Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Johkamiellin Juhannusviikko


Karigasniemelle ja Karasjoelle suuntautuneen kauppareissun yhteyteen oli hyvä sovittaa tutustuminen Sulaojan luontopolkuun. Kevon vaellusreitin alkupäähän viitoitettu luontopolku tarjoaa oivallisen tietopaketin alueen luonnon erityislaatuisuudesta sekä itse Sulaojan lähteestä. Hollolassa sijaitseva Kiikun lähde on tunnettu suuresta koostaan ja turkoosista väristään. Sulaojan lähde on pinta-alaltaan Kiikun lähdettä pienempi, mutta vedentuotoltaan maamme suurin, viisinkertainen kotoiseen lähteeseemme verrattuna. Sulaojan lähdettä pidetään pyhänä ja vaikuttava sen olemus onkin. Karigasniemellä poikkeavan pitkämatkalaisen kannattaa käydä tällä kahden kilometrin happihypyllä oikomassa ajomatkan puuduttamia jäseniään.


Luontopolun opastaulu 


Luontopolun viitoitus


Sulaojan tumman turkoosi lähdelampi


Vastaranta peilautuu kirkkaan veden pintaan


Kalastuskausi Tenolla käynnistyy hiljalleen. Vuodet eivät ole veljeksiä - ainakaan kaksoisveljeksiä. Kun viime kesänä Tenossa virtasi valtavasti vettä melkein koko kesän, on tilanne tänä kesänä lähes päinvastainen. Pitkään laskenut vesi sai viime viikon sateista piristysruiskeen ja joen vedenpinta hypähti reilusti ylöspäin. Toivottavasti tämä laukaisee vuononsuulla odottelevien lohien nousuvietin ja Pulmangin tuore kaikuluotain pääsee tositoimiin tuhansien lohien rynnätessä kohti kutuvesiään. Saalisuutiset ovat olleet vielä harvassa mutta tilanne korjaantunee pian vedennousun ansiosta. 


Vitosniemen kodalla on viiden tähden kahvipaikka


Vene odottaa soutajaa


Tämä tunnistamaton perhonen löytyi joen rantapenkalta


Totti osaa ottaa jo loman kannalta


sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Kattoremonttia


Jokainen kesämökkiläinen on tottunut pieniin mökin huoltoon liittyviin askareisiin. Meidän kesämökin varaston huopakatto oli tullut tiensä päähän, joten tämä kesä Utsjoella aloitettiin varaston katon uusimisella. Muutama vuosi sitten päämökkimme kattoa rakentamassa ollut Kimmo kuuli aikomuksestamme ja ajeli moottoripyörällänsä uuden remontin perässä. Tiina taas otti siivet allensa ja lensi Ivaloon, mistä Kimmo koukkasi hänet mukaan talkoisiin. 


Vanha huopakatto saa väistyä uuden tieltä


Kattoremontin lisäksi hyötyliikunnasta piti huolta toinen viikon tavoitteista. Puupino, joka tuli rekalla tienvarteen siirtyi kantaen parempaan paikkaan, jossa siitä pääsee puuhastamaan polttopuita tulevien saunakertojen sekä mökin lämmityksen tarpeisiin. 


Kimmon mukaan tämä oli päivän kepein homma ;-)


Säidenhaltija piti huolta vaihtelevista remonttikeleistä. Poikkeuksellisen kovat tuulet puhalsivat etelästä voimakkain puuskin, nostaen Kaavan suvantoon korkean aallokon. Joen harvalukuiset soutukalastajat kaikkosivat ylä- ja alavirtaan helpompiin tuuliolosuhteisiin. Viikon lohiuutiset ovat olleet kovin vaisuja. Ainoa näkemäni lohi loikkasi Sundebaktin ja Nuoraskarin välisessä virrassa näyttävästi vettä roiskauttaen. Matala ja yhä hitaasti laskeva vesi eivät tee kalastusta helpoksi. Toivottavasti ensi viikolle luvatut sateet muuttavat tilanteen, varsinkin kun ensimmäiset omat kalastuspäivät sijoittuvat tulevalle juhannusviikolle.


Poikkesimme vieraidemme kanssa Aittisuvannon törmällä syömässä. Vallen lomakylän ravintola Deatnu on kuuluisa hyvästä ruoastaan ja tälläkin kertaa vakuutuimme asiasta entisestään. Tällä ravintolalla on ehkä maamme upein terassinäköala. Kelpaa siinä ykkösluokan murkinaa mutustella kun silmänruokakin on tätä tasoa. 


Näissä terassinäköaloissa on tullut aloitettua oma lohestaminen



Aittisuvannon rannalla veneet odottavat lohestajia



Ravintola Deatnun terassi


Varaston katto valmistui lasketussa ajassa, kiitos ahkeran talkooväen joka lähti tänä aamuna paluumatkalle kohti etelän kiireitä. Onneksi remontilta jäi aikaa muuhunkin yhdessäoloon. Poikkesimme mm. Utsjoen maankuuluilla Kirkkotuvilla ja tietenkin Viddasnjargan geokätköllä. Viikonloppuna lämpötila kipusi kesäisiin lukemiin ja ensimmäiset hyttyset ilmestyivät tuulten tyynnyttyä. 


Uusi katto valmistui nopeasti


Utsjoen Kirkkotuvilla aika pysähtyy



Geokätköilijät lempipuuhassaan



Kimmon ja Tiinan pyörä suuntaa kohti etelää



Totti ottaa pienet päivätorkut


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Vierailu Suomen Kalakirjastolla


Viikko vierähti päätöiden merkeissä ja kesän tavaroita pakatessa. Perjantai-iltapäivänä auton nokka suunnattiin kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi oli Halsua, missä isäni Toivo teki kullanväriset seinäkiinnikkeet tuoreelle kalaveistokselle. Monivuotinen kalakaverimme Heino kävi katsastamassa kojamon ja porukalla mietimme vielä kuinka päin veistos seinälle tulisi asettaa, kovera vai kupera puoli seinään päin. Lohihan on veistetty pienelle kaarelle, luonnollisesti kääntyvään muotoon.


Heino ja Toivo pohtivat kalaveistoksen kiinnityssuuntaa



Kiinnikkeet syntymässä


Toivon verstaalta löytyvät kaikki työkalut


Lestijärvellä yöpymisen jälkeen matka jatkui kukonlaulun aikaan Ylivieskaan aamupalalle. Väylänvartta ihaillen päädyimme illansuussa Muonioon Kalakirjaston tontille, missä meitä olivat vastassa ikinuoret Katariina ja Markus Roos. Roosin pariskunta on tehnyt valtavan työn Suomen Kalakirjaston eteen. Kirjastorakennuksen tontti on lohkaistu heidän omistamalta maalta ja Roosien päivät ovat viimeisen vuoden ajan kuluneet erityisen paljon tällä rakennustyömaalla. Neljästään kiinnitimme kojamoveistoksen sille varatulle paikalle ja hyrisimme tyytyväisyyttämme. Nyt on lohi oikeassa paikassa. Leveiden hirsien päällä, poltetun ja tervatun pinnan saanut kojamo näytti todella hyvältä. Sen alle suunnitellun terassin vuoksi veistoksen kiinnityksen korkeus mitattiin erityisen huolella. Onneksi "Väylänvarren komein kojamo" (A. Savikko, Kalakirjaston "isä") oli noin suuri, sillä kookkaan rakennuksen seinällä pienempi veistos ei pääsisi oikeuksiinsa.  


Kalakirjaston julkisivua


Täydellinen paikka veistokselle


Kutuasuinen kojamo lopullisessa muodossaan. 
Kaamosaikaan veistos saa valon taaksensa.


Toivon nerokkaat telineet veistokselle


Veistoksen kiinnittämisen jälkeen pääsimme tutustumaan kirjaston antiin ja hyllyt olivat täynnä mitä mielenkiintoisimpia kirjoja ja eirilaisia aineistoja. Yövyttyämme kirjastolla saimme vielä Roosien pöydässä viiden tähden aamupalan hyvän seuran ja iloisen naurun kera. Pian huomasimme että meidät kaikki yhdistää voimakkaat siteet niin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle kuin Päijät-Hämeeseen. Kyllä maailma osaa olla pieni.


Historian lehdiltä


Lahtelaisen Eero Naskalin elämäntyötä


Automatkamme Raattama, Enontekiö, Kautokeino, Karasjoki, Karigasniemi, Utsjoki sai lisäväriä kun autostamme rikkoutui rengas juuri ennen Norjan rajaa. Onneksi vararengas oli mukana, sillä nyt sitä totisesti tarvittiin. Tätä autoa aikoinaan hankittaessa yksi kriteereistä oli, että vararenkaalle löytyy paikka. Nykyautoissa mukana olevat paikkausaineet ja pumppu eivät olisi meitä tällä kertaa pelastaneet. Terveisiä vain sinne autotehtaille. 


Ounasjoki


Pit Stop, Team Hollolan Uistin


Tenossa vesi on todella alhaalla. Suurimpien kojamoiden vatsat alkavat kohta raapia pohjakiviä jos vesi jatkaa laskuaan. Onneksi vesisateita on luvassa lähipäiville. 


Tenojoki, Nuvvus


Nuoraskari Kaavassa on kuivilla


Rastigaisa kutsuu tänä kesänä...


maanantai 4. kesäkuuta 2018

Lahja Suomen Kalakirjastolle


Inarilainen Ari Savikko on tehnyt valtavan työn perustaessaan Suomen Kalakirjaston. Vuosia kestänyt kirjojen ja lehtien sekä muun kalastukseen liittyvän tutkimusaineiston kerääminen on useamman hatunnoston arvoinen uroteko. Muonion Jerisjärven rantaan nouseva, nyt jo lähes valmis uudisrakennus tarjoaa ajanmukaiset tilat niin tälle merkittävälle aineistolle kuin niistä kiinnostuneille tutkijoille. Kalakirjaston kokoelma käsittää lähes kaikki Suomessa ilmestyneet kalakirjat aina vuodesta 1730 lähtien. Lisäksi hyllyistä löytyvät englannin- ja ruotsinkieliset alan klassikot.

Kalakirjaston komea hirsirakennus on noussut pitkälti talkoovoimin. Monet rakennustaitoiset,  kalastukseen vihkiytyneet talkoolaiset ovat antaneet merkittävän panoksensa Kalakirjaston uudisrakennuksen rakentamiseksi. Koska en itse päässyt auttamaan rakennustöissä, annan oman osuuteni tähän projektiin kalaveistoksen muodossa. Tämä puolentoista kuukauden iltapuhde tulee näkyvälle paikalle kalakirjaston seinälle. Kiitokset Marja ja Matti Rouvalille mahtavan kokoisesta veistopuusta. Kalan kiinnikkeet hitsaa jälleen taitava isäni.

Suomen Kalakirjastoon kannattaa käydä tutustumassa sen omilla sivuilla osoitteessa www.suomenkalakirjasto.fi


Alla muutama kuva lohiveistoksen vaiheista.


Kirves näyttää pieneltä 80cm läpimittaisen puun rinnalla


Jonsered laulaa


Alkutaivalta


Sieltä se jo näkyy


Kaareva näyttää elävämmältä


Viimeisinä veistettävät vatsaevät alkavat hahmottua


Veistotyömaa työkaluineen


Vatsaevä muotoutuu


 Rintaevä on valmis


Kojamon kutuasu tehtiin polttamalla ja tervaamalla


Lohiveistos kiinnitetään Suomen Kalakirjaston seinään ensi lauantaina. Kuvat valmiista veistoksesta julkistetaan ensi viikonloppuna.