Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Viimeisiä jigireissuja


Tänään pistäydyimme järvellä ehkä syksyn viimeisellä jigireissulla. Aamupäivällä sää alkoi kirkastua sumun jäljiltä ja saimme houkuteltua Kimmon seuraksemme. Syksyn viiletessä monet kalastajat ovat jo nostaneet veneensä talviteloille, niinpä järvellä oli tänään tilaa. Vain muutama kalastava venekunta oli liikkeellä Messilän ja Enonsaaren lähivesillä. Ahvenet olivat tänään tasaisella syönnillä lyhyen reissumme ajan. Liekö ahvenet syöneet hyvin koko kesän, sillä niiden keskikoko oli reissullamme  kuluneen kesän suurin. Saimme lisäksi kaksi haukea, jotka pääsevät ruokapöytään pihvien muodossa. Karkuutimme tänään muutaman kookkaan kalan. Oliko niiden joukossa se koko kesän tavoiteltu suurahven? 


Nämä soutajat treenasivat viileässä syyssäässä



Kimmo ja Helena valmiina ahvenien narraukseen



Helenan hauki pääsee haaviin



Isot ahvenet saavissa haukien kavereina


Ensi viikonloppuna suunnittelemme käyvämme Päijänteen puolella taimenia ja järvilohia uistelemassa. Tuon reissun jälkeen veneemme pääsee pesun jälkeen talvilevolle. Oheiset vaappuvärit  ovat olleet Päijänteen punalihaisten mieleen.


Oliivi/violetti selkä ja pinkki ovat erikoinen yhdistelmä


Muikkujäljitelmät



Totti poseeraa iltahämärässä Hammonjoen laavulla


sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Syksyn värejä


Tänään suunnistimme pienen tauon jälkeen ahvenjahtiin. Aamu oli sään puolesta mitä hienoin. Sankka sumu verhosi yön tunteina Vesijärven syleilyynsä ja sumu hälveni vasta aamupäivällä. Me lähdimme järvelle yhdeksältä ja saimme nauttia upeista näkymistä, sumusta ja luonnon syksyisestä väriloistosta.


Aamutunnelmaa


Helenalla oli tänään jigauskäsiala kohdillaan. Tuskin olimme saaneet venettä ankkuroitua ensimmäiselle kalapaikalle, kun Helenan vapa sähkötti terävästä tärpistä. Jigiin napannut hauki kävi poseeraamassa veneessä olijoille ja pääsi kasvamaan saman tien. Ahvenet olivat sen sijaan vielä unten mailla tai muuten hukassa, sillä muutamaa tärppiä lukuunottamatta emme saaneet niistä kunnon havaintoa.


Helenan aloituskala, hauki


Ahventen syönti on alkanut viime aikoina usein vasta päivemmällä, siksi suuntasimme muutaman hiljaisen ottipaikan jälkeen lounastauolle. Maittavan lounaamme jälkeen ahvenien syönti oli muuttunut kertaheitolla. Enonsaaren lähivesiltä saimme nopeasti sumppuun lukuisia raitapaitoja, Helenan näyttäessä mallia muille veneessä kalastaville. Yksi jigi oli tänään ylitse muiden. Valkomahainen, japanilaisen kelavalmistajan kalajäljitelmä tuntui kelpaavan tänään parhaiten Veskun ahvenille. Saimme myös yhden alamittaisen kuhan, vaikka suurempiakin oli tarjolla. Aivan veneen lähettyviltä paikannetut kuhanköriläät tyytyivät harmiksemme vain imeskelemään jigejämme. Päivän suurimman n. 400 gr ahvenen sai Kimmo, kala-ammattilaisen varmalla otteella. 


Atte kokkauspuuhissa


Näillä annetaan nälälle kyytiä


Tulet tuovat tunnelmaa ja kahviin makua


Kimmo tuntee kalojen tavat


Yksi on ylitse muiden 


Harvinaisen lämmin sää houkutteli tänään järvelle lukuisia ihmisiä virkistäytymään eri muodoissa. Kalastajien lisäksi veneilijöitä oli paljon liikkeellä, samoin melojia. Valkoposkihanhet lensivät järven ylitse suurena parvena, auramuodostelmassa. 
Olipa kaunis syyspäivä.


Melojilla olivat suut messingillä


Hanhien muuttoaura


Nokka kohti etelää


tiistai 9. lokakuuta 2018

Aimo 90


Lauantaina saimme olla mukana juhlimassa Aimon syntymäpäiviä. Kangaskylän entinen koulu Reisjärvellä oli täyttynyt arvostetun päivänsankarin sukulaisista ja ystävistä. Uskomattoman nuorekas yhdeksänkymppinen otti juhlavieraat vastaan koululla jonka siipeä on ollut itsekin rakentamassa. Reilut 150 juhlijaa nauttivat pöydän runsaista antimista ja hienosta ohjelmasta. Aimon juhlapäivä oli sankarinsa näköinen. 


Siniristilippu liehui Kangaskylällä


Aimo


Piha täyttyi autoista


Aimo on oikea erämies. Vuoden kierto jaksottuu pyyntiaikojen mukaan. Hirven ja jäniksen metsästys ovat Aimon lempipuuhaa. Ketut joutuvat olemaan varuillaan koko pyyntikauden. Ketunpyyntiin Aimolla on pettämätön vinkki: "Se on helppoa. Ei tarvitse muuta kuin olla kettua ovelampi". Ja tuon Aimo osaa, olla ovela. Tarinoita kertoessa Aimo käyttää ketunpyynnissä opittuja taitoja. Kuulijan on syytä olla tarkkana ettei joudu samalla harhautetuksi ketun lailla.


Aimo, kakunkoriste - erämies tulilla, 
metson pää kurkistaa repusta, hirven pää mättäällä


Aimo on myös lohimies. Tenolla, Kivikosken ja Vitoslompolon vakiokävijät ovat oppineet tuntemaan Aimon joka herrasmiehenä on mieluinen juttukaveri jokaiselle tapaamalleen lohestajalle. Erämiehen pitkäjänteisyys sopii hyvin myös lohimiehelle. Lohen odotus voi joskus kestää pitkään. Tärpin tapahduttua jännitys nousee huippuunsa ja pitkä väsytys huipentuu lohen koukkaukseen veneen laitojen sisäpuolelle. Yhdessä koetut tunnelmat veneessä ovat tuolloin huipussaan ja riemu on aitoa. Joskus kookas lohi karkaa selittämättömästi viime hetkillä...


Aimo lempiasussaan


Syntymäpäiville juhlimaan kerääntynyt suuri joukko teki Aimoon suuren vaikutuksen. Jälkipolvia on monessa polvessa jo melkoinen katras ja ystäviä sekä tuttuja valtava määrä. Lauantaina Aimon juhlissa oli Reisjärven väkiluvusta suuri siivu. 


Osa juhlakansasta


Eira juhlimassa puolisonsa syntymäpäiviä


Elina papan synttäreillä


Juhlien hieno hetki, häävalssin uusinta Eiran kanssa

   

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Nils Master Kalastuspäivä Kalkkisissa


Finlandia Uistin perustettiin vuonna 1963. Kankaan veljesten, Hannun ja Kalevin perustaman uistintehtaan tuotteita käytetään nykyään ympäri maailman ja kukapa ei tuntisi heidän kehittämiään Nils Master -vaappuja. Sellaisia taitaa löytyä lähes jokaisen suomalaisen kalamiehen pakista. Kankaat hankkivat v.1978 ruotsalaisen Bete-tuotemerkin ja valmistavat mm. Lotto-lippoja ja muita Bete-merkin tuotteita vaappujen ohella Kalkkisissa, Asikkalassa. Uistintehdas järjesti lauantaina kalastuspäivän, johon mekin osallistuimme. 


Finlandia Uistimen vanha tehdas Kalkkisissa


Aurinko paistoi kirkkaasti pakkasaamun jälkeen kun ajelimme kohti Kalkkista. Atte ja Niko lähtivät mukaamme, olihan nyt ainutlaatuinen tilaisuus nähdä samalla oikea uistintehdas. Kalastuspäivä pidettiin entisellä Kalkkisen kansakoululla, joka toimi pitkään Finlandia Uistimen ainoana toimitilana. Nykyään varsinaiset päätuotantotilat sijaitsevat Kalkkisen keskustan läheisyydessä, missä on moderni tuotantohalli ajanmukaisine laitteistoineen. Vanha koulu kävi pieneksi tuotannon laajennuttua ja markkinoiden paisuttua kauas ulkomaille. Kodikas koulurakennus toimii yhä varastona ja esim. koukutuksia tehdään yhä vanhoissa tiloissa. Mainittakoon että moni tehtaan lähes parista kymmenestä työntekijästä on käynyt koulua tässä rakennuksessa. Finlandia Uistimessa vaikuttaa yhä vahva perheyrityksen leima.


Tämä näyttää aidolta uistintehtaalta


Kalastuspäivä näkyi houkuttelevan uteliaita tasaisena virtana. Vanha hirsinen koulurakennus huokui entisajan tunnelmaa. Vaappuja näkyi jos jonkinmoista, valmiita ja keskeneräisiä. Pitkä uittoallas näytti kerrankin riittävältä. Täältä sitä maailmaa on valloitettu. Kankaan veljeksillä oli aikoinaan  selkeä visio erottua jo varhaisessa vaiheessa muista valmistajista ja se on kannattanut. Omaperäiset tuotteet osoittautuivat nopeasti erinomaisiksi ja niiden englanninkieliset nimet sopivat monen ulkomaalaisen suuhun: Spearhead, Stalwart ja Invincible. Loppu onkin sitten suomalaista vaapunvalmistuksen historiaa. 


Invinciblet rivissä


 Monet kalastuspäivään osallistuvista olivat tulleet hankkimaan itselleen tehtaan tuotteita, joita sai nyt ostaa edulliseen hintaan. Varaston hyllyjen kätköistä saattoi löytää myös jotain spesiaalia jos osasi vain kysäistä. Sisätiloissa näimme komean täytetyn lohen jonka Kalevi oli väsytellyt Tenolta paikallisen soutajan veneessä. Pihalla oli vene-elektroniikkaa esittelevä pakettiauto. Mekin teimme tuttavuutta uuteen kartta/kaiku -yhdistelmälaitteeseen. Pitäisiköhän sitä kirjoittaa kohta joulupukille?


Vene-elektroniikkaa esittelevä auto


Ensikäden tietoa laitteiden käyttäjältä


Totti piti seuraa ulkona oleville ihmisille sillä aikaa kun me olimme sisätiloissa. Ulkona oli myös nuorimmille tarkoitettu uistimen tarkkuusheittopaikka, mistä Atte korjasi nappiheitollaan tyylipisteet ja sai muistoksi mukaansa pienen tuotekassin. Pihalle oli tuotu myös kaksi komeaa venettä jotka oli molemmat varustettu viimeisen päälle kaikin mahdollisin laittein ja vermein. Veneiden mukavat omistajat olivat omistautuneet harrastukseensa täysin palkein.


Atte heittää tarkasti


Veneet vaikka isommallekin vedelle


Kahvi- ja makkaratarjoilu pelasi hienosti



sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Sijaistoimintoa

Helenan nyyrytessä hieman flunssan kourissa useamman päivän, alkoi hän jo kaipaamaan edes jotakin kalastukseen liittyvää toimintoa. Sitä onneksi löytyi lukemisen muodossa. Viime kesänä tapaamamme kirjailija ja kalastusopas Pelle Klippinge nimittäin lähetti uusimman, juuri julkaistun kirjansa. Tämän lisäksi olemme ostaneet lähes kaikki saatavilla olevat hänen kirjoittamansa kirjat. 

