Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Vuoden pimeimmät päivät

 Syksy on nyt pimeimmillään. Valoa tuovaa lunta ei näille leveysasteille kuulu ja kostea maa imee lyhyiden päivien valon tehokkaasti. Päivien virkistykseksi voi käydä vaikka katsomassa viime kesän kalakuvia joita päivitettiin Hollolan Uistimen sivuille tänään. Kalakuvat löytyvät täältä

Perjantaina veimme Vesan kanssa veneemme Hämeenkoskelle talvisäilöön. Tapanin lämpimässä varastohallissa veneiden on mukava odotella uutta kalastuskautta. Veneiden seurana on myös autoja ja pari hienoa moottoripyörää. Aito, vähän ajettu intialainen Royal Enfield on näkemisen arvoinen harvinaisuus.


Täydellinen talvivarasto veneille


Royal Enfield


Vaappuverstaalla Eero ja Ilmo ovat jatkaneet vaappuprojektejaan. Eerolla vaappuja valmistuu kovaa tahtia ja Ilmon ihka ensimmäiset vaaput saavat seuraavalla kerralla koukut. Ilmon valmiit vaaput pääsevät saman tien uimaopetukseen.


Eero kiinnittää uintilevyä


Tarrasilmän terävä katse Eeron vaapussa


Ilmon ensimmäiset ruiskumaalaukset näyttävät virheettömiltä


Ilmo maalaa silmät tulitikuin


Eilen olohuoneemme ikkunaan törmäsi sinitiainen, joka täräyksen saatuaan huilasi hetken terassimme puulaatikon kannella. Nappasin kauniista linnusta valokuvan hetkeä ennen kuin se lähti jälleen lentoon. 



 

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Kalapaatti

Vene on taas nostettu Vesijärvestä ja tänään se pestiin perusteellisesti talvivarastointia varten. Veneemme viedään pian talviunille Hämeenkoskelle, missä se on saanut viettää tähänastiset talvensa lämpimässä varastohallissa. Näin kesäkalastuskauden päätteeksi voisi kertoa pari sanaa mieluisasta veneestämme. 

Ostimme nykyisen veneemme v.2017 kalastusalan ammattilaiselta. 1980-luvun puolivälissä valmistettu Yamarin 540R oli kunnostettu kaikin puolin ja ikäisekseen se oli hyvässä kunnossa. Sen ikäloppu moottori, 2-tahtinen Mercury 50, sai siirtyä eläkkeelle uuden 4t Suzuki 50:n tieltä. Suzuki sopi veneeseen täydellisesti niin kokonsa ja ominaisuuksiensa kuin nimensä vuoksi. Japanilainen Suzukihan tarkoittaa suomeksi ahventa, joita tulisimme veneellämme pääasiassa pyytämään. 


Kookkaan veneen traileri on varustettu jarruin


Enon laituri on veneellemme tuttu paikka


Suzukista on pelkkää hyvää sanottavaa

Yamarin 540R on mainio kalastusvene. Keskipulpetti on korkeaa mallia joten venettä voi ajaa myös seisten. Kalastaessa tuo ominaisuus on suurta plussaa. Pulpetin tasainen kansi on muotoiltu pöydäksi joten eväät voidaan nauttia vaikka veneessä. Karttakin voidaan levittää tuolle riittävän isolle pöydälle. Pulpetin etuosa on muotoiltu kahden istuttavaksi penkiksi, joten ajaessa neljä ihmistä voi katsoa ajosuuntaan. Pulpetissa on myös hyvät tilat mittaristolle ja kaikuplotterille. Pulpetin suunnittelija saa vielä ylimääräiset kehut pulpetin sisällä olevasta suuresta tavaratilasta. 


Seisten ajava Helena nauttii ajoviimasta lämpimänä kesäiltana


Pulpetin pöytä vaikka eväille


Kuskin työpiste

Veneen korkeat laidat tuovat turvallisuutta veneessä oleville. Riittävä leveys tekee veneestä vakaan ja suuri avotila mahdollistaa useammankin kalastajan saman aikaisesti. Veneessä on turvallista liikkua koska se kallistelee maltillisesti. Neljä vavanheiluttajaa sopii helposti kalastamaan toisia liiemmin häiritsemättä. Keulan kannelliseen kaukaloon mahtuu kahden erikokoisen ankkurin lisäksi vaikkapa varaköysiä tms. Veneen runsaista säilytystiloista mainittakoon laitoja kiertävät reunalliset hyllyt. Perässä tankin lisäksi matkustavat mm. varakanisterit. Avotila on itsestään tyhjentyvää mallia. 


Korkean laidan suojassa myös Hiroyuki voi kalastaa turvallisesti


Kääntyviä penkkejä voi liikuttaa myös korkeussuunnassa


Keulapenkille sopii vaikka pieni retkikeittiö


Keulakannen suojassa voi vaikka ottaa nokoset...

Kata on löytänyt oman paikkansa keulakannen alta, missä se on suojassa sateelta. Uteliaana koirana se tosin on viime aikoina alkanut istua keulakannen päällä. Veneessä koiralla on nostolenkillä varustetut pelastusliivit joten mahdollisen uimareissun sattuessa se on helppo nostaa takaisin veneeseen.


"Tästä keulakannelta on niin hyvä tarkkailla ympäristöä..."



Kyllä veneessä on mukavaa


sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Isänpäivänä

 Tänään vietämme isänpäivää. Moni kalamies on saanut innostuksensa kalastukseen juuri isältään. Monet muutkin taidot ovat usein vanhemman polven opettamia. Kun kiinnostus on alkanut perheen ulkopuolisen henkilön innostamana, kyseessä on selkeästi oppi-isä. Oppi-isän merkitys voi olla niin suuri, että häntä voi juhlia tänä juhlapäivänä suurin menoin. 

Muistan elävästi lapsuudesta, kun isä lähti kalakavereidensa kanssa kesäisin Tenolle lohestamaan. Pettymys oli suuri kun kerta toisensa jälkeen sain kuulla olevani liian nuori mukaan otettavaksi. Odottelin seuraavat päivät Utsjoelta saapuvaa postikorttia, joka hädin tuskin ehti postilaatikkoomme ennen lohimiesten odotettua paluuta. Ja ne lohet, kuvat ja tarinat. Niitä riitti aina reissulta palanneelta seurueelta. Pääsin käymään Tenolla ensi kerran kun olin tuore koululainen. Kahden perheen yhteisellä kalareissulla pääsin istumaan oikein veneessäkin. 

Muutamaa vuotta myöhemmin pitkä odotus palkittiin. Olin kuulemma varttunut sen verran että pääsisin vihdoin mukaan kunnon lohireissulle. Isä, Toivo, totesi että nyt saa telttamajoitus vihdoinkin jäädä kun poika lähtee reissulle mukaan. Aittisuvannolla olisi kuulemma lohestajille sopivia mökkejä tarjolla. Reissu jäi ikuisesti mieleen. Pääsin heti väsyttämään lohta, polvet tutisten ja kytenyt innostus roihahti liekkeihin, jotka palavat yhä.


Isä tutuilla soutupaikoilla


Molemmat isoisäni menehtyivät syntymävuotenani. Isoisäni veljestä, siis isosedästä Aimosta sen sijaan on tullut oiva kalakaveri. Aimo on lohestanut kanssani vuosikaudet ja monet mieleenpainuneet hetket olemme kokeneet veneen laitojen sisä- ja ulkopuolella. Komeiden lohien lisäksi muutama yhdessä koettu kirvelevä karkuutus kuuluvat elämysrikkaisiin muistoihimme.


Aimo ja onnenpäivän lohi


Innostus kalastukseen näyttää periytyvän myös seuraavalle polvelle. Petu on jo kokenut lohimies joka väsytteli jo viisitoistavuotiaana miltei 18-kiloisen isomuslohen pappansa, siis Toivon toimiessa soutumiehenä. Tuo kesä jäi mieleen, olimmehan Tenolla peräti neljän sukupolven voimin. 


Petu ja nätti lohijalka Vitosesta


Hollolan Uistimen pikkujoulua ei järjestetä tänä vuonna, kiitos vallitsevan epidemian. Pitkä perinne katkeaa nyt, mutta osallistujien terveys on prioriteeteissä kärkisijalla. Teno 2020 - elokuva on juuri valmistunut. Se toimitetaan kaikille siinä esiintyville ja Uisteen lähipiirille joulukuun alkupäivinä. 


Elokuva on nyt editoitu


Kun tuossa alussa mainitsin sanan oppi-isä, niin loppuviikosta saimme kuulla pysäyttävän suruviestin. Musiikkineuvos Ossi Runne siirtyi taivaalliseen orkesteriin pitkän ja menestyksekkään uran päätteeksi. Hän oli todellinen herrasmies ja ammatillisesti yksi tärkeimmistä oppi-isistäni. Ossi oli valloittava persoona, jolla oli loistava huumorintaju. Upea muusikko ja taitava kapellimestari jaksoi olla kiinnostunut myös nuoremmista polvista. Ossi Runne vaikutti ratkaisevasti myös siihen että me, Helena ja minä, löysimme toisemme. 


sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Ampiaisen tekosia

 Sain tällä viikolla paketin Muhokselta. Paketissa oli pehmustettuun korurasiaan pakattu vaappu. Tämä iäkäs hollolalaisvaappu oli lähetetty korjattavaksi, sillä viimeisin sillä saatu lohi oli saanut vaapun uintilevyn katkeamaan haavissa tempoillessaan. Tämä "Ampiainen" on ollut omistajalleen erityisen mieluinen. Kymmenet lohet ja taimenet huijannut vaappu on ollut pyytävyydessään hämmästyttävän hyvä. Tämä iäkäs Ampiainen on hieman tavanomaista punaisempi. Liekö siinä syy sen toimivuuteen, vai sen ilmeikäs uinti? Verstaalla vaappu saa pian alkuperäisen kaltaisen uintilevyn ja se on taas valmis pyyntihommiin.


Ampiainen - ottipeli

Ampiainen on yksi vanhoista ja perinteisistä lohiväreistä. Se on osoittanut toimivuutensa jo vuosikymmenien ajan eri valmistajien tekeminä. Ampiainen on yksi niistä väreistä jonka voi sitoa siimaan aina. Se toimii monilla eri keleillä ja käytännössä koko kesän ajan. Oma, Ilarin kanssa v. 2008 saatu ennätyslohi tarttui juuri tähän väriin. 


Alkukesän lohi pitää myös Ampiaisesta

Tänään kokkasimme lohta tenolaiseen tapaan. Aluksi medaljonki keitettiin paistinpannulla ohuessa vedessä molemmin puolin. Veden haihduttua medaljonki vielä paistettiin voinokareen kera. Päälle ripaus suolaa ja herkku oli valmis. Tätä reseptiä suosittelemme mitä lämpimimmin.


Vettä pannulle ja medaljongit päälle


Paiston jälkeen herkku on valmis


sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Uutta projektia pukkaa

 Menneellä viikolla tein pikavisiitin Keski-Pohjanmaalle. Matkalta toin mukanani peräkärrykuormallisen tuliaisia. Lestijärvellä jo vuosia odottaneet kuusihirret pääsevät vihdoin käyttöön kun niistä syntyy Lahteen tavallista komeampi koirankoppi tai paremminkin hirsimökki Katalle. Katsotaan milloin löytyy tarvittava aika tähän projektiin. Haaste on kuitenkin niin hieno, että tämä täytyy ehdottomasti toteuttaa. Koskaan ennen en ole pyöröhirrestä mitään rakennusta tai sen tapaista tehnyt, sen täytyy siis onnistua Peppi Pitkätossun sanoin. Onneksi sain veistämiseen evästykseksi muutaman minuutin täsmäohjeet...


Lestijärvi aamusumussa


Jussinsaari


"Hirsipuut"


Nämä hakaset auttavat hirsien paikallaan pitämistä


Vara on tärkeimpiä työkaluja 

Tänään kävimme pikavisiitin Vesijärvellä. Kaiku näytti todella runsaasti kalaa mutta syönti oli muutamaa tärppiä lukuun ottamatta olematonta. Onneksi Kimmo sai yhden ruokakalan, hauen, joka pääsee huomenna lautaselle. Viileästä kelistä huolimatta kalaveneitä oli vielä liikkeellä. Haalarit olivat ainoat oikeat vaatteet syksyisellä järvellä.


Kimmo ja hauki


Viileällä järvellä Helenalla oli asu kohdallaan


Kata seuraa tapahtumia järvellä

Ilmo poikkesi verstaalla jatkamassa vaappuhommiansa. Tänään Ilmo veisti ja langoitti kolmikoukkuisen vaappuaihion. Ensi kerralla pääsemme sitten jo maalaushommiin. Mainittakoon että Ilmo on kautta aikain paras rautalankarungon taittelija jonka tiedän. Rautalangat ja pihdit ovat Ilmolle ennestään tuttuja muista yhteyksistä. Ilmankos lanka totteli nuorta miestä niin nöyrästi.


Kolmikoukkuisen runko on tässä työn alla


Rautalanka taipuu hymyssä suin


Ilmon aiempi vaappu saa jo pohjustusta maalaukselle


sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Vaappuja ja tarinoita

 Viime kesämme Utsjoella on päässyt tarinan muotoon. Kesä oli monin tavoin poikkeava, siksi tarina on saanut nimekseen Merkillinen kesä. Uusimmat muistelot on luettavissa Hollolan Uistimen nettisivujen  Wuosien Warrelta-alasivulta ja tästä linkistä. Mukavaa lukuhetkeä!


Tenovuonon apajilla

Verstaalla on jälleen ahkeroitu pyytöjen valmistamiseksi. Eero on veistänyt ahkerasti vaappurunkoja joista tulee oiva vaappuarsenaali ensi kesän uistelureissuille Päijänteelle. Ikinuori Eero sai juuri yhden vaappusatsin valmiiksi ja pääsi testaamaan niitä juuri ennen veneen nostoa talviteloille. Omat vaaput osoittautuivat toimiviksi, sillä veneeseen nousi komea taimen uudella vaappumallilla. 


Koukutusta koronan varjossa


Eeron uusimmat vaappurungot


Päijänteen värejä


Herkän uinnin etsintää uittoaltaan äärellä


Kimmo on tuttu kävijä vaappuverstaalla. Kymijoen lohet ovat tälläkin kalastuskaudella saaneet tuntea Kimmon vaappujen terävät koukut leuoissaan. Kimmon vaapuissa näkyy tekijän pitkä kokemus vaapunvalmistuksessa. Sorvatut rungot ja hienot maalaukset ovat Kimmon vaappujen tavaramerkkejä.


Kymijoen värejä


Kimmo, kalamies henkeen ja vereen


sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Ilmon vaappuprojekti

Ilmo on monin tavoin lahjakas nuori taitelija. Visuaalisuus ja hahmottaminen ovat hänen suuria vahvuuksia. Vaapunteossa hahmottamisesta on paljon hyötyä. Lauantaina pääsimme aloittamaan Ilmon vaapuntekoprojektin ja tavoitteena on tehdä muutama erilainen vaappu. Veistämme eri vaapunteon vaiheet yhtä aikaa, jolloin oikeat työtavat tulevat heti tutuiksi. Puukon käyttö ja veistäminen sujuivat Ilmolta vaivattomasti. Pienen puukapulan pyörittely kädessä ja sen vuoleminen vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Oikeat otteet puukosta ja vaappuaihiosta tekevät työn helpommaksi. Runkolangan taivuttelu sujui myös hämmästyttävän sujuvasti ensikertalaiselta. Ilmon ensimmäinen vaappurunko on nyt liiman kuivuttua valmis ensimmäiseen lakkaukseen. Oikeammin pitäisi kai puhua pohjustuksesta, sillä runko upotetaan tinnerissä sulatettuun muoviin jotta saadaan kestävä ja tasainen pohja maalaukselle. Vaapunvalmistuksessa käytettävät aineet ovat muuttuneet melkoisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. 


"Tästä se lähtee", Ilmo riemuitsee


Hionnalla viimeiset epätasaisuudet katoavat aihiosta


Runkolanka yhdistää siimalenkin ja koukut


Runkolangan liimaus


Langan päälle liimattu viilu tekee vaapusta kestävän

Verstaalla on tehty vaappurunkoja enemmänkin. Kun ehtii tehdä muutaman rungon viikossa, niin niitä valmistuu tasaiseen tahtiin. Vaapunteon ohessa on mm. editoitu lohenväsytysvideota Lieksaan. Viime kesänä sain kuvattua Tenon törmältä tuttujen lohikonkarien lohenväsytyksen. Lähes 15-kiloinen kojamo koukattiin onnistuneesti Piippukiven niskalla. Nyt jännittävät hetket voi kokea uudelleen kotisohvalta.