Riistanhoitoa

Pääsiäsisen vapaapäivinä ajoimme Lestijärvelle. Aurinkoiset kevätpäivät houkuttelivat järven jäälle pilkkijöitä pilvin pimein. Helena hiihteli ja pilkki Totin kanssa päivittäin ahkerasti. Helenan Pekalle lahjoittama pilkkiperho antoi seuraavana päivänä todellisen körmyniska-ahvenen jota ihailimme oikein porukalla.

Sunnuntaina kävimme Tuharin kanssa riistanhoitotöissä molempia vaivanneesta flunssasta huolimatta. Riistanhoitajat ovat jo vuosia vieneet hirville ns. tikkareita, joita nuolemalla hirvet saavat tyydytettyä suolan tarpeensa. Tikkareiden lisäksi käytetään pohjistaan reiitettyjä ämpäreitä, jotka valuttavat suolaa alapuolisen puun runkoa pitkin. Hirvien ohella myös jänikset nauttivat näistä ruokintapisteistä. Halsuan ja Lestijärven välimaastossa sijaitseva hirvien suolapaikka sai tällä kertaa uuden ämpärin.

Unelmakeli

Uusi suolaämpäri paikoillaan

Aurinkoisessa säässä oli myös mukava tehdä havaintoja alueen eläimistä. Lyhyen hiihtomatkan aikana törmäsimme sekä ilveksen että suden jälkiin. Ilveksen leveä tassu tuntui kantaneen hyvin hangen päällä. Sudella oli matkanteko ollut huomattavasti vaivalloisempaa  upottavasta hangesta johtuen. Kaksitoista (!) senttiä leveä suden tassun jälki herätti kunnioitusta. Katsokaa vaikka itse omasta mittanauhasta...

Ilveksen tassunjälki hangella

Tuhari mittaa ilveksen jäljen leveyttä

Suden jälki

Poutasäät jatkuivat myös yöllä. Tähtitaivas loisti kaikessa kirkkaudessaan, sillä revontuletkin piipahtivat loppuviikosta hetken ihailtavina. Kuutamo valaisi hankea yön tunteina. Aamulla juuri ennen auringonnousua oli sininen hetki.