Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

maanantai 27. toukokuuta 2024

Kesäkelissä

 Viime päivät on Etelä- ja Keski-Suomessa vietetty helteisessä säässä. Kolmeakymmentä lähentelevät lämpötilat tuntuvat kertakaikkiaan liian kuumilta, sillä ulkona oleminen, työnteosta puhumattakaan, tuntuu olevan ehdottomasti liikaa. Hyttysiä on näillä seuduin nyt ennätysmäärä. Totesimmekin Helenan kanssa, että tästä on lähdettävä Lappiin pakoon näitä hyttysiä. Tuossa on vinha perä, sillä olemme viettäneet useita kesälomia Utsjoella käyttämättä laisinkaan hyttysmyrkkyjä iholla. Tämä tämän keväinen hyttysinvaasio johtuu kuulemma äkkiä lämmenneestä säästä, joka vauhditti näiden verenimijöiden kuoriutumista. 

Verstaalla kevään viimeiset vaaput on tehty ja ohessa on muutama hyväksi osoittautunut kuhavaappu kesän koitoksiin. Jigikalana tunnettu kuha on suosittu uistelukala keskikesällä, kun vedet hieman lämpenevät. Uistelu auringonlaskun aikaan tyynellä järvellä lämpimässä säässä on monelle yksi kesäloman kohokohdista.


Papukaija ja ampiainen ovat kuhien mieleen 


Ylempi luonnonväri toimii aina ja alempi hileväri  
on osoittautunut kuhille vastustamattomaksi 


Kuhakin pitää kimalteista


Anna-Liisa, Helena ja Ruska kävivät jokin aika sitten Porvoon Emäsalossa. Emäsalon suursaaren eteläkärjessä sijaitseva Varlaxudden on suosittu virkistysalue. Upeat Suomenlahden eteläiset maisemat tekevät kävijöihinsä vaikutuksen. Nähtävyyksiksi kelpaavat myös kivikkoisen rannan laajat silokalliot. 


Varlaxsudden on Emäsalon saaren eteläisintä osaa


Silokallioita


Haahka katselee myös kohti ulappaa


Kaunis sää tekee maisemalle oikeutta


Luonnon rauhaa


Ruska nauttii meren tuoksusta


maanantai 20. toukokuuta 2024

Kesäsuunnitelmia

 Kesän lähestyminen sai vauhtia menneellä viikolla, kun lämpötilat hyppäsivät etelässä paikoin jopa hellelukemiin. Luonnossa kaikki kasvit ja lehtipuut muuttuvat päivä päivältä kovaa vauhtia yhä rehevimmiksi. Linnut ovat palanneet kaukomailta jälleen pesintäpuuhiinsa ja hyönteiset ahkeroivat pitkää päivää kylmän talven jälkeen. 

Meidän kesäloma pohjoisessa alkaa reippaalla ulkoilulla, sillä Outi houkutteli meidät kanssaan Hetta-Pallas -vaellukselle. Outi on tuon reitin moninkertainen kävijä, joten olemme tällä kertaa erityisen turvallisessa seurassa. Helena on valmistanut retkiruoat reissulle ja kuivuri on ollut ahkerassa käytössä. Näyttää siltä että ainakaan nälkä ei vaivaa meitä tuolla taipaleella. Pääsemme sekä ennen että jälkeen vaellustamme yöpymään Suomen Kalakirjastolla. Onpa mukava nähdä komea kirjastorakennus viimeistä piirtoa myösten valmiina. Ja onhan siellä ulkoseinällä se tuttu kojamokin...


Karttaa on tutkittu tarkoin


Hirvijerky on energianlähde maistuvimmasta päästä


Viikonloppuna kävimme Pajulahden urheiluopistolla. Siellä järjestettiin viikonloppuna Eco Training -ohjaajien koulutus, jossa oli tuttuja opettajia. Kun Tanja opetti luontoryhmää lauantaina, otimme me kettuterrieri Belindan pariksi tunniksi kaveriksemme ulkoilemaan. Ruskasta Belinda sai heti leikkikaverin ja samalla me pystyimme tutustumaan Pajulahden kauniiseen ympäristöön. Sunnuntaina Belinda kävi pokkaamassa Ruoveden koiranäyttelyssä luokkansa voittopalkinnon. 


Belinda nauttii, kun se saa olla sylissä


Helenan koiraherkut maistuivat Belindalle


Pajulahdessa on myös näin komea laavu


Varis ihaili kanssamme sinistä taivasta 


Käpytikka lensi päin ikkunaamme, mutta toipui ihmeeksemme kovasta törmäyksestä 


maanantai 13. toukokuuta 2024

Tyytyväisiä nikkareita

 

Lennart ja Harri kävivät viikolla tekemässä lähes viimeisiä virityksiä vaappuihinsa ja tänään oli juhlahetki kun omat vaaput pääsivät koukutuksen jälkeen uimaopetukseen verstaan uittoaltaaseen. Vaapunteossa on monia työvaiheita ja aikataulujemme yhteensovittaminen venytti valmistumisaikataulua. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja vaaput valmistuivat hyvissä ajoin kesän kalastusrientoihin. Täytyy todeta, että näistä huolellisesti tehdyistä vaapuista tuli lopulta melkoisia uimamaistereita. Mikäli he näitä käyttävät kalapitoisissa vesissä, niin kalantulolta ei voine välttyä. Tänään verstaalta lähti kaksi tyytyväistä vaapuntekijää.


Uintilevyuran sahaus suoraan ei ole hommana ihan helpoimmasta päästä


Lennart sovittaa uintilevyä paikalleen


Lennartin käsi ei vapise kun vaapun silmä saa pupillin 


Harri koukuttaa


Vaappujen säädetyt uinnit herättivät ihastusta


Ihan oma tekemä



maanantai 6. toukokuuta 2024

Maalareita ja Tenon uusi kalastussääntö

 Vaappumiehet Lennart ja Harri poikkesivat verstaalla maalaushommissa. Miesten valkoisella pohjustetut vaappurungot saivat yllensä neljä hyviksi havaittua perusväriä. Näillä väreillä pärjää monissa olosuhteissa ja ne kelpaavat useimmille pyydettäville kalalajeillemme. Lennart ja Harri käsittelivät kynäruiskua kuin vanhat konkarit, kuten lopputuloksista voimme nähdä. 


Lennart osoittautui huolelliseksi vaappumaalariksi


Lennartin priima ahvenväri. Wau!


Harri-papan käsi ei vapise


Varmat perusvärit 


Maalipinta saa suojakseen ensimmäisen lakkakerroksen


Tenon uusi kalastussääntö astui voimaan toukokuun alussa. Hyväksyesssään uuden säännön, eduskunta edellytti että valtioneuvosto seuraa tarkasti Tenon lohikantojen tilaa. Eduskunta edellytti myös, että valtioneuvosto teettää riippumattoman selvityksen Tenon kalastuksen järjestämisestä. Sääntö on voimassa vuoteen 2030 ja se mahdollistaa kalastuksen asteittaisen aloittamisen, mikäli lohikannat alkavat elpyä. Uudessa säännössä kyttyrälohen kalastamiseen on lisätty erillisiä kalastusmahdollisuuksia. Uusi sääntö mahdollistaa myös perinteisten saamelaisten kalastustapojen  opettamisen. Kyläyhdistykset, osakaskunnat tai kalatalousalueet voivat hakea Lapin Ely-keskukselta poikkeuslupaa kalastustaidon opetukseen ja siirtämiseen eteenpäin. 

Tenon lohikantojen osalta elämme kriittisiä vuosia. Tähänastiset rajoitukset ovat jo parantaneet hieman Tenon latvavesien kutukalojen määrää. Suunta on siis oikea. Mutta riittävätkö nykyiset toimenpiteet ja voidaanko tehdä vielä jotain enemmän elpymisen nopeuttamiseksi?