Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2025

Huonekaluja

 Alkuviikosta meille pukkasi pikkuisen kylmää hikeä otsalle kun olohuoneen kattopaneelissa näkyi vesitippa. Tilannekartoituksen jälkeen huomasimme, että Ruskan pedin kulma oli ollut juuri sopivassa kohdasssa ja pelasti parkettilattian vaurioilta. Maanantaiaamuna vakuutusyhtiön valtuuttama tarkastaja ja kosteusmittaaja totesi vuodon olevan pistemäinen. Hän oli myös samaa mieltä kanssamme, että vuodon syy taitaa löytyä viemärin tuuletusputkesta, sen läpiviennistä katolle tai muuta vastaavaa. 

Helenan kanssa laitoimme hihat heilumaan ja irroitimme olohuoneen kattopaneelit ulkoseinästä vauriokohtaan saakka ja seuraavaksi eristeisiin sahattiin miehenmentävä reikä diagnoosin tekemiseksi. Vastassa oli täysin odottamaton näky. Yksi tuuletusputken liitoksista oli kokonaan irti ja putket olivat lähes puolen metrin päässä toisistaan. Helena kuuli viikko sitten yöllä epämääräisen kolahduksen, joka liittyy selvästi tähän vaurioon. Viemäristä tullut putki oli siis hönkäillyt viikon verran kosteaa ilmaa eristeisiin, jotka riittävästi kostuttuaan alkoivat tiputtaa vettä olohuoneen alla olevaan paneelikattoon.

Syy moiseen tapahtumaan oli helppo jäljittää. Putkea asennettaessa 45 vuotta sitten oli sen kannakkeet kyllä laitettu putkeen kiinni, mutta yksi kannake oli jäänyt kokonaan kiinnittämättä talon rakenteisiin! Vuosien aikana liitos oli pikkuhiljaa auennut, kun katolla sojottava putki oli saanut osumaa katolta tippuvien lumien ja jään painosta. Nyt on liitos taas kiinni, ylimääräinen kannake asennettu ja kaikki rakenteet kuivatettu. Ensi viikonloppuna taitaa kahden hengen tiimimme laittaa reilun puoli neliötä uutta eristettä vanhan tilalle ja kiinnittää hyvin kuivaneet paneelit takaisin paikoillensa. Tällä kertaa oli tuuria matkassa ja onni onnettomuudessa. Ulkokatto rakenteineen oli ehjä ja vaurio vain sisällä.

Ruska sai tänään oman ruokapöydän, jotta sen ei tarvitse syödä lattiatasosta. Pieni korotus on hyväksi ruoansulatuksen helpottamisen vuoksi. Tämä kelolankusta ja -laudasta tehty pöytä on varmasti ainutlaatuinen, saahan Ruska syödessään ihailla tunturimaisemia. 










sunnuntai 12. tammikuuta 2025

Luettavaa

 Sen jälkeen kun saimme hommattua oman kesäpaikan Utsjoelta, on kaikki alueeseen liittyvä kirjallisuus kiinnostanut kovasti. Niinpä kirjahyllyssämme on pitkä rivi Pohjois-Lappia ja Tenojokea käsittelevää kirjallisuutta. Viimeisin hankinta "Teno, Suomen kaunein joki" on kirjoitettu vuonna 1948 ja julkaistu vuotta myöhemmin. Antti Hämäläisen kirjoittama teos on ansiokas kuvaus Tenojoesta ja sen varren asukkaista. Sotien jälkeinen Suomi on nousemassa jaloilleen ja kirja huokuu optimismia. Tieverkosto oli tuolloin vielä kovin harva ja Utsjoelle kuljettiin Karigasniemen kautta. Postiautolla päästiin kesäisin Outakoskelle saakka ja sieltä matka jatkui alavirtaan venekyydillä. Kirjan lukuisat upeat kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.


Tämä on hieno kirja Tenojoesta kiinnostuneelle


Perhomallien mukaan maalatuista vaapuista on nyt vuorossa "Pekan Päivä". Tästäpä tuli ihan mukava vaappuväri, joka saattaisi kelvata myös lohelle. 


Vaapun perä on oljen keltainen


Selän värit jäävät valokuvassa erottumatta


Erikoisuutena kurkun helmikanajäljitelmä

 

maanantai 6. tammikuuta 2025

Päivät pitenevät

 Talvipäivän seisaus on jo parin viikon päässä takanapäin. Päivät pitenevät nyt vajaan puoli tuntia viikossa ja Utsjoella kaamos päättyy kymmenen päivän kuluttua. Joululomalla saimme nauttia talvisista keleistä ja viimeisin viikko on ollut ulkoilijan toivesäätä. Ruska pitää huolen että ulkoilua riittää useamman kerran päivässä. Viime päivinä olemme aamuisin saaneet tutkia uuteen lumeen tulleita lukuisia ketun, kauriin ja rusakon jälkiä. Sen verran Ruskalla on riistaviettiä, että tuoreet jäljet täytyy haistella aina perin pohjin. "Jos vain pääsisi irti tuosta talutushihnasta..." Pihapuun oravaa Ruska haukkui riemulla kuin pystykorva ikään.


Sininen hetki


Ruska nauttii aamun sarastuksesta


Ruska myyräjahdissa


Pieniä askareita on värkätty verstaassa, sillä eihän sieltä pysty olemaan poissa pitkiä aikoja. Perhoväreihin perustuvat vaaput ovat aina mielenkiintoista maalattavaa. Jonkin verran täytyy värien ja niiden sijoittelujen kanssa aina tyylitellä, ovathan perho ja vaappu rakenteeltaan melkoisen erilaisia. Tällä kertaa vaapun mallina oli  tunnetun perhontekijän Perho-Pekan "Sinisilmä". Tuon ottiperhon värit näyttävät vaapussakin hyviltä. Toivottavasti tämä vaappu pääsee vielä joskus Tenon kirkkaisiin vesiin pyyntiretkelle.