Tuleva kesä Tenolla on poikkeuksellinen, suorastaan historiallinen. Kuinka kauaksi täytyy historiassa kalenterin sivuja käännellä, jotta löytyy vuosi jolloin lohta ei ole Tenolla kalastettu? Puhutaanko sadoista vai peräti tuhansista vuosista.
Lohikannat ovat jatkaneet laskuaan kaikissa Finnmarkin joissa jo vuosia. Tenon vesistö yhtenä Euroopan suurimpana poikastuotantoalueena on luonnollisesti tarkan seurannan alla. Sen yli 30 eri lohipopulaatiota muodostavat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen kokonaisuuden. Mihin Tenon ja muidenkin pohjoisten jokien lohet ovat kadonneet? Onhan kanta kestänyt kalastustakin vuosisatojen ajan. Merellä uusimmat tekniset innovaatiot ovat tehneet lohien kalastamisen aiempaa helpommaksi. Toisaalta Norja on viime vuosina tehnyt rajoituksia meripyyntiin. Tenolla verkko- ja patokalastus on keskittynyt joen alaosiin, kun taas ylempänä kalastuksen painopiste on enemmän vapapyynnissä.
Mikä on ilmastonmuutoksen osuus lohikantojen hiipumiseen? Onko merivirtojen muuttumisella osuutta asiaan? Kalankasvatuksellakin näyttää olevan oma osuutensa. Kassilohien kasvattamiseen tarvittavaan kalarehuun troolataan valtavia määriä meren ruokakalaa. Täiongelma kasvattamojen läheisyydessä on luku sinänsä. Huolta aiheuttaa Norjan kaavailut kalankasvatusteollisuuden voimakkaasta lisäämisestä lähivuosina.
Joitakin viikkoja sitten Norja ilmoitti kieltävänsä lohen verkkokalastuksen koko rannikkonsa läheisyydessä. Solmuun menneiden Tenon kalastusneuvottelujen tuloksena Norja ja Suomi päättivät kieltää lohenkalastuksen Tenossa ja sen sivujoissa. Nämä ratkaisut ovat tässä tilanteessa ainoita oikeita lohien kannalta. Luotaimia lisätään Tenolle ja tärkeimpiin sivujokiin, mikä antaa arvokasta tietoa eri lohipopulaatioiden nousumääristä. Tutkijoiden on luotaintulosten valossa helpompi arvioida meri- ja jokikalastuksen osuutta lohikantojen hiipumisessa. Toivottavasti lohikannat saadaan jälleen nousuun. Se tuskin onnistuu hetkessä, mutta nyt ongelmaan on tartuttu ensi kertaa järein asein. Se on varmaa että se joka hyötyy näistä toimista, on Tenon lohi.
Joen äärellä asuville lohenkalastuskielto on suuri asia. Monet ovat lohenkalastajia sukupolvien ketjussa ja perinteen vaaliminen katkaistiin odottamatta. Meille Utsjoen kesäasukkaille välivuoden pitäminen ei tunnu hankalalta. Utsjoen alue erämaineen tarjoaa ykkösluokan vaellusmaastot sykähdyttävine maisemineen. Jos ja kun Norjan raja aukeaa kesällä, laajenevat retkimahdollisuudet kertaheitolla. Ihan kalastamatta ei Tenon rannoilla tarvitse ensi kesänä kuitenkaan olla mikäli kaavailtu harjuslupa toteutuu. Toivottavasti luvan hinta ei muodostu minkäänlaiseksi esteeksi sen hankkimiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti