Ulkoilukelejä

 Viime päivät on nautittu mitä parhaimmista ulkoilukeleistä. Muutaman asteen pakkanen ja kirkas auringonpaiste ovat saaneet ihmiset ulos nauttimaan ulkoilun parhaista puolista. Etelä- ja Keski-Suomen hiihtolomat sattuivat säiden puolesta mitä sopivimpaan aikaan. 

Ulkoilijoita tänään  Vesijärven jäällä

Me kävimme viikonloppuna jäällä parin viikon tauon jälkeen. Ruskettuneiden kasvojen lisäksi saimme muutaman fileahvenen aterioita rikastuttamaan. Tänään pilkkiin tarttui lisäksi melkoinen isomus, jonka jykevät potkut nostivat odotukset korkealle. Kyseessä oli kuitenkin mojova lahna, joka ei olisi sopinut kairan reiästä ilman nostokoukun apua. Täydellisen, kevättä lupailevan kelin kunniaksi kokkasimme Enonsaaressa poikkeuksellisen maittavan lounaan. 

Sampo, Piia ja Helena auringon kylvettäminä

Pilkkikaloja avannon täydeltä

Ykkösluokan retkieväät Enonsaaren laavulla

Kata olisi tarvinnut aurinkolasit

Verstaalla on syntynyt jokunen uusi vaappu, joista erikoisin on saanut geenejä kolmelta eri vaappumerkiltä. Tämä hybridi löysi kodin Alapitkältä. Vaappuun voi saada väri-ideoita myös jigien maailmasta. Voimakas kontrasti väreissä voi olla myös uisteltavien kalojen mieleen. 

 

Hybridi

Jigiväri

Puukkokurssilla osa 2

Viikko livahti huimaa vauhtia ja viikonloppuna ajelin taas koulunpenkille Hämeenkoskelle, siis Wellamon puukkokurssille. Koska en päässyt perjantain iltasessioon, nikkaroin keskeneräisen kahvan ja lestan valmiiksi kotiverstaassa. Kahvan muotoilin siten, että puukkoa on helppo käyttää myös sisäänpäin veistäessä, kuten vaappurunkoja muotoiltaessa. Ennen puukon tupen neulomista taoin kurssilla uuden terän toista puukkoa varten. Terän hiomisen jälkeen se odottaa kahvaa ja tuppea joko kotiverstaassa tai sitten uudella puukkokurssilla... 

Kahva on muotoiltu ja terä on lestan sisällä

Tupen neulominen oli aivan uusi kokemus. Kostutettu nahka aseteltiin tarkasti muovikelmuun käärityn puukon ja lestan ympärille. Naskalilla tehtyjen reikien kautta nahka ommeltiin tukevalla langalla ja kahdella neulalla tiiviiksi paketiksi. Kostea nahka asettuu kauniisti kun sen kireys on sopiva. Sauma on tarkasti puukon kyljellä, kantajaansa vasten. Sauma sai valmistuttuaan lisäksi liimatiivistyksen. Liiman kuivumisen ja sauman viimeistelyn jälkeen tuppeen lisättiin koristukset. Kostea nahka on vaivaton koristella. Tahattomia "koristeita" ilmaantuu nahan pintaan mahdollisista työalustan epäpuhtauksista. Kädet kannattaa myös pitää puhtaina vaaleaa nahkaa käsiteltäessä.

Tarkkaa hommaa tämä tupen ompelu

Ninan tyylinäyte

Johannan kädenjälki on huippua

Reino ompelee jo rutiinilla

Valmis ommel

Tupen muoto alkaa hahmottua

Hillityt koristukset ja ripustuslenkki

Tupen ripustuslenkin, kantuumin eli lipenterin valmistamisen jälkeen tuppi voidaan vielä värjätä. Vesiohenteiset nahkamaalit ovat helppokäyttöisiä ja värisävyjä on useita. Ennen maalaamista tuppi puhdistetaan rasvasta asetonilla. Maalin kuivahdettua tuppi käsitellään vielä nahanhoitoaineella. Nyt puukko tuppeineen on vihdoin valmis. Muutaman päivän kuivumisen jälkeen tupen sopivuus tarkistetaan viimeisen kerran. Samalla puukkoa kosteudelta suojannut muovikelmu poistetaan lopullisesti. 

Hanna laittaa väriä pintaan

Tuppikin on nyt valmis

Kurssilaisten kahden viikonlopun aherruksen tulokset

Hannu tuntee puukkojen salat

Tämä kurssi oli todella antoisa ja mielenkiintoinen. Oma puukkoni pääsee jokapäiväiseen käyttöön vaappuverstaalle. Kempeleläisen Seppo Härkösen tekemä, yli 25 vuotta hyvin palvellut puukko saa rinnalleen uuden työkalun. 

Tämä puukko pääsee kovaan käyttöön

Kiitos Hannu ja koko kurssiporukka mukavista hetkistä. Hannalle suuri kiitos tälle kurssille houkuttelemisesta.

