Tervetuloa Hollolan Uistin -blogiin

Pääset aina blogin etusivulle klikkaamalla lohenpyrstön kuvan vasenta yläkulmaa, jossa lukee Hollolan Uistin vaalealla tekstillä.
Alla olevat kuvat näet suurempana klikkaamalla kuvaa.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kotiinpaluun kynnyksellä


Viimeinen kesälomaviikko Utsjoella on vietetty ulkoilmasta nauttien. Kesän tuntua on ollut ilmassa kun lämpötila on noussut useampana päivänä kahdenkymmenen asteen tuntumaan. Yöt ovat olleet viileitä ja useampana aamuna sumu on verhonnut jokilaakson syleilyynsä. Ensi viikolla aurinko laskee ensi kerran horisontin alle yli kahteen kuukauteen. Tunturi- ja vaivaiskoivuihin on ilmestynyt kellastuneita lehtiä. Syksy ilmoittaa jo saapumisestaan. Ilmassa on aavistus haikeutta.

Aamutunnelmaa Kaavasta


Maanantaina kävimme vielä viimeisen reissun Kuoppilastunturilla ja sen lähimaastoissa. Reissu oli ainutlaatuinen, sillä pääsimme näkemään tunturin lentäviä asukkeja kuvausetäisyydeltä. Näillä linnuilla oma suojaväri auttaa maisemaan naamiotumisessa. Tunturimaisema oli lintujen äänten täyttämä. Saimme kuvattua valokuvien lisäksi upeaa materiaalia tulevaa elokuvaa varten. Muista klikata kuvia, niin näet ne suurempina.

Aina yhtä vaikuttavat maisemat


Kapustarinta osaa myös poseerata


Riekon kesäväritys sulautuu hienosti kiviin


Kurkistus


Riekko uteliaana


Jotain pöllömäistä?


Kiven talviväri


Sammaleen kasvot


Maahisen kuva?


Lapinvuokko


Mesilillukka


Metsäkurjenpolvi


Siniyökönlehti käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä


Lunta löytyy tunturista vielä heinäkuussa


Kävimme viikolla Utsjoen keskustassa sijaitsevassa Luontotuvassa. Tämä Metsähallituksen toimipiste tarjoaa palveluja mm. vaeltajille ja kalastajille. Karttojen ja neuvonnan lisäksi Luontotupa tutustuttaa kävijät Utsjoen ja Tenon luontoon. Lomapäiviä Tenolla on v.1948 Suomi-Filmin kuvaama dokumentti kalamiesten lohireissusta. Erityisen mielenkiintoiseksi filmin teki kuvauspaikka, sillä kalastajat saapuivat lohestamaan juuri Kaavaan. Tutut maisemat vilahtelivat filmissä tämän tästä. Luontotuvalla vierailun jälkeen tilasimme itsellemme samaisen dokumentin.

Utsjoen Luontotupa


Sisällä on upeat esittelyt Utsjoen ja Tenon luonnosta


Alueen historiasta löytyy mielekiintoista kerrottavaa


Kaikkien askareiden lisäksi tietenkin tuli poikettua myös joella. Kolmen aamun soudut antoivat auringon antaman rusketuksen lisäksi yhden lohen karkuutuksen sekä veneeseen asti päässeen lohen. Keskiviikkoaamuna näkyi paljon hyppiviä tittejä sekä yksi isompi lohi Vitoslompolossa. Tämä samana aamuna saamani, kesän viimeinen lohi oli perin hyppivää sorttia. Vaikka yritin väsytellä sitä silkkihansikkain, yritti se päästä vaapusta irti kaikin mahdollisin konstein. Tämä vaappu on ollut kaksi kesää varsinainen ottivaappu. Pari viikkoa sitten se jäi puoleksi vuorokaudeksi kiven etupuolelle kiilautuneeseen puunrunkoon Vitoslompolon yläpuolella. Vaiherikas vaapun pelastusoperaatio päättyi onneksi onnellisesti. Pelastumisestaan vaappu kiitti antamalla vielä kaksi lohta. 

Kesän viimeinen lohi

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Monenmoista touhua


Kesä on edennyt jo pitkälle, sillä reilun viikon kuluttua yötön yö on Utsjoella historiaa. Kesälomakin on loppumetreillään ja viimeiset lomapäivät täyttyvät lukuisista askareista. Tuntuu kuin koko loma olisi hurahtanut pikavauhtia. Nopeaa on myös kesän eteneminen luonnossa. Lintujen ja oravien jälkipolvet ovat jo maailmalla, puissa näkyy jo ensimmäisiä keltaisia lehtiä...
Ansku on hurahtanut vaeltamiseen. Edellisvuosien tapaan vaeltajan askeleet suuntautuivat pohjoisimman Lapin tuntureille. Tänä kesänä neidon kohteena oli Kaldoaivin erämaa. Saatoimme Anskun matkaan Nuorgamissa. Skaidijärveltä vaeltaja suuntasi neljäksi päiväksi kohti etelää.

Hetken huili Skaidijärven kodalla


Rinkka selkään


Vielä hyvän matkan toivotukset ja sitten kohti etelää


Tenolla on soudeltu aamuisin ja lohiruoat ovat olleet tällä viikolla tärppisoppaa. Kuitenkin viikko antoi tämän kesän kauneimman kalansaaliin. Upean värinen taimen vihertävine selkineen ja keltaisine vatsoineen ilahdutti suuresti. Saimme muutama vuosi sitten samankaltaisen taimenen Annebaktin yläpuolelta, Vitosjoen suulta ja tuolloin kalantutkijat kuvan nähtyään pitivät mahdollisena että värikäs taimen voisi olla läheisen Vitosjoen/Vitosjärven kantaa. Tämä yksilö tarttui Kivikosken alta, Komsiokiven alapuolisesta huopeesta - lyhyt uintimatka siis tälläkin. Ottivaappuna tämän kesän lohien pyynnissä kunnostautunut "Anssin perho"-väri.

Komea täpläkylki


Heittoharjoittelua Nuoraskarilla


Tällä viikolla on ollut mökin huoltohommia. Oma ja naapurin mökki saivat jyrsijä- ja lintuverkot katon ja seinän väliin. Nyt oravien ja lintujen täytyy löytää uudet pesäpaikat.

Näillä verkotus onnistuu kätevästi


Mökin lähistöltä löytyy kaksi kivistä tehtyä muodostelmaa. Mitä nämä parikymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat ilmansuuntia osoittavat kiviasetelmat ovat? Onko jollain varmaa tietoa?

Iso kivi keskellä ja neljä pienempää sivuilla


Ovatko nämä vanhoja rajapyykkejä?


Porot nukkuvat päivittäin Nuoraskarin hiekkapatjalla. Välillä ne unohtavat Totin läsnäolon ja jolkottelevat mökin pihaan. Siitäkös Totti ilahtuu.

Pehmeällä hiekalla on mukava viettää siestaa


Vanamo


Taavetti nokipannukahveilla


Krooh, pyyh...

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Minkä nuorena oppii...


Alkuviikosta saimme vieraita "Pohojos-Pohojammaalta". Johannes, Aada ja Outi tuntuivat viihtyvän Utsjoella erityisen hyvin. Puuhaa ja touhua riitti meille kaikille yltäkyllin. Joen rannassa kun oltiin, niin kalastamaankin oli päästävä. Lasten kalastuslupa Tenolle on nerokas asia. Heittokohon avulla lapsikin pääsee oikeasti kalastuksen makuun. Joen runsas harjuskanta tarjoaa hyvän kalastuskohteen kaikenikäisille. Kahdeksanvuotias Aada jäi kalastuksen koukkuun kertaheitolla. Opittuaan heittämään avokelalla, hän tartutti kolme komeaa harjusta heittokoholla heitettyyn perhoon - kaikki yli 40 senttisiä. Siinä mallia vähän vanhemmillekin! Outi kokeili perhonheittoa ensi kertaa elämässään. Pian perhosiima kulki ilmassa jo varsin mallikkaasti. Vain tärppi jäi puuttumaan. Nelivuotiaan Johanneksen heitot oli tarkoitettu samantien suurille lohille.

Jo venematka on elämys


Johanneksen otteet ovat kuin aikamiehillä


Outi kesyttää perhovapaa


Aadan ikimuistoiset ensiheitot


 Aadan ensimmäinen harjus, 43,5 cm!!


Harjuksen selkäevä on taideteos


Kalastuksen lisäksi nelipäiväiseen vierailuun mahtui paljon muutakin ulkona oloa. Vitosniemen retken kohokohtia oli tarjoilun lisäksi matkalla ollut hiekkaranta. Lämmin hiekka houkutteli telmimään oikein kunnolla. Retki tehtiin myös kuuluisalle Ailigastunturille, mistä avautuivat hienot maisemat niin Suomeen kuin Norjaan. Lasten mielestä Ailikkaalla oli myös hyvät kiipeilypaikat. 

Lapset hiekkarannalla enkeleitä tekemässä


 Johanneksen kengässä oli vain vähän hiekkaa


Arvaa kuka?


Helena osaa keittää kunnon nokipannukahvit


Aada hyppää korkealle Ailikkaalla


Aada ja Totti ovat parhaat kaverit


Mato "Mauno Digiloo"

Lohensoutua harrastettiin viime viikolla neljänä aamuna. Alkuviikon ruuhkat olivat loppuviikosta historiaa. Joen rauhoittuminen näkyi heti, onhan Kivikoski pienenä kalastusalueena altis häiriöille. Perjantaiaamu antoi mukavan lohijalan heti lähtöpaikan edestä ja lauantaiaamu titin Komsiokiven läheisyydestä. Molemmat lohet tulivat "Kivikoski"-värillä, kuinkas muuten. Lohikesä on ollut tähän mennessä varsin hyvä. Loppuloman haaveena olisi saada vielä yksi mojova tärppi...

Lohijalka Kivikoskesta, "Kivikoskella"


Komsiokiven titti

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Lohenkalastusta ja sen historiaa


Mökkimme naapurissa sijaitsee Törmälän punainen talo, joka huokuu lohenkalastuksen historiaa. Talon ensimmäiset asukit Oskari Rönkä ja Wiljo Saaristo kuuluivat suomalaisen perhokalastuksen pioneereihin. Törmälän taloa kutsuttiin myös "herrojen taloksi" siellä vierailleiden kalastajien mukaan. Tweed-pukuisten kalastusvieraiden soutajina monet paikalliset saivat kaivattua lisätienestiä normaalitulojensa oheen. 
Törmälän nykyiset omistajat vaalivat talon perintöä sen arvon mukaisesti. Talon aiempien asukkaiden  muistot näkyvät yhä seinillä sekä vanhoissa vieraskirjoissa. Vanhat valokuva-albumit ja kalapäiväkirjat ovat mitä mielenkiintoisinta tutkittavaa. Viime maanantaina saimme olla kuuntelemassa kun yksi Törmälän nykyisistä omistajista, Erik Starckjohann esitteli taloa eteläsuomalaiselle perhokalastusryhmälle. Talon värikkäistä vieraista oli säilynyt paljon tarinoita jälkipolville. Myös Kaavan alueen monisatavuotinen historia sai uutta lisävalaistusta.

Törmälän talo vanhassa valokuvassa


Arvokas kuvakavalkadi


Erik Starckjohann kertoo Törmälästä


Nalle ja Henri piipahtivat lyhyellä vierailulla luonamme. Heidän Lapin matkansa täyttyi tällä kertaa geokätköilystä. Useimmat Utsjoen kätköistä tulivat logatuiksi kokemuksen tuomalla ripeydellä.

Henri ja Totti Tenon rantamaisemissa


Nalle ja Helena viihtyvät nuotion ääressä


Lohet tuntuvat nousevat Tenoon pienissä parvissa. Perjantaiaamuna olimme Kimmon kanssa joella kun yksi näistä parvista liikkui näillä main. Kaiken hiljaiselon jälkeen saimme Kivikoskesta kolmella laskulla kolme kalaa. Aamun vesisateessa napannut lohijalka sai sään kirkastumisen myötä kaverikseen titin ja uuden lohijalan. Tällainen on lohenkalastajan onnenpäivä. Pyytäjien riemu oli aitoa.

Aamun ensimmäinen - "Anssin perholla"


Kimmon ilme ja sää kirkkaana


Punahile kelpasi titin lisäksi tälle pitkänhuiskealle lohijalalle


Kirjosiepon poikaset lähtivät maailmalle. Hetken empimisen jälkeen ne ottivat ensi siiveniskut pihapiirissä. Myös ruoka täytyy löytää itse.

Kurkistus ulkomaailmaan


Oksalta on mukava tutkiskella ympäristöä


Taavetti seurasi nuorten kirjosieppojen ensilentoa