Moninaiset ovat tämän talven säät. Kipakan pakkasjakson päätteeksi sää lauhtui hetkessä ja kaiken "kruunasi" oikea vesisade. Hiihtokelit joutuivat katkolle kun lumipeite hupeni alavilta paikoilta olemattomiin. Järven jäältä lumet katosivat kokonaan ja näkymä oli kuin loppukevään viimeisiltä jäiltä.
Me ampaisimme Vaaniaan pilkille lauantaina auringonnousun aikaan. Liukuesteet olivat tarpeen - jää oli lumeton ja märkä. Parinkymmenen sentin jään läpi oli mukava pilkkiä, sillä pilkkiin napanneet kalat näkyivät jään alta paljon ennen avannosta nostamista. Hurjimmalla syönnillä olivat tällä kertaa särjet, joita saimme hetkessä parikymmentä. Onneksi tavoitekaloja, ahveniakin kertyi sen verran että viisi suurinta pääsi fileeraukseen asti. Päivän muistiin painunein hetki taisi kuitenkin olla se, kun jännitimme japanilaisen nelivetomaasturin ajelua läpinäkyvällä jäällä...
Peilijäällä
Upea mutta erikoinen näkymä keskellä talvea
Kairanreiät olivat kuin pieniä taideteoksia kirkkaalla jäällä
Eväät ovat puoli reissua
Nalle saapui vieraaksemme viikonloppuna. Sunnuntain pilkkiretken lisäksi ohjelmaan kuului oman kuksaprojektin aloittaminen. Yhden iltapäivän kuluessa Nalle veisti pahkakuppiaan uskomattoman pitkälle. Kauniit loimut erottuvat aihiosta jo selvästi.
Nalle tarkkana avannolla
Kirveellä tehdään kuksan raakamuoto
Siistiä työtä
Kupin kovertaminen taltalla on mukavaa hommaa
Kuppiosa on lähes hiomista vaille valmis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti