"Me käymme joulun viettohon..."

...toivottelee Hollolan Uistimen väki

Alma

Tänä viikonloppuna saimme vieraita kun Ansku ja Lagotto Romagnolo -rotuinen Lystimäen Dolly, alias "Alma Ärmätti", poikkesivat luonamme. Saimasta ja kaksivuotiaasta Almasta on tullut sydänystävät, jotka jaksavat painia aamusta iltaan hyvässä hengessä.  

Alma hurmaa niin koirat kuin ihmisetkin

Anton, yksi vaapuntekokurssin käyneistä nuorista kalamiehistä, lähetti mukavia kesämuistoja. Omin käsin tehdyt vaaput maistuivat menneellä kalastuskaudella lukuisille kaloille. Ahvenet, hauet ja etenkin kuhat mieltyivät Antonin upeisiin vaappuihin. 

Anton ja oman vaapun pettämät hienot saaliskalat

Kunnon talvi antaa odottaa itseään vaikka tänään on jo neljäs adventtisunnuntai. Talven merkkejä on kuitenkin nähtävissä, sillä viime viikolla olleiden pakkasten myötä Kintterönlampi on saanut jääpeitteen. 

Alma totesi Kintterönlammen jäätyneen

Pisara pitää kiinni neulasista

Juhlatunnelmaa

Lähes kaksikymmentä Hollolan Uistimen lähipiiriin kuuluvaa kokoontui tänään yhteen pikkujoulun merkeissä. Puheensorina täytti talon ja jouluiset suuhunpantavat maistuivat hyväntuuliselle joukolle. Pihalla loimusi tunnelmallinen, kelohonkainen jätkänkynttilä talvisen juhlan merkiksi. 

Uusinta Lapissa kuvattua elokuvaa katsottiin antaumuksella perheiden pienimpiä myöten. Lohien ja harjusten lisäksi nähtiin poikkeuksellisen paljon pohjoista luontoa. Katsomossa istui tällä kertaa normaalia enemmän filmitähtiä, eikä yhtään näyttelijää. 

Ensi-illan jälkeen alkoi odotettu pöytälätkäturnaus. Tiukat ottelut seurasivat toisiaan yleisön kannustaessa ympärillä. Alkusarjan ja semifinaalien jälkeen loppuottelupari oli vihdoin selvillä. Lopulta tiukan finaalin ja koko turnauksen voittajaksi julistettiin Petu.

Seuraavassa kuvakooste pikkujouluista

Väinö ja Kaisa

Juhon ja Konstan mittelö 

Ossi keskittyy

Olli-Pekan vuoro ja taustalla kaikista nuorimmainenkin, Kaapo, keskittyy seuraamaan

Pöytälätkämestari Petu vastaanottaa palkintonsa – jäänaskalit sekä pilkkisetin

Lunta odotellessa

Kolmen viikon kuluttua on jo joulu ja lumi antaa odottaa itseään. Onneksi tulevan viikon sääennusteet ovat luvanneet pakkaskelejä ja lumisateita Etelä-Suomea myöten. Toivottavasti hiihtokelit tulevat pikaisesti, sillä talven laturetket lähestyvät pikavauhtia. Vanha sääntö on - "Mitä enemmän on kilometrejä pohjilla, sitä nautittavampaa on itse hiihto."

Tämä kuva on otettu 4.12.2010. Hiihtimet olivat jo kovassa käytössä

Halsualla sijaitseva palvelukoti, Pihlajatupa, on saanut merkittävän lahjoituksen. Klaukkalalaiset Hanski ja Vessi lahjoittivat palvelukodille pianon, joka tulee ilahduttamaan niin talon asukkaita kuin vierailijoita. Arvokas lahja tulee kruunaamaan monet talossa vietetyt juhlat ja tilaisuudet vuosiksi eteenpäin. Nämä  hyväntekijät ansaitsevat suuren kiitoksen. 

Muistutuksena mainittakoon, että viikon kuluttua pidetään Hollolan Uistimen pikkujoulut. Ilmoittautumisia on tullut ilahduttavasti, mutta mukaan sopii toki yhä. Pikkujouluista tarkemmin 13.11 kirjoitetussa blogissa.

