Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Kalastusta moneen makuun


Maanantaina matkasimme Sepon kanssa Tenovuonolle taimenen pyyntiin. Tanamunningenin taimenpaikalla voi kalastaa viikon jokaisena päivänä. Niinpä ajattelimme Tenolla olevan rauhoituspäivän täyttävän Langnesin niemenkärjen innokkailla kalastajilla. Ihmetyksemme oli suuri kun kävelimme kalapaikalle. Olimme ainoat kalamiehet koko rannalla. Paikan muututtua viimeisen kalastussäännön ja merirajan siirron myötä maksulliseksi (250 NOK), on kalamiesten määrä vähentynyt huomattavasti. 

Kalapaikalla tuuli puhalsi mereltä melko navakasti ja nostatti vastakkaisesta suunnasta virtaavan Tenon kanssa melkoisen aallokon. Jo ensimmäisillä heitoilla alkoi tapahtua. Seppo kasasi vielä vermeitään kun puolitoistakiloinen taimen oli jo rannalla. Lähes joka heitolla oli jonkinlainen tärppi. Vuorovesi oli vielä nousussa ja taimenia tuntui saapuvan paikalle yhä enemmän. 


Tästä eivät kalapaikan maisemat juuri enää parane


Kata seuraa Sepon touhuja tarkasti


Saimme kalastaa kahdestaan lähes kaksi tuntia ennen kuin paikalle saapui muita kalastajia. Siihen mennessä olimme saaneet useita lähes kahden kilon taimenia ja suurimpana 75 cm hoikan ennätystaimeneni. 


Suuria ovat Tenovuonon taimenet


Nämä porot olivat meitä vastassa paluumatkalla


Keskiviikkona kävimme reissun Lintukalliolla, Mortensnesissa. Sää oli kalastukseen mitä parhain. Edellisenä päivänä paikalta oli saatu hurja kala. Näimme paikalla olleelta kalamieheltä kuvan valtavasta kissakalasta joka oli napannut edessämme olevasta kalapaikasta. Minä pääsin väsyttelemään jonkin aikaa tuntematonta isomusta, joka veti siimaa aluksi merelle päin. Sitten kala palasi pystysuoran kallion kupeeseen ja siima tarttui kallion halkeamiin tai vesikasveihin. Mikä kala se oli, jäi arvoitukseksi. Vahvat potkut kalalla ainakin oli. Me saimme lopulta sopivan saaliin. Sepon puolitoistakiloisen sein lisäksi onnistuimme saamaan viisi toivottua puna-ahventa. Kalat pääsivät mökillä myöhemmin paistinpannulle. Namskis!


Tämä lokkipariskunta keskusteli äänekkäästi


Naapuripesässä pesävahti nukkui...


Värikäs saaliimme


Tämä poro oli pudonnut kohtalokkain seurauksin 
Lintukallion korkealta kalliotörmältä 


Perjantaina kävimme Helenan kanssa Kuoppilasjoella - tämä oli toinen perhelupamme sinne. Sää oli mitä kaunein ja aurinko porotti lämpimästi heti aamusta. Vaikka Tenossa lohet tuntuvat olevan tavallista harvemmassa, niin Kuoppilaalla tittien näkemiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Pikkulohet olivat myös aktiivisia ja seurasivat eri vieheitä. Kapraalin kupari/hopea lusikka oli jälleen vastustamaton suupala titille. 


Kuoppilasjoen vesi on kirkasta


Kullerot viihtyvät rehevillä joentörmillä


Kurjenpolvi


Kirkas pikkulohi kirkkaasta vedestä


Tenon soutaja aamusumussa



sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Tuulen tuiverruksessa


Kesä on edennyt jo heinäkuulle ja lämpimät säät antavat odottaa itseään. Puuskittaiset tuulet ovat olleet kalastajien harmina kuluneellakin viikolla. Tänään itätuuli oli paikoin niin voimakas että Kivikoskea piti välillä tulla huopaamalla alaspäin. Vesi on tällä hetkellä ajankohtaan nähden normaalilla korkeudella. Veden pinnan lasku pysähtyi viikolla esiintyneiden pienten sadekuurojen ansiosta. Lohennousu on Pulmangin kaikuluotaimen mukaan yhä melko vaatimatonta ja osa kaikuluotauskohdan ohittaneista lohista on varmasti kyttyrälohia, sillä Ala-Tenolla kyttyrälohet ovat uineet parvissa verkkoihin. Kyttyrälohet, "gorbat", ovat ehtineet jo ainakin Kaavan korkeudelle. Tällä viikolla omaan veneeseen nousi kaksi gorbaa, valitettavasti. Tätä vieraslajia ei olisi enää kaivattu Tenoon. 


Kyttyrälohi, "gorba"


Kahden kyttyrälohen lisäksi viikko oli kalastuksellisesti tapahtumarikas. Torstaina sain Kivikoskesta pienen lohijalan ja tärppejä sekä karkuutuksia on piisannut jokaiselle kolmelle luvalle. Tänä aamuna reilun kokoinen lohi tarjosi jännitystä Kuninkaankiven maisemissa. Vääntö päättyi lohen kannalta onnellisesti kun vaappu irtosi odottamatta sen leuoista. 


Kivikosken lohijalka


Perjantaina kävimme Marian kanssa kalassa Kuoppilasjoella. Viime kesän kaltaista titti-invaasiota ei joella vielä nähty, sillä tittienkin nousu Tenoon ja sen sivujokiin on viivästynyt. Muutama tärppi illan kalaretkellä toki saatiin joten ensi perjantain kalastusluville ovat odotukset korkealla. Lauantaina kävimme hakemassa joen vastarannalle juuttuneen uistimen talteen ja näimme samalla kaksi tittiä jotka nousivat jokea ylävirtaan. 


Kuoppilasjoen kauneutta


Kunnon kalareissulla on kunnon eväät


Seppo saapui viikonloppuna Johkamielliin. Tänään hän poikkesi Utsjoen erämaan ylängölle ja palasi retkeltään neljän raudun kera. Elämänsä ensimmäiset raudut pyytänyt Seppo oli pelkkää hymyä. Reilun kokoisista rauduista suurin hätyytteli kilon rajaa. 


Sepon huikeat raudut


Hollolan "Uisteen" tiimi onnittelee tämän vuoden lohikuninkaita Kimmo Kemppaista sekä vapamiehenä ollutta Samu Hautamäkeä. On ollut ilo tutustua Kimmoon - Kivikoskenkin hyvin tuntevaan oivalliseen vaapunvalmistajaan, joka herrasmiehelle tyypilliseen tapaansa tänään kehui vuolaasti ja monin sanakääntein nuorta vapamiestään.

Harjukset pintovat nyt ahkerasti Tenolla. Harjus maistuu paistettuna todella herkulliselta, niinpä moni lohestaja pyytää harjuksia lohien ohessa. Tenon harjukset ovat reilua kaliiberia. Kilon harjus näistä vesistä ei ole harvinaisuus.


Annebaktin mannekiini


Yläkönkäällä asuva suopöllö näyttäytyy lähes joka kerta ohi kulkiessa. Toivottavasti saan napattua sen kameran etsimeen vielä tämän kesän kuluessa. Piekana saalisti Ala-Peuran ja Sirman välisellä alueella. Sillä on uskomaton taito hyödyntää ilmavirtauksia liidellessään. 


Piekana 




sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Onnenpotkuja


Mennyt viikko oli täynnä tapahtumia. Luonnon ihmeitä tallentui kameran muistikortille ja onni potkaisi myös joella kalastaessa. Säät ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Viikon säätyyppi oli puuskaisen tuulinen kaikissa eri lämpötilavaihtoehdoissa. Lauantai-iltana saimme nauttia raikkaasta rae- ja räntäkuurosta. Tenon vesi hypähti viikolla ylöspäin pari-kolmekymmentä senttiä ja on jälleen laskenut reilulla vauhdilla. 


 Tämä nuori lohimies kalasti innolla pappansa kanssa, 
kovasta tuulesta huolimatta


Maria ja Helena kävivät Varangilla katsomassa nähtävyyksiä


Paluumatkalla tytöt ihailivat joutsenperheen uintiretkeä, 
niitä häiritsemättä - alatuulen puolelta


Tänä kesänä olemme kuvanneet monia eri lintulajeja. Alla muutama siivekäs lisää kokoelmaamme.


Harmaalokki tähystää sähkötolpan huipulta


Järripeipon ääni erottuu muista helposti


Leppälintu-uros on upean värinen


Liro on harvinainen vieras tontilla


Nalle ja Henri kävivät kylässä vaellusretkensä ohessa. Kävimme unohtumattoman retken Kuoppilastunturin huipulla. Pois lähtiessämme Henri huomasi tyynen taukopaikkamme lähellä jäniksen. Vaikka jänis on arka eläin, on se selvästi myös utelias. Pienen juoksulenkin jälkeen se tuli muutaman metrin päähän ihmettelemään vaaratonta kuvaajaa. Tällä kertaa jänis antoi kuvata itseään harvinaisen läheltä. Tupsuhännän turkki oli jo lähes kokonaan kesäkuosissa. Tämä kuvaamiskokemus jää mieleen.


Huomaatko sinä jäniksen tästä kuvasta?


Jänis pysytteli mahdollisimman liikkumattomana


"Kuvaa vaan. Kyllä mää jaksan poseerata"


Lohen nousu on ollut Tenossa vielä vaatimatonta ja lohisaaliit ovat olleet vielä satunnaisia. Oma onnenpäivä sattui torstaille. Pääsin laskemaan Kivikosken aamuseitsemältä ensimmäisenä. Tuskin olin päässyt kunnolla alkuun, kun vanhaa ottivaappua vietiin rauhalliseen tahtiin. Aluksi köydenvetokaveri tuntui pienehköltä, mutta väsytyksen kestäessä sen todellinen koko alkoi paljastua. Hannunväylän yläpäässä, Alemman Vitosjoen alla sain lohen vihdoin koukattua veneeseen. Uskomattoman kirkas lohi oli hotkaissut vanhan papukaija-vaapun syvälle suuhunsa. Lohikaunotar oli 106,5 cm pitkä ja painoi 12,5 kg. Näissä olosuhteissa tämä lohi oli lottovoitto.



Lohikesä on alkanut hienosti


Vallen Lomakylän ravintolan seinällä on komea lohitrofee. Viime elokuussa Aittisuvannosta noussut 24,5 kg lohi-isomus on vaikuttava näky. 


Aittisuvannon kojamo


Lomatunnelmissa


sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Juhannusviikon tunnelmia


Päivät kuluvat uskomattoman nopeasti luontoa tarkkaillen. Kamera täytyisi muistaa pitää aina mukana, kun astuu ulos ovesta. Luonto on herännyt salamannopeasti täyteen loistoonsa tällä viikolla. Lintujen pesintäpuuhat ovat nyt parhaimmillaan ja juuri kuoriutuneita poikasia ruokitaan ympäri vuorokauden. Pieni uhka ilmaantui linnunpojille pari viikkoa sitten. Helena näki pihallamme lumikon, joka on todellinen vaara pihapöntöissä pesiville talitiaisille ja leppälinnuille jälkeläisineen.


 Leppälintunaaras 



Talitiainen vie ruokaa poikasilleen 



Tämä kaunis kaakkuri uiskenteli Aittisuvannossa


Nuorasjoki laskee Tenoon aivan mökkimme kohdalla. Kirkasvetinen pikkujoki, paremminkin puro, saa alkunsa Kuoppilastunturin kyljestä. Nuorasjoen laaksossa viihtyvät monet eri kukat. Alati kiemurteleva joen uoma on täynnä pieniä putouksia ja lompareita. 


Tunturipuron raikkautta


Mökki pilkottaa luonnon kehyksissä


Kurjenkanerva on värikäs ilmestys


Tänään kävimme tunturikahveilla Nuorgamissa Skaidijärvellä. Mukaamme saimme Anittan, joka nauttii näistä maisemista täysin siemauksin. Hilla kukkii nyt todella runsaana. Toivottavasti halla ja kovat tuulet loistavat poissaoloillaan lähitulevaisuudessa. Hillahysteriaan sairastuneille näyttää näillä näkymin tulevan toivekesä.


Hillan kukkia on nyt paljon


Skaidijärven taukopaikka


Anittan kuksa on paikallista mestarityötä


Ystävykset


Niittykirvinen kävi ihmettelemässä meitä 


Kapustarinta on tunturissa kulkijan yleisin seuralainen


Isonkivenvaaralta avautuu näkymät Norjan lumihuippuisille tuntureille


Juhannusviikolle oli etukäteen ostettuna yksi soutukalastuslupa. Vesi Tenossa on laskenut kovaa vauhtia ja kirkastunut samaa tahtia. Uskomattoman hyvä tuuri sattui kohdalle juuri ennen lounastaukoa kun vapa taipui aivan venerantamme yläpuolella. Jo useampana kesänä on kesän ensimmäinen lohemme saatu juuri tästä samasta paikasta. Varsinkin korkealla vedellä tämä "Kallen kuopaksi" ristimämme Hannunväylän rantamonttu tuntuu olevan tittien ja lohijalkojen suosiossa. Erityisen mieluisaa oli se, että lohijalka valitsi uuden vaappuvärin. Tältä ruskeaselkäiseltä "Kivikoski"-väriltä toivon tulevaisuudessa vavantaivutuksia.


Juhannuslohi


Uusi vaappuväri