Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Peilijäällä


Moninaiset ovat tämän talven säät. Kipakan pakkasjakson päätteeksi sää lauhtui hetkessä ja kaiken "kruunasi" oikea vesisade. Hiihtokelit joutuivat katkolle kun lumipeite hupeni alavilta paikoilta olemattomiin. Järven jäältä lumet katosivat kokonaan ja näkymä oli kuin loppukevään viimeisiltä jäiltä.

Me ampaisimme Vaaniaan pilkille lauantaina auringonnousun aikaan. Liukuesteet olivat tarpeen - jää oli lumeton ja märkä. Parinkymmenen sentin jään läpi oli mukava pilkkiä, sillä pilkkiin napanneet kalat näkyivät jään alta paljon ennen avannosta nostamista. Hurjimmalla syönnillä olivat tällä kertaa särjet, joita saimme hetkessä parikymmentä. Onneksi tavoitekaloja, ahveniakin kertyi sen verran että viisi suurinta pääsi fileeraukseen asti. Päivän muistiin painunein hetki taisi kuitenkin olla se, kun jännitimme japanilaisen nelivetomaasturin ajelua läpinäkyvällä jäällä... 


Peilijäällä


Upea mutta erikoinen näkymä keskellä talvea


Kairanreiät olivat kuin pieniä taideteoksia kirkkaalla jäällä


Eväät ovat puoli reissua


Nalle saapui vieraaksemme viikonloppuna. Sunnuntain pilkkiretken lisäksi ohjelmaan kuului oman kuksaprojektin aloittaminen. Yhden iltapäivän kuluessa Nalle veisti pahkakuppiaan uskomattoman pitkälle. Kauniit loimut erottuvat aihiosta jo selvästi.

 
Nalle tarkkana avannolla


Kirveellä tehdään kuksan raakamuoto


Siistiä työtä


Kupin kovertaminen taltalla on mukavaa hommaa


Kuppiosa on lähes hiomista vaille valmis


sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Ulkoilijoiden Vesijärvi


Talvikelit ovat olleet tällä viikolla mitä parhaimmat. Luonto näyttää nyt mitä kauneimmalta uuden lumen kuorruttamine puineen. Pikkupakkanen ja lähes tyyni sää ovat hellineet hiihtäjien lisäksi kaikkia jäällä viihtyneitä. Tänään näimme Vesijärven jäällä melkoisen kattauksen eri ulkoilumuotoja. Jäällä liikkui kävelijöitä, hiihtäjiä, leijahiihtäjiä, pyöräilijöitä, moottorikelkkailijoita ja pilkkijöitä. 

Jos ahvenet olivat kohtuullisen rauhallisella syönnillä niin meitä, aina nälkäisiä pilkkijöitä hellittiin oikein kunnolla. Helenan risukeittimellä varustautunut"eräkeittiö" loihti pilkkitiimillemme suussa sulavat herkkueväät pilkkipäivämme ratoksi.


Helenan eräkeittiö


Leipäjuusto paistumassa


Lakkahilloa päälle ja kahvit kyytipojaksi


Kimmo herkuttelee. Namskis!


Hiihtäen pilkkipaikat tavoittaa myös vähän kauempaa


Leijahiihtäjiä vauhdissa


Tuulivoimaa!


Kun jäällä on vähän lunta niin pyöräily onnistuu hyvin


Enonsaaren talvihorrosta


sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Pilkkikausi on avattu


Oikullinen alkutalvi on pitänyt tähän asti Etelä-Suomen pilkkijöitä ja talviverkottajia tiukasti maan kamaralla. Viime viikon pakkaset jäädyttivät Vesijärven lähijärvineen vihdoin käveltävään kuntoon. Lauantaiaamuna Messilän rantaparkissa oli runsaasti jäälle mieliviä kalamiehiä ja -naisia. Kalastajat olivat myös säidenhaltian suosiossa. Tyynessä säässä sekä muutaman asteen pakkasessa oli mukava nauttia talvisen luonnon kauneudesta. 


Pilkkikauden alettua myös variksilla alkoi maittavat ajat


Viime syksyn paras jigiapaja tuntui olevan ahvenien mieleen myös talvella. Suuria kyrmyniskoja emme nähneet, mutta pannulle kelpuutimme hyvästä saaliistamme seitsemän suurinta raitapaitaa. Lisäksi saamamme särjet ja kaksi lahnaa pääsivät seuraamme liittyneiden varisten ruokapöytään.


Helena ja Totti tutuilla vesillä


Tuoreet kahvit jäällä keitetään risukeittimellä


Joulun alla ilmestyi kalamiehen näkökulmasta pari mielenkiintoista kirjaa. Kaasisten veljesten Tenon reissuista kertova kirja oli pakko saada, sillä muistan hyvin nuo taitavat lohestajat oman lohestusharrastukseni alkuajoilta. Olimme Kaasisten tapaan majoittuneena Helanderin Jounin mökeissä monina kesinä ja usein satuimme lohestamaan samoilla viikoilla veljesten kanssa. Tutut paikat ja kalastajat vilahtelevat kirjan mielenkiintoisissa tarinoissa. Kaasiset ovat jättäneet jälkensä myös historiaan, sillä heidän kehittämiään perhoja, esim. Talkkari, löytyy monien rasioista.  


 Kalareissujen autenttista tunnelmaa


Ari Savikko ja Sulo Tiainen ovat kovan luokan ammattilaisia kalakirjojen parissa. Loppuvuodesta ilmestynyt uutuusteos vie ajatukset samalla Muonioon pian avattavaan Suomen Kalakirjastoon, minkä perustaja Savikko on. "Sata merkittävää kalakirjaa" nostaa esiin merkittävimmät suomen kielellä julkaistut kalakirjat, sekä kertoo perusteellisesti niiden taustat tekijäesittelyineen. Omassa hyllyssämme on myös jo jonkinlainen kokoelma kalakirjoja, myös ilahduttavan monta tämän kirjan esiin nostamaa teosta. 


Tässä yksi merkittävä kalakirja lisää


sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Väinön vaappuprojekti


Kummipoikamme Väinö on kalastuksesta innostunut ekaluokkalainen. Viime keväänä Väinö harjoitteli jo puukon käyttöä vaappuverstaalla, tähtäimenään mm. oman vaapun veistäminen. Joulukuussa nuorimies ilmoitti haluavansa aloittaa kunnon vaapunteon, sillä kaikenlaisen kypsymisen ja kasvamisen jälkeen puukko pysyisi paremmin hyppysissä. Kummisetää ei tarvinnut kahdesti houkutella tähän yhteisprojektiin...

Jo ensi metreillä huomattiin, että puukon käyttö oli kehittynyt aimo harppauksin. Tärkeä oivallus vaappua veistettäessä oli, että syntyvän vaapun muotoa oli helpompi hahmottaa, kun kummisetä värjäsi tussilla poisvuoltavat alueet aihiosta. Väinö osoitti, että ekaluokkalainen pystyy uskomattoman taitaviin suorituksiin kun puuaines on sopivaa ja otteet työkaluista ovat oikeat. Muutamat projektin työvaiheista tehtiin "nelikätisesti" oikeiden työtapojen löytämiseksi. Ainoa asia jonka kummisetä joutui tekemään kokonaan, oli vaapun runkolangan taivuttelu. Harmittomasta puupalikasta taisi tällä kertaa syntyä aito kalojen kauhu. Todetkaa vaikka itse seuraavasta kuvasarjasta.


Väinö veistää ensimmäisiä lastuja


Punaisella merkityt alueet veistetään pois


Ensimmäinen hionta tehdään karkealla viilalla


Huolellinen hionta hiekkapaperilla näkyy lopputuloksessa


Runkolangan uran sahaus vaatii tarkkuutta


Runkolangan ja painon liimaus 


Tätä voi jo ihailla tyytyväisenä


Ruiskumaalari täydessä työssä


Maalauksen jälkeen seuraa lakkadippaus


Uintilevyn uran sahaus vaatii huolellisuutta


Valmiiseen uraan laitetaan liimaksi probionaattia


Koukutuspihdit tuntuivat aluksi oudoilta


"Vaappuhan on oikea uimamaisteri!"


Ei heti uskoisi ekaluokkalaisen ensivaapuksi


Ensimmäinen kala on jo napannut


maanantai 1. tammikuuta 2018

Uusi vuosi ja uusia kujeita


Joululomamme päivät Utsjoella kuluivat uskomattoman nopeasti. Lempeät pakkaset muuttuivat kipakoiksi säiden selkenemisen myötä. Kirkas taivas tarjosi puhtaan näyttämön taivalla tanssineille revontulille, mitkä näkyivät poikkeuksellisen runsaina. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että Linnunrata näkyi todella selkeänä. Valosaasteen puuttuessa taivaalla näkyy paljon ennennäkemättömiä yksityiskohtia.

Tenon rannalla on upea viettää joulua, osuuhan se juuri syvimmän kaamoksen hetkeen. Poissa olivat kaikenlainen hälinä ja vilske, tilalle tulivat aito hiljaisuus ja rauha.


Helena tähyilee Hannunväylän suuntaan


Nuoraskarin kupeen sula


Finnmarkin Rasti- ja Geaidnogaisa -tunturit näkyvät Petsikkoon asti


Petsikon lumitaidetta


Puut ovat kuin patsaita


Puolikuu keskipäivällä


Verstaalla puuhailtiin ennen joulua monenmoisia touhuja. Vaappujakin syntyi muiden töiden ohessa, tuttuja ja tuntemattomia värejä. Kummipoika Väinön kanssa olemme viettäneet laatuaikaa verstaan pölyssä. Pian valmistuvan ensivaapun ohessa olemme nikkaroineet jotain aivan muuta.


Lohen harmi


Etelä-Suomen petokaloille


Yksi kaikkien aikojen parhaista ottiväreistä


Ekaluokkalainen Väinö hiomassa salaista
projektiamme, mikä paljastetaan lähiaikoina