Ensi-ilta elokuvan kansi

Adventti

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai. Monissa kodeissa sytytettiin ensimmäiset kynttilät joulun odotuksen merkiksi. Utsjoella kynttilät tulevat tarpeeseen. Aurinko painui lyhyen päivän jälkeen mailleen ja seuraavan kerran se näyttäytyy vasta 17.1.2012. 

Adventtikynttilä

Verstaalla on tehty alihankintatöitä joulupukille. Muista töistä mainittakoon ensi kesäksi valmistuneet muutamat vaappujen uutuusvärit, joista näyte ohessa. Lohet saavat tulevaisuudessa olla entistä enemmän varuillaan...

Alkukauden kirkkaat värit

Halsualla Korkeaniementiellä asustaa tätä nykyä kaksi käyttövalio-karhukoiraa. Hollolan Uistin onnittelee koirien menestyksen johdosta.

Ahon Musti, Tuharin nuorempi koira

Härkäpuron Panu, Tuharin vanhempi koira

On talvivalon aika

Talven kynnyksellä

Talven tuloa on odoteltu jo pitkään. Poikkeuksellisen lämmin syksy näyttää luovuttavan otteensa vasta nyt. Tänä viikonloppuna saimme ripauksen lunta – ja merkin talven saapumisesta. 

Kintterönlampi ensilumen ympäröimänä

Kintterönlampi on Salpausselän kupeessa sijaitseva lampi, jonka rannat ovat hetteistä suota. Umpeen kasvavan lammen rantoja kulkiessa kannattaa varoa petollisia suonsilmäkkeitä. Pehmeän rahkakannen alla on vettä reilusti. Kokemusta on...

Loppusyksyn väriloistoa – käävät kannon kyljessä

Tuhari on tunnetusti kätevä käsistään. Omin käsin syntyy lähes kaikki tarvittava, oli materiaalina sitten puu, metalli tai vaikkapa sementti. Tällä kertaa kotipajassa Halsualla syntyivät kaksi kipinäverkkoa jotka komistavat Lestijärven päämökkiä ja takkahuonetta. Samalla kertaa kohentuivat sekä ulkonäkö että paloturvallisuus.

Päämökin takan turvallista lämpöä

Takkahuoneen "mittatilaus"-kipinäverkko

Pikkujoulut

Perinteiset Hollolan Uistimen pikkujoulut pidetään Riihelässä su.11.12.2011 klo 15. Mukaan kutsutaan täten kaikki vaappukouluun aikojen saatossa osallistuneet, perheiden kera. Muutkin Hollolan Uistimen lähipiiriin kuuluvat ovat luonnollisesti tervetulleita. Ilmoittautumisia otetaan vastaan tästä päivästä lähtien.

Ohjelmassa on jälleen uuden elokuvan ensi-ilta. Lohien ja harjusten lisäksi Tenon rannoilla kuvatulle filmille taltioitui viime kesänä monia, näilläkin sivuilla esiintyneitä kalamiehiä. Pikkujouluissa rattoisan yhdessäolon lisäksi suut pannaan makeaksi kahvien ja virvokkeiden kera. Uutena ohjelmana on pöytälätkäturnaus pelaamisesta kiinnostuneille. Nyt viimeistään kannattaa kaivaa oma peli kätköistä ja aloitettava valmistautuminen koitokseen. Parhaat kiekkoilijat palkitaan ruhtinaallisesti.

Nämä maisemat tulevat tutuiksi uudessa elokuvassa

Yksi filmitähdistä

Kuninkaankivi

Tenojoella monet joen kivistä ovat saaneet oman nimen. Jotkut nimistä ovat jopa satoja vuosia vanhoja. Nimet ovat kulkeneet joen rannoilla asuneiden ja joella kalastaneiden perintönä sukupolvilta toisille. Useimmat nimetyt kivet sijaitsevat merkittävien kalapaikkojen läheisyydessä. Kivi, useimmiten kookas tai muodoltaan huomattava, on voitu nimetä esim. henkilön tai vaikkapa sattumuksen mukaan.

Kivikosken Kuninkaankivi lohensoutajan silmin

Tenon rannoilta löytyy kolme Kuninkaankiveä. Yksi on Ylä-Tenolla ja kaksi muuta ovat Utsjoen kirkonkylän läheisyydessä, Kivikosken ja Vetsikon rannoilla.

Kuninkaankivet ovat Strömstadin rajankäynnin aikaisia rajamerkkejä vuodelta 1766. Kivet ovat merkkinä vuoden 1751 rajasopimuksesta, jolloin Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen rajat virallistettiin. Vielä tänäkin päivänä voimme nähdä Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin kruunumonogrammin kunkin kiven kylkeä koristamassa. 

Pohjoismaista historiaa

Anitta ja Pauli ovat kalastelleet jo useina kesinä Kivikoskessa. Kosken rannalla olevan vuokramökin ikkunasta näkyykin juuri tuo mahtava Kuninkaankivi kuninkaallisine leimoineen. Kokkolalaispariskunta tuntee lähivesien kalapaikat tarkasti. Paulin omat vaaput ovat osoittautuneet Kivikosken kaloille vastustamattomiksi, niin myös menneenä kesänä. 

Pauli poikkesi Tenolla myös loppukesästä. Pitkän väsytyksen jälkeen karannut jättikojamo olisi antauduttuaan pistänyt lähitienoon ennätykset uusiksi.

Anitta ja Pauli

Muikkumarkkinat

Muikun kutuaika on Keski-Pohjanmaan järvissä kohta kiivaimmillaan. Muikkuparvet uivat jo parhaimpien kuturantojen läheisyydessä ja ovat näin verkkokalastajien pyydettäessä normaalia helpommin. Syksyiseen muikunpyyntiin tuovat oman haasteensa hyiset kelit myrskytuulineen. Viime viikolla Lestijärven muikunpyytäjät saivat kuitenkin nauttia poikkeuksellisen lämpimistä ja tyynistä syyssäistä. 

Tuttu pyyntiporukka sai pannuilleen mukavasti syötävää ja mikä onkaan maukkaampaa kuin tuore, vastapaistettu muikku. Ensimmäisenä pyyntipäivänä tyytyväisyyttä lisäsi komea hauki, joka oli muikkuja jahdatessaan sotkeutunut hampaistaan petolliseen verkkoon.

Tämä mukavan kokoinen hauki aikoi popsia muikkuja suoraan verkosta, mutta joutuikin itse pannulle

Hopeinen saalis

Hanna ja Sami, kokkolalainen muusikkopariskunta, ovat vastikään muuttaneet uuteen hirsitaloonsa. Upea koti sijaitsee harvinaisen komealla tontilla, sillä suuri rinnetontti rajoittuu järveen. Perheen kaksi leonberginkoiraa, Mandi ja Lyyli, nauttivat silminnähden runsaasta liikkumistilasta. Talon ikkunoista avautuu silmiä hivelevä näköala suoraan järvelle päin. 

Hannan ja Samin hirsikoti

Rakennusprojekti on toteutettu ekologisia periaatteita kunnioittaen, mikä oli luonnollinen valinta näille luomuruoan ystäville. Sisustuksessa on taas luotettu perineisiin ja mm. lattia on tehty vanhoista tukevista lankuista, jotka ovat palvelleet vuosikymmeniä toisessa talossa. Vanhoja esineitä on talon sisustuksessa käytetty poikkeuksellisen hienolla tavalla.

Polttopuita vanhassa saavissa

Takapihalla komeili Samin silmäterä, oma Valmet. Talviset lumityöt ja mittavan tontin raskaammat maansiirto- ym. muut hommat hoituvat traktorilla hymyssä suin. 

Sami ja jokamiehen unelma

Lestijärven Niemellä poikkesimme mökin lähimaastosta hakemassa marjasoppaan aineksia. Karpalot ovat nyt parhaimmillaan ja näitä vitamiinipommeja löytyi vetiseltä nevalta harvinaisen runsaasti. 

Karpalot kasvavat aivan maan pinnassa

Tohtori

Eilinen päivä oli merkittävä suomalaisen lyömäsoitintaiteen historiassa. Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa olleessa tohtorintutkinnon tarkastustilaisuudessa arvovaltainen lautakunta hyväksyi Olli-Pekka Martikaisen sekä kirjallisen että taiteellisen opin- ja taidonnäytteen. Lyömäsoittajana Olli-Pekasta tuli eilen Suomen ensimmäinen musiikin tohtori (MuT)! Vuosien uurastuksen loppuhuipennusta oli tullut seuraamaan suuri joukko niin sukulaisia kuin ystäviä. Ammattikollegoja oli paikalla runsain mitoin, olihan tapaus merkittävä myös Euroopan mittakaavassa.

Olli-Pekka on myös kalamies. Perhonsitojana hän on ykkösluokkaa, siitä todistuksena mainittakoon Vitoslompolosta muutama vuosi sitten Kallen kanssa pyytämäni yhdeksänkiloinen lohi joka ihastui O-P:n sitomaan lohensyöttiin.

Tarkastustilaisuuden työkaluja

Ylpeä isä onnittelee poikaansa, tuoretta musiikin tohtoria

Lähipiirissä juhlitaan piakkoin toistakin musiikin tohtoria. Vaappunikkarinakin taitojaan esitellyt Tero on omassa tutkinnossaan loppusuoralla. Perjantaina saimme nauttia Teron taidoista hänen soittaessaan oman orkesterinsa solistina.

Konsertti on takana, jo hymyilyttää

Väinö vietti vastikään 1-vuotis synttäreitä. Nyt oli äiti-Piian vuoro juhlia kertyneitä vuosia. Tiirismaan Ladun maja, Myllykieppi, sopii erinomaisesti juhlapaikaksi.

Piia ja Väinö terassilla

Helenan projekti

Hollolan Uistimen vaapputuotanto on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Vaappumateriaalin hovitoimittaja, Seppo, järjesti mukavan yllätyksen toimittamalla "firmalle" Joutsan ensiluokkaista haapaa runsain mitoin. Tämän suomalaisen lähipuun suosimisella on vahvat ekologiset perusteet. Haavasta tehtyjen vaappujen hiilijalanjälki jää varmasti pienemmäksi kuin valtameren takaa laivatun eksoottisen puun vastaava. Lisäksi haapa sopii ominaisuuksiltaan täydellisesti vaapuntekoon. Nyt saadut haapalankut riittävät materiaaliksi tuhansiin vaappuihin!

Helena seurasi sivusta loppukesän vapaprojektiamme, kun Kimmon kanssa teimme hankkimistamme aihioista kahdenkäden hyrrävavat. Nyt Helena on aloittanut oman perhovavan rakentamisen. Intoa puhkuen rouva on lukenut ja katsonut kaiken mahdollisen saatavilla olevan vavanrakennusohjeiston. Tähänastisesta pieteetistä päätellen kaikki yksityiskohdat tehdään tähän vapaan perusteellisesti.

Korkkikahvan liimaus käynnissä

Kummipoikamme Väinö on ulkoilmaihminen. Jo vauvauinnissa veteen tottunut tuore yksivuotias viihtyy vesien äärellä ulkonakin. Hammonjoen laavu on Väinölle jo tuttu paikka.

Laavulla on mukavaa

Kesämuistoja

Viime kesänä kamerat räpsyivät ahkerasti ja videokameratkin olivat kovemmalla käytöllä kuin koskaan. Pitkin syksyä on kesän kalastuselokuvaa editoitu antaumuksella ja vihdoin kaikki on valmista. Alkutalvesta  pidettävissä Hollolan Uistimen  pikkujouluissa on taas ohjelmassa elokuvan ensi-ilta! 

Vakuumikone on loistava keksintö. Viime kesän harjussaaliista osa vakumoitiin ja pakastettiin myöhempää herkuttelua varten. Harjukset ovat tunnetusti herkkiä pilaantumaan, joten ne ovat oivia testikaloja vakumoinnille. Nyt, neljän kuukauden kuluttua pyydystämisestä, harjukset maistuvat yhä aivan tuoreilta.

Savustuspussissa savustettua Tenon harjusta. Namskis!

Syksyn ruska on parhaimmillaan. Luonnon värikirjosta tarttui kameran linssiin sopivasti talvea ennakoiva pensas kauniine marjoineen. Mainittakoon että nämä marjat ovat myrkyllisiä.

Lumimarja

Kohtaaminen

Joskus kokeneetkin metsämiehet kokevat yllätyksiä. Tuhari ja Musti kävivät hirvenmetsästyskauden aattona Näätänmaan metsäpalstalla. Musti, monet karhut ja hirvet nähnyt peloton karjalankarhukoira, sai herkkään nokkaansa uuden vainun. Leveät tassunjäljet johdattivat koiran isäntineen puun juurelle, jonka oksilla istui yksi luontomme suurpedoista - ihka aito ahma. Mustin haukku ja aseettoman Tuharin läsnäolo selvästi pelottivat tätä uljasta petoa. Rankkasateesta huolimatta Tuhari sai napattua kuvan vain kolmen metrin päässä arasta ja harvinaisesta kohteesta. Luonto palkitsee kulkijansa.

Harvinainen otos

Vaapunvalmistajan tähtihetkiä ovat ne, kun vaappuja tilanneet kalamiehet lähettävät saalistietoja kuvien kera. Ohessa Kaukolan perheen kalamiesten yhden reissun saldo järveltä juhannuksen tietämiltä. Tässä on ollut syönti kohdallaan...

Joskus vaappu pyytää paremmin kuin verkko

Hammonjoella kannattaa poiketa luonnon kauneutta ihailemassa tai vaikkapa nokikahveilla. Pienen joen kirkkaassa vedessä  nieriät ja taimenet näkyvät nyt erityisen hyvin. 

Syksyn merkkejä

Koulutusta

Kuluneella viikolla saimme nauttia neljän päivän ajan Rötsin seurasta kun sen kotiväki piipahti Baltiassa lomareissulla. Rötsi on tottelevaisuusvalio ja ties mitä, mikä näkyi herrasmiesmäisenä käytöksenä niin sisällä kuin ulkoillessa. Saimakin viihtyi hienosti komean uroskoiran seurassa ja taisi ottaa vähän malliakin kokeneemmalta.

Rötsi - herrasmieskoira

Viikonloppu vierähti Suomen Trumpettikillan Kilta-Sillassa Itä-Helsingin Musiikkiopistolla. Kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan osallistui lähes 30 nuorta trumpetistin alkua joita opetti joukko Tampere Filharmonian ja Sinfonia Lahden trumpetisteja. 

Päätöskonsertin lisäksi yleisö sai kuulla Ossi Runnen luennon trumpetista. Mieleenpainuva ja koskettava luento lukuisine musiikkinäytteineen sai arvoisensa suosionosoitukset runsaslukuiselta yleisöltä. Levyiltäkin kuultuna Ossin, aikamme trumpetistilegendan, soitto on yhä ehdotonta huippua.

Ossi ja viikonlopun hieno järjestelytiimi, Helena ja Anni

Verstaalla

Kummipojallamme Väinöllä on tänään 1-vuotis syntymäpäivä. Juuri kävelemään oppinut nuoriherra vastaanotti juhlavieraat eilen, varsinaisen juhlapäivän aattona. Pöydät notkuivat herkuista ja hyväntuulista päivänsankaria oli tullut juhlimaan koko lähisuku. Onnittelumme vielä kerran Väinölle!

Verstaalla on aloitettu jo valmistautuminen ensi kesän kalastuskauteen. Hollolan Uistimen vaappuja kehitettäessä perinteet ovat kunniassa. Vanhojen, kokeneiden vaappumestareiden neuvot ovat talletettu visusti korvan taakse. Uutta ja toimivaa on vaikea luoda jos ei tunne historiaa. Tämä pätee varmasti joka alalla. Vaappujen värimaailma on valtava. Monet vanhat ottivärit ovat unohtuneet ja hukkuneet uusien kokeiluvärien tulvan mukana. 

 Tämä väri, kullalla reunustettu vihreä selkä hopeasuomuin, kuului erään suuren valmistajan värikarttaan vuosikymmeniä sitten - ja on yhä lohien mieleen

Uutta ja perinteistä värikirjoa