Pelle Utsjoella kalojen narrattavana

Lukeminen on ollut mukavaa, sillä on erilaista lukea kirjaa, jonka tekijän tuntee. Helena kertoi kuulevansa Pellen äänen kirjan "kertojana" lukiessaan kirjoja. Tosin luku-urakkamme on vasta alussa, sillä molempien ruotsinkielen taidossa on vielä hiomisen varaa ja lukeminen on normaalia hitaampaa. Mieluisan tekstin lukeminen voittaa kuitenkin mahdolliset pienet hidasteet! Voi, kun koulussakin olisi ruotsin tunnilla luettu näitä kirjoja!

Pellen varhaisimmat kirjat

Kerronta kirjoissa on värikästä ja jouhevaa. Olemme jo päässeet tutustumaan niin meritaimenen- kuin lohenpyynnin saloihin erilaisten tarinoiden ja tieto-osioiden kautta. Josko sitä joskus itsekin pääsisi vielä taimenen kanssa samasta siimasta kisailemaan?

Uusimmat kirjat, joista Emån on julkaistu tässä kuussa

Ihan tuo lukeminenkaan ei Helenalle sijaistoiminnoksi riittänyt, vaan tänään piti vielä päästä sitomaan hänen elämänsä ensimmäiset putkiperhot. Apuun Helena soitti Kimmon, joka toimi opettajana ammattilaisen ottein.

Homma alussa, Helena kuuntelee Kimmoa tarkkana


Runko muotoutumassa


Alkaa olla valmista


Talven varalle piti tehdä vielä muutama pilkkiperho...


sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Väinön kanssa kalassa



Kummipoika Väinö on jostain syystä innostunut kalastuksesta. Viime talvena syntyi ensimmäinen oma vaappu, jonka valmistumisesta voi lukea tästä. Viime viikon alussa tokaluokkalainen Väinö laittoi viestin toiveestaan kalareissulle mahdollisimman pian. Ensimmäinen kala virvelillä oli Väinöltä vielä saamatta ja kummisetä saisi auttaa saaliin saamisessa. Onneksi torstaiksi löytyi yhteinen parituntinen koulupäivän ja jalkapallotreenien välissä. Sääennusteet lupasivat retkellemme aurinkoista mutta tuulista säätä. Koska Väinö ei ole sokerista, lähdimme matkaan Messilästä tuulenvireen  saattelemina. 


Väinö - kalamies


Pienen kaikuluotauskierroksen jälkeen vene ankkuroitiin lupaavalle apajalle. Kalahaltijat olivat päättäneet varmistaa Väinön saaliin saman tien, sillä ensimmäinen oma virveliahven tempoili siiman päässä heti ensimmäisellä heitolla. Riemu oli rajaton ahvenen päästyä veneeseen ja kuvauksen jälkeen sumppuumme. 


Väinön ensimmäinen virvelikala


Eväät kuuluvat jokaiselle kalareissulle, lyhyemmällekin. Herkkujen jälkeen kalastimme vielä toisella ottipaikalla ja saimme saaliiksi vain tärppejä. Kotimatkalla ajoimme yhdessä ohjaten korkeilla aalloilla hyppien kohti kotisatamaa. Olipas se mukava kalareissu.


Eväsherkut


Hollolalainen kalamies Seppo toi tuliaisia verstaalle. Laatikollinen rimoiksi sahattua hybridihaapaa pääsee vaappujen raaka-aineeksi. Hybridihaapa on kahden eri haapalajikkeen, eurooppalaisen ja amerikkalaisen risteymä, josta suunniteltiin aikoinaan uutta energia- ja kuitupuulajiketta maahamme. 
Kotimainen haapa taisi kuitenkin viedä voiton teollisuuden raaka-aineena koska sen rakenne soveltui hybridiä paremmin mm. selluloosan keittoon. Vaapunveistoon haapa käy erinomaisesti, normaalina ja hybridinä.


Hybridihaapaa


Haapa sopii erinomaisesti vaappujen materiaaliksi


Hollolan Uistimen nettisivuilla on uusia päivityksiä. Gallerian vaaput ovat saaneet uudet kuvat. Monet värit tunnetaan nimillä, jotka nekin näkyvät kuvaa klikattaessa. Uudet vaappukuvat ovat vielä sekalaisessa järjestyksessä, mutta ovat siis jo nähtävissä vaikka tästä linkistä. Päivitämme myös gallerian kalakuvia lähiaikoina. 


Tämäkin ottivaappu löytyy galleriasta



sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Vapa-aikaa


Uskomattoman hienot kesäsäät ovat jatkuneet pitkälle syyskuuhun. Viime viikolla lämpö kipusi Lahdessakin lähelle hellelukemia. Torstaina saimme kalastusseuraksemme Sepon ja Mikan, jotka kalastelevat ympäri vuoden eri kalalajeja sesongin mukaan. Auringon saattelemina ajelimme Enonselälle ja pienen etsiskelyn jälkeen vavat notkahtelivat toivottuun tyyliin. Varsinainen "hot-spot" löytyi tällä kertaa vähän sivummalla totutusta. Ahventen seasta Mika löysi tämän kesän ennätyskuhansa joka tarttui perinteiseen jigiin drop-shotin sijaan. Evästauko, kunnollinen sellainen, pidettiin muikkuja halstraten ja toistemme seurasta nauttien. Upea auringonlasku kruunasi iltamme. Tätä on kalastus parhaimmillaan. 


Kampea kiertämässä Mika, Seppo ja Helena 


Kalareissun "pieni" välipala


Seppo nauttii kalastamisesta


Mika ja komea kuha


Auringonlasku järvellä - juhlahetki


 Lauantaina piipahdimme Enonselällä Aten, Tonin ja Kimmon kanssa. Lähes helteisestä säästä huolimatta ruokatarpeet kolmeen perheeseen löytyivät melko helposti. Toni nautti järvellä olon lisäksi erityisesti nokipannukahveista. Tällä retkellämme meitä ilahdutti kookkaiden ahvenien määrä. Kunnon ahvenfile paistinpannulla takaa ykkösluokan gourmet-aterian.


Suomen Neito, yksi Vesijärvellä risteilevistä aluksista


Toni ja Kimmo - poika ja isä

Atte on oppinut jo oivaksi kalamieheksi


Tänään pääsimme jo pitkään suunnitellulle uisteluretkelle Päijänteelle. Eero uistelee Padasjoen lähivesiä koko sulan veden kauden ja tuntee alueen hyvin. Viime talvena alkanut uusi harrastus, vaapunteko, on saanut tänä kesänä tulta alleen, sillä ensimmäiset punalihaiset ovat jo nousseet veneeseen Eeron omilla vaapuilla. Koko viikon tapaan tänäänkin oli aurinkoinen sää. Taimenia ja järvilohia emme päässeet näkemään, mutta hieno ahven nousi alkumatkasta veneeseen tuttu hollolalaisvaappu suussaan. Kaunis luonto saarineen ja luotoineen sekä lukuisat linnut pitivät mielenkiintomme hereillä. Unohtaa ei sovi myöskään isäntäämme Eeroa, jonka lupsakan iloinen luonne pitää tunnelman korkealla kelissä kuin kelissä. Erityiskiitos vielä Eevalle joka oli loihtinut meille maittavan aterian mukavan päivämme päätteeksi.


Kuuden vavan harava on pyynnissä


Eeron veneessä on aina tunnelmaa


Laulujoutsenpariskunta


Helenan uudet kiikarit


Kalasääski


Päijänteen ahven


Kurkipari