Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Kovia lukemia


"Huh, hellettä sanoi jänis pakkasella." Tänään Lahti on ollut virallisesti Suomen lämpimin paikkakunta. Launeen sääasemalla kirjattiin historialliset 35 lämpöastetta, mikä on seitsemäänkymmeneen vuoteen korkein mitattu lämpötila Suomessa. Verstaallakin tarkenee mukavasti. Islantiin ja Tenon varteen veistetyt vaaput vuodattivat muutamia ylimääräisiä hikipisaroita. 

Kovasti ovat lukemat muuttuneet verstaalla viime keväästä, jolloin uittoaltaassa oli jääpeite...

Nämä viime keväänä avatut sivut ovat myös saavuttaneet korkeita lukemia. Hollolan Uistimen sivuilla on käyty tähän päivään mennessä jo yli 10 000 kertaa. Vierailijoita on ollut kaikkiaan 26 eri maasta, viimeisimpinä Etelä-Afrikka ja Australia. Sivuja avatessa emme voineet kuvitellakaan moisia kävijämääriä. Kalastus näyttää olevan kovin suosittua joka puolella maailmaa. 

Tuharintupa saatiin valmiiksi kesän kuluessa viimeistä piirtoa myöten. Huikean talkooporukan pystyttämä aitta sai lopuksi puunsuojaa ja väriä pintaan. Viimeisen silauksen uusi rakennus sai Ilarin tuomasta v.2008 Tenon Lohiviikon voittopokaalista, joka pääsi ansaitsemalleen paikalle Tenon törmälle.

Tuharintupa


maanantai 19. heinäkuuta 2010

"Lapin luonto...


... luo outoa taikaa - se on kaunis ja vertaamaton", sanotaan tutussa Unto Monosen Lapin tangossa. Noihin sanoihin on helppo yhtyä palattuamme pitkähköltä pohjoisen reissulta. 

Kesä sujui pääasiassa rakennustöihin liittyvissä askareissa, mutta kalastamiselle ja muulle rentoutumiselle jäi myös aikaa. Viimeiselle viikolle saimme mieluisia vieraita. Aimo, jo kesäkuussa aitan pystytykseen osallistunut ikinuori tervaskanto (kohta 82v!) palasi Tenon rantaan lohestuksen merkeissä. Mukaansa hän sai vaimonsa Eiran, joka on jo aiemmin menettänyt sydämensä Lapille.

Mieluisat vieraamme Yläkönkäällä

Aimon kanssa joella koettiin mieleenpainuvia hetkiä. Lohi tarttui pyytöihimme jo ensimmäisellä luvalla Kivikoskessa. Harmiksemme lohi kuitenkin karkasi jo ennen kuin pääsimme edes näkemään sitä. Paria päivää myöhemmin lähes samasta paikasta tarttui siimaamme kunnon lohi, jonka pitkähkön väsytyksen kuvasimme jo videollekin. Tämä toistametrinen isomus oli jo hiuskarvan päässä koukkauksesta, kun se pyörähteli muutaman metrin päässä veneestä Aimon väsyttämänä. Kalahaltijat asettuivat kuitenkin lohen puolelle ja niin tämäkin lohi irtosi vaapun koukuista ja pääsi jatkamaan kutureissuansa...


Aimo

Tämä kesä jäi lohenkalastuksen osalta mieleen tärppien ja karkuutusten kesänä. Toki lohta saatiin riittävästi veneeseenkin asti, mutta ainekset huippusaaliisiinkin olivat olemassa. Koskaan aikaisemmin ei osallamme ole ollut näin paljon lohikontakteja kuin tänä kesänä. 


Kesän ottivaaput

Oman mielenkiintonsa kalastukseen antoi Vitoslompoloon asettunut Monttuvahti. Tämä mahtikojamo näyttäytyi meille lukuisia kertoja, milloin pyrstöä heilauttaen ja toisinaan vettä kunnolla pärskäyttäen. Kuulemma se ui vielä vapaana ja viisastuneena kalamiehien kiusaksi...

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Hollolan Uistimen suolakala


Aluksi synnytetään poika ja kasvatetaan 17 vuotta. Sitten lainataan tuolta pojalta harjuksen kalastamiseen sopiva perhokela. Kela kiinnitetään kuutosluokan vapaan, joka on ostettu harjuksen kalastuksesta kovasti kiinnostuneelta ystävältä. Vapa on tässä reseptissä kyseisen ystävän omatekemä. Kaikki kalastusvälineet desinfioidaan Tenon varrella ja pyydetään asiaankuuluva desinfiointitodistus.

Hankitaan myös paljon erilaisia perhontekovälineitä. Perhopenkkiin kiinnitetään Kamasanin B 175 koukku, joka on kokoa 10. Koukku pohjustetaan mustalla sidontalangalla ja seuraavaksi kiinnitetään pieni pätkä punaista villalankaa. Villalankaa jätetään hieman vapaana näkyviin koukun peräpuolelle. Sitten pyöritellään riikinkukon siikasia sopivasti ja tehdään häkilä ruskeasta kukosta, tehdään pää mustalla sidontalangalla ja lakataan - tarvittaessa lakkaus toistetaan. Jätetään kuivumaan vähintään yön yli.

Haetaan Ivalon matkahuollosta synnytetyn pojan isän isoisän veli vaimoineen Tenon rantaan. Matkalaisille ja omalle väelle hankitaan asiaankuuluvat Tenon kalastusluvat sekä Norjan kalastuskortti. Valmistaudutaan kalastusjaksoon riittävällä vakavuudella ja oikealla mielentilalla.

Rannassa tulee olla valmiina vene. Puetaan pelastusliivit - veneellä hurautetaan toiselle puolen jokea ja aloitetaan harjuksen perhokalastus. Harjus narrataan tarttumaan perhoon ja se väsytellään kunnioituksella ja haavitaan hartaudella. Harjus verestetään välittömästi. Ajaa hurautetaan kiviä väistellen takaisin mökkirantaan ja harjus suolistetaan lähitiirojen iloksi. Kipaistaan törmä ylös puolijuoksua ja harjus fileoidaan meleko hengästyneenä.

Pyydetään aiemmin mainitun pojan aiemmin mainitun isän isoisän veljen vaimoa suolaamaan kala. Se tapahtuu seuraavasti: Kala-astian pohjalle ripotellaan karkeaa merisuolaa ja päälle asetellaan tuoretta tilliä. Tähän päälle laitetaan ensimmäinen harjusfile nahkapuoli alaspäin, päälle jälleen tilliä, merisuolaa ja uudelleen tilliä. Sitten laitetaan toinen filepala nahkapuoli ylöspäin. Tämän jälkeen kalan pintaan uudelleen tilliä ja vielä kerran merisuolaa. Pannaan posliinilautanen syntyneen keon päälle ja astia kaloineen annetaan suolaantua yön yli  jääkaapissa.

Aamulla ravistellaan ylimääräinen suola pois kalan pinnalta sekä poistetaan tillit. Näin syntynyt suolakala nautitaan ruisleivän, voin ja pannukahvin kera hyvässä seurassa.

Namskis, namskis


maanantai 5. heinäkuuta 2010

Vapa-aikaa


Menneellä viikolla poikkesimme Levajokisuulla harjuksen kalastuksen merkeissä. Kelien jo lämmettyä alkoi harjusten syömähalut kasvaa ja perhommekin tuntuivat maistuvan noille kirkkaiden vesien asukeille. Puuskittainen tuuli aiheutti ainoat pienet kommellukset reissullamme. Paistetun harjuksen lisäksi olemme joutuneet syömään myös lohta.

Mieleenpainuvan tapahtuman tarjosi sunnuntaiaamuna lohi joka yritti hyökätä vaapun kimppuun aivan veneen vieressä. Tietämättä vaappua seuraavasta lohesta lopettelin soutua ja kelasin vaapun vauhdilla ylös. Juuri kun nostin vaapun vedestä, vesi kuohahti lohen joutuessa perumaan aikeensa. Mitä jos olisin kelannut hitaammin...

Levajokisuun harjus


Tuulet aiheuttavat joskus yllätyksiä perhokalastuksessa


Ykkösluokan maisemissa


Aamusoudun titti kesän ottivärillä