Siikaniemessä ja vähän Tenollakin

 Lauantaina Messilän sataman edustalla järjestettiin SM-tason jääspeedwaykisat. Tapahtuma veti paikalle paljon katsojia, jotka nauttivat mahdollisuudesta nähdä harvinaista lajia aitiopaikalta. Onneksi Vesijärvi on suuri järvi, jonka jäällä on tilaa kaikille. Messilän alueella normaalisti liikkuvat pilkkimiehet ja -naiset suunnistivat lauantaiksi vaihtoehtoisille apajille. 

Minä ajelin Katan kanssa Siikaniemeen ahvenenkiilto silmissä. Kovan tuulen vuoksi kalapaikka tuli katsottua mieluusti suojaisesta paikasta. Hollolan Uistimen pilkkipäivistä tuttu Urahaitan saari Siikasalmessa tarjosi mukavan tuulensuojan useammallekin kalastajalle. Ahvenet löytyivät tällä kertaa yllättävän matalasta, yhtä lukuunottamatta alle kolmen metrin vedestä. Komein ahven oli tällä kertaa 33 -senttinen, joka seurasi morrin laskeutumista heti jääkannen alta, napaten sen jo laskun aikana suuhunsa. 

Kirkkaan veden raitapaita

Tänään pääsin testailemaan uutta morrivapaa. Pahka tuntuu miellyttävältä kädessä ja Karismaxin oivallisella kärjellä varustettuna tästä tulee varmasti se ykkösvapa morrikalastukseen. Pienenä yksityiskohtana vavassