Marraskuun lopulla saimme lukea uutisia Tenojoen lohikantojen tilan huononemisesta entisestään. Tenojoen kalastusrajoituksista huolimatta Pulmangissa sijaitsevan kaikuluotauspisteen ohitti viime kesänä vain vajaat 8500 lohta. Luku on historiallisen pieni ja edelliskesään verrattuna on lohien määrä suorastaan romahtanut. Viimeistään nyt on selvää, että pelkät Tenojokeen ja sen sivujokiin kohdistuvat kalastusrajoitukset eivät riitä tilanteen korjaamiseen. Mereltä jokeen palaavien lohien määrä hiipuu vuosi vuodelta. Hyvät neuvot ovat nyt kalliit ja Suomen sekä Norjan yhteistyö villilohen pelastamiseksi täytyy saada toimimaan kitkattomasti.
Utsjoelle on jo jonkin aikaa suunniteltu Lohikeskusta. Esiselvityshankkeen tuloksena todettiin, että keskukselle on paikallisten hyväksyntä. Lisäksi jokikalastuskulttuurin tallentamiselle, esittämiselle ja kehittämiselle on selvä tilaus. Nyt olisi korkea aika tallentaa kaikki mahdolliset lohenkalastukseen liittyvät tarinat, jotka ovat paikallisväestöllä vielä hyvässä muistissa. Vanhempien ja isovanhempienkin tarinoita monet varmasti vielä muistavat. Viime viikolla saimme lukea, että Lohikeskus-hanke on saanut 125000 euroa jatkosuunnitteluun. Alustavasti Lohikeskuksen rakennusta on kaavailtu Onnelan törmälle, siis keskeiselle paikalle, jolla on pitkät historialliset perinteet. Voisiko tämä olla tulevaisuudessa yksi vierailukohde lisää kauempaa tuleville? Sen aika näyttää.
