöä tänä päivänä olleen konfirmaation johdosta!

Johannes - tuore perhokalastaja

Utsjoen luonto ja Tenon taika ovat houkutelleet Outin ja Johanneksen kesäloman viettoon Kaavan törmälle. Rinkan kanssa kulkemisesta innostuneen Outin kanssa olimme vuosi sitten unohtumattomalla Hetta-Pallas -vaelluksella. Tällekin kesälle Outi on jo ehtinyt tehdä yhden vaelluksen. Katsotaan mihin hän täällä Utsjoella vielä ehtii. Jääkiekkoa harrastava Johannes viihtyy äitinsä tavoin ulkoilmassa. Kymmenen vuotta sitten tehdystä Tenon reissusta jäi nuoren pojan mieleen erityisesti Annebaktilta saatu harjus, jota pieni kalamies sai väsyttää melkoisen tovin ennenkuin se oli saatu haavin uumeniin. 

Kalastusinnostus on noista vuosista kasvanut, jos mahdollista. Niinpä menneellä viikolla olemme heilutelleet vapoja perin ahkerasti. Tämän kesän ensimmäinen harjus tarttui Johanneksen virvelillä ja heittokoholla heitettyyn perhoon. Komea harjus sai pian seuraa ja Johannes päätti kokeilla myös perhovavalla kalastamista. Kun pienen tutustumisen ja harjoittelun jälkeen perho alkoi lentää kokeneempien tavoin alkoi vapa taipua kalojen painosta. 

Johannes kesän lempipuuhassaan

Komea harjus tarttui tutulta kalapaikalta

Outi-äiti piti Helenan kanssa huolen kalaretken tarjoilusta

Vauraita Tenon harjuksia

Johanneksen ensimmäinen perhovavalla saatu kala oli tavallista komeampi. Olimme molemmat aiemmin karkuuttaneet kertaalleen lähellä rantaa ruokailevan isomuksen ja päätimme pitää pienen juomatauon ennen uutta yritystä. Minä sain aloittaa ja tartutin heti komean harjuksen. Harjusta verestäessäni huikkasi Johannes, että hänellä on kala kiinni. Vapa oli melkoisesti luokilla kun "Black Zuluun" napannut eväkäs taisteli vapaudestaan. Väsytys tuntui kestävän tavallista pidempään ja lopulta Johannes taituroi kalan haaviin. Ja mikä kala! Haavissa pötkötti komea puolimetrinen, kuvankaunis taimen. Näin komeasti voi aloittaa perhokalastuksen, kun kaikki menee nappiin. 

Johannes sekä monien tavoittelema ja harvojen saama Tenon taimen

Ahkeran kalamiehen saaliskaloihin tuli tänään hieno lisä, kun kylmässä ja tuulisessa säässä Johannes onnistui pyytämään siian. Siikakaan ei kuulu niihin useimmin perhoon tarttuviin kaloihin Tenolla. 

Harvemmin saatu perhokala tämäkin

Viikolla saaduista kaloista olemme tehneet yhdessä monenlaista ruokaa. Taimen sekä siika graavattiin ja harjukset on joko savustettu tai halstrattu. Olemme siis nauttineet korkealaatuisesta lähiruoasta monin tavoin. 

  

Kuparin väriset harjukset savustuspöntössä

Halsteriharjus

Luonto on nyt täydessä loistossaan. Linnut etsivät yhtenään syötävää ja ruokkivat äänekkäitä poikasiaan pihapiirin linnunpönttöihin. Maasto on täynnä erilaisia kukkia ja varsinkin metsätähtiä on nyt runsaasti. Vanhasta, mutta yhä käytössä olevasta ketunpesästä kurkisti veikeän näköinen ketunpoika, kun kävimme lenkillä lähimaastossa. 

Metsätähdet ovat täydessä kukassaan

Arka pajulintu evästeli tunturikoivujen latvuksissa

Ruska on lomatunnelmissa

Kalastuksen juhlaa

 Kalseat kalsarikelit ovat jatkuneet koko viikon. Ainoastaan tänä sunnuntaina lämpötila nousi hetkellisesti kesälukemiin. Sateitakin oli luvassa viikon mittaan, mutta ainoa kuuro saatiin lauantaina. Pitkäaikaisesta kuivasta säästä johtuen on Tenon pinta laskenut jo huomattavan matalalle ajankohtaan nähden. Mainittakoon, että vastaavasti Tenon vesi on nyt kristallinkirkasta.

Kalastuksellisesti viikko on ollut mainio. Sampo ja Piia saapuivat Tenon törmälle viikoksi lomanviettoon. Harjusluvat haettiin ensi tilassa ja saalista alkoi tulla saman tien. Piia sai elämänsä ensimmäisen kalan Tenosta, vieläpä perhovapaa käyttäen. Sampo sai viikon aikana useammankin harjuksen joten taloudessamme syötiin tuoretta kalaa tiistaista lähtien. Kalastimme Kylmäkaltiossa porukalla yhdessä Anittan ja Paulin kanssa ja vietimme mukavia yhteisiä hetkiä kalastuksen ja nuotiotulien ääressä. Sampo ja Piia ajelivat torstaina Varanginvuonolle. Matkallaan Vuoreijaan he pysähtyivät kalastelemaan Nessebyn kirkon takaiselle niemelle. Sieltä kalastuskärpäsen purema Sampo sai kyttyrälohen, joka oli kutureissullaan matkalla johonkin vuonoon laskevista joista. Innokkaana lintukuvaajana sai Piia hienoja otoksia koko Varangin matkan aikana. 

Kaksi onnellista harjuksenkalastajaa

Ilmakuvasta näkee kuinka kirkasta Tenon vesi on. Löydätkö 

kuvasta Anittan seurassa olevan Paulin perhovapoineen?

Helena harjusten pyynnissä

Paulilla tärppää usein

Ruska ja Anitta ovat löytäneet yhteisen sävelen

Tämä Kylmäkaltion harjus oli 46 cm pitkä

Perjantaina ajoimme Tenovuonolle, minne Sampo ja Piia tulivat suoraan Varangin reissultaan. Koko alkuviikon puhaltaneet kovat tuulet hellittivät sopivasti perjantaiksi. Sää kirkastui kuin tilauksesta paikalle saavuttuamme ja saimme kalastella mukavassa säässä. Päivä oli muutenkin erityisen onnistunut, saihan Sampo elämänsä ensimmäisen meritaimenen. Muutamien karkuutusten ja tärppien jälkeen saaliinamme oli viisi meritaimenta. Näistä kaloista saimme savustaa, paistaa ja graavata todellista herkkuruokaa. Namskis!

Mukava on kalastella hiekkarannalla 

Sampon ensimmäinen meritaimen

Kalsarikelit jatkuvat

 Mennyt viikko oli viileä, tai suoraan sanottuna kylmä. Maanantaita lukuunottamatta päivälämpötilat jäivät reilusti alle kymmenen asteen. Kun tuuletkin puhaltelivat ajoittain navakasti, oli villapusero ja merinovillainen kerrasto paras asuste ulkovaatteiden kavereina. Juhannusta juhlittiin näillä leveysasteilla mieluiten sisätiloissa. 

Tenon vesi on laskenut viikossa nelisenkymmentä senttiä, sillä ennustettuja sateita ei ole näkynyt ja viileä sää on hidastanut tunturiylänköjen lumipeitteen sulamista. Kun lämmin sää vihdoin saapuu, on odotettavissa jonkinasteinen kesätulva sulamisvesien myötä. 

Rastigaisalla on vielä hiihtokelit

Nuoraskarille pääsee jo kuivin jaloin

Hyljekivi sen kertoo. Tenon vesi on kesäkorkeudessa

Koskikara asustaa Vitoslompolossa

Kävimme ensi kertaa kalassa eilen. Nollamissa on hyvä harjuspaikka, varsinkin näin alkukesästä. Aamupäivän kalareissullamme emme nähneet siellä yhtään harjuksen pintakäyntiä. Navakka tuuli ja kylmä sää pakottivat meidät siirtymään alemmas, Kylmäkaltionsuvannolle. Tutun nuotiopaikan kohdalle tuuli ei päässyt puhaltelemaan suoraan, joten pystyimme heittämään kevyillä perhovavoillamme kohtuullisesti. Muutama pintominenkin näkyi ja pian harjukset kiinnostuivat pienistä perhoistamme. Melko nopeasti saimme viisi sopivan kokoista harjusta juhannuskaloiksemme.  Kalastuksen ohessa teimme tulet ja keittelimme nokipannukahvit. Anitta ja Pauli saapuivat kahviseuraksemme rinkelit mukanaan. Namskis.

Helena nappaa kohta harjuksen

Ruska haistaa poron...

Komeat juhannuskalat