"Me käymme joulun viettohon..."

 Hollolan Uistin siirtyy blogeineen joulutauolle ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua ja Elämysrikasta Uutta Vuotta 2025

Jäljestystä oppimassa

 Pistäännyimme eilen Hammonjoen laavulla kahvittelemassa ja samalla Ruska otti ensi askeleet jäljestyksessä. Ruskalla on selvästi herkkä vainu ja se on innostunut erityisesti riistaeläimistä ja niiden jäljistä. Nyt sen kanssa harjoitellaan ihmisjäljen seuraamista, ties vaikka sille taidolle tulisi käyttöä tulevaisuudessa. 

Heini lähti koirineen mukaamme ja antoi meille arvokkaita vinkkejä jäljestyksen harjoittelemiseen. Ensimmäinen, herkkupaloilla ohjattu jäljestys sujui lupaavasti. Ruska nauttii kaikenlaisista aktiviteeteista, niinpä tämä "hajureitti" oli perin mieluinen seurattava. Jäljestys on hyvän hajuaistin omaaville koirille mitä parasta tekemistä. Tätä täytyy Ruskan kanssa alkaa harjoittelemaan säännöllisesti.

Hammonjoki on tunnettu perhokalastuskohde Hollolassa. Pari pakkaspäivää saivat aikaan kaunista jäätaidetta Hammonjoessa. Oksiin ja rantapenkkoihin jäätyneet vesinorot muodostivat jäätyessään luonnon oman taidenäyttelyn.

Hammonjoen laavulla näimme myös tonttuja

Halla ja Usva ovat jo aiemmin harjoitelleet jäljestämistä

Heini ja Helena seuraavat Ruskan jälkityöskentelyä 

Ruskan herkkä vainu on käytössä

Suuri kuusi oli kaatunut pitkittäin Hammonjoen päälle 

Jään taidetta

Jäiset hiippalakit joen penkassa

Joulun jääkello

Ensi-ilta

Järjestyksessään jo seitsemästoista Teno-elokuva sai ensi-iltansa tänä viikonloppuna. Elokuva vei katsojansa pohjoisimman Lapin maisemiin, niin kotimaassa kuin Norjassa. Kala- ja patikointireissuilla taltioitu kaunis luonto sai meidät kaikki kaipaamaan seuraavaa kesää. Pohjoisen varmaa talvea kaipailtiin myös, koska näinä viikkoina olemme täällä etelässä kärvistelleet tihkusateessa.

Kahtena perättäisenä iltana saimme nauttia mukavien ystävien seurasta ja herkullisista suuhunpantavista. Lauantai-iltana elokuvan jälkeen kuulimme myös lyhyen pianokonsertin Sampon soittamana. Kiitos tästä mukavasta yllätyksestä, Sampo!

Kynäruiskulla koristeltu "kuusi"

Luonto on lähellä tässä elokuvassa

Jere ja Milo, hyväntuuliset vakiovieraamme

Lappi-teemaa 

Leipurit ovat olleet taas ahkerina

Ruska tiirailee

Hollolalaisia viinirypäleitä, kyllä!

Sampon tunnelmallinen pianokonsertti

Kalapäiväkirjojen kertomaa

Yksi parhaista päätöksistä omaa lohenkalastusta koskien on ollut kalapäiväkirjan pitäminen. Säännölliset merkinnät aloitin vuosituhannen vaihteen lohireissuilla ja aiemmiltakin vuosilta on joitakin merkintöjä, kiitos kalakavereiden muistiinpanojen. Kalapäiväkirjojen arvon huomaa nyt, kun lukee vanhoja kalapäiväkirjan merkintöjä. Ilman näitä muistiinpanoja moni lohi olisi jäänyt muistin syövereihin ja useiden kalojen pyyntitiedot olisivat sekoittuneet toisiinsa. 

Kalapäiväkirjassa kunkin saadun lohen merkinnöissä on useita kohtia. Ensin on lohen saantipaikka mahdollisimman tarkasti. Seuraavana on päivämäärä ja kellonaika sekä mukana olleet kalastajat. Säätila on määritelty sekin tarkasti. Lämpötilan ja pilvisyyden lisäksi tuuli suuntineen ja voimakkuuksineen on kirjattu ylös. Veden tiedoista korkeus, lämpötila, väri ja pyyntisyvyys on kirjattu, mikäli nuo tiedot ovat olleet saatavissa. Pyyntivälineet, siis vaappu, perho tai lusikka erityispiirteineen on myös mainittu. 

Itse kalastustapahtumaan liittyvät kommentit ja muistot on myös kirjattu muistiin. Nämä ovat juuri niitä, mistä kukin lohi on erityisesti jäänyt mieleen. Erityiset sattumukset ja odottamattomat tilanteet on myös kirjattu muistiin. 

Tässä Väinön kanssa v. 2019 saamamme 9,2 kilon lohen saaliskertomus: "Jännitysnäytelmä vailla vertaa. Kummipoika Väinö väsytteli ensi minuutit virkeää lohta, joka tarttui Norjankiven ja Niileksenkiven välimaastosta. Siimasotkujen selvittyä lohi kävi veneen vieressä kastelemassa Väinön. Riemukas koukkaus Vitosen kodan kohdalla. Vaappu syvällä lohen suussa. Kesän tärkein lohi!"

Vasemmalla vanhempi Kalamiehen tietokirjasarjan mukana tullut kalapäiväkirja, 

oikealla uudempi,  itse tehty kalapäiväkirja

Tässä yksi vanhemman päiväkirjan sivu

Omatekoisessa kalapäiväkirjassa on mukana myös kuvia

Saaliskirjauksia vuodelta 2020

Kalapäiväkirjan ottiviehetiedoista voi useiden vuosien aikajanalla tehdä myös johtopäätöksiä käytetyistä vieheistä. Seuraavassa viisi eniten lohia antanutta vaappua. 1. Papukaija: Erinomainen väri alkukesästä heinäkuun alkuviikoille. 2. Punahile: Varsinainen ottipeli, joka toimii loistavasti myös aurinkoisella säällä. 3. Kivikoski: Ensimmäinen varsinainen oma väri, josta tuli nopeasti todellinen luottopeli. 4. Ampiainen: Saalisvarma vaappu ja oma Ilarin kanssa saatu ennätyslohi tuli tällä värillä. 5. MM Onnela: Tämä väri toimii kesä-heinäkuun vaihteesta kalastuskauden loppuun saakka. Paras itse kehittämä väri, jolla on tullut kaikenkokoisia, mutta myös monia kookkaita lohia. Tällä värillä Mika ja Matti saivat v.2018 Onnelasta 24,5 kilon kojamon.