Puukkokurssilla

Viikonloppuna pääsin koulunpenkille kun Hanna houkutteli minut mukaan Wellamon puukontekokurssille. Hanna oma, edellisellä kurssilla tekemä puukko oli sen verran hieno, että pitihän sitä lähteä kokeilemaan kuinka puukko syntyy. Kurssin opettajana on Hannu Jääskeläinen ja opetus tapahtuu Hämeenkosken koulun teknisen työn tiloissa. Osallistujista moni on ollut jo useammalla kurssilla. Rento ja huumorilla höystetty tunnelma sekä Hannun kannustava opetus takaavat viihtymisen. Ei ihme että tälle suositulle kurssille pääsi vain peruutuspaikan kautta. Oli innostavaa nähdä muiden aiemmin valmistuneita puukkoja, joiden ulkonäkö kesti tarkimmankin tarkastelun. Ilahduttavaa oli myös huomata, että puukonteko sopii kaikenikäisille ja myös naisille. 

Tällaiselle puunikkarille oli antoisaa kuulla metallin työstämisen fysiikasta, raudan ominaisuuksista, lämpötiloista, karkaisusta, päästämisestä ym. Paljon uutta tietoa, jonka omaksumiseen menee varmasti tovi. Onneksi kurssi jatkuu ensi viikonloppuna, jolloin puukon lisäksi valmiiksi pitäisi saada myös tuppi. Toivottavasti ehdin saada kaikki tehtyä vaikka en pääse osallistumaan perjantai-illan opetukseen. 

Rauta on kuumaa

Teräaihiot lämpenemässä kaasukäyttöisessä ahjossa

Nina takomassa terän ruotoa

Kurssin opettaja Hannu Jääskeläinen ja Reino Koho suunnittelemassa

Palkittu puukontekijä Esko Ihamäki on varsinainen tietopankki

Hanna on jo toisella puukkokurssillaan

Oma puukon terä alkaa näyttämään oikealta

Terän lämmitys ennen karkaisua

Karkaisu tehdään öljyyn

Johanna hioo teräkulmat sapluunan avulla

Karkaistu ja päästetty terä on saanut nimikirjaimet

Kahvan työstö on alkanut

Terä alkaa olla paikallaan

Terä on liimattu kahva-aihioon

Kuulumisia lohirintamalta

Suomalaiset ja norjalaiset kalantutkijat ovat julkaisseet tuoreet tiedot viime kesän kaikuluotauksien tuloksista (englanniksi) Tenojoen vesistöissä. Pulmangissa sijaitsevan pääuoman kaikuluotaimen tulokset tarkistettiin viime kesän kyttyrälohi-invaasion vuoksi. Viime kesän nousulohien määräksi saatiin reilut 26000 lohta, mikä on selkeästi enemmän kuin edellisen kesän n. 14 600 lohta. Silti nousulohia saisi olla moninkertaisesti enemmän, onhan Tenon vesistöalue huomattavan laaja. Sivujokien kannoissakin oli selkeää nousua. Suunta on ylöspäin ja kertoo kalastuskiellon myönteisistä vaikutuksista lohikantoihin. Samalla tukijat suosittelevat kuitenkin kalastusrauhoituksen jatkamista tai erittäin rajoitettua kalastusta. Kyttyrälohien määrä oli luotauksen mukaan kesällä 2021 n. 45-50 000, eli noin kymmenkertainen edelliseen kyttyrälohien nousukesään verrattuna. Kyttyrälohi näyttää leviävän koko Finnmarkissa hälyttävää vauhtia. 

Tänään 6.2. on vietetty saamelaisten kansallispäivää. Päivää juhlitaan niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Utsjoella sijaitsevan mökkimme ansiosta saamelaisuus on tullut meillekin tutuksi monin tavoin. Sukukirjamme tietojen mukaan n. 350 vuotta sitten saamelaisia asui nykyisen Keski-Pohjanmaan alueella asti. Saamelaisten omia uutisia, Oddasatia tulee seurattua säännöllisesti.

 

Utsjoella, Välimaan tilalla voi tutustua 1800-luvun saamelaiseen rakennusperintöön 

Hollolan Uistimen nettisivuja on päivitetty. Vaappugalleriaan on lisätty vuoden 2020 ottivieheiden lisäksi pari uutuutta. Lisäksi NikkArin Nurkkauksesta löytyy joitakin viimeisimpiä askareita.

Tämä vaappu oli kesän 2020 parhaimmistoa

Tänään kävimme pilkkiretkellä tuulessa ja tuiskussa. Sukset olivat todella tarpeen, sillä jäällä oli reilusti lunta, kiitos viime aikojen jatkuvien lumisateiden. Ahvenet olivat nyt hukassa ja vapoja notkuttivat särjet, lahnat ja pasurit. 

Tämä pasuri otti tasuriin, kuinkas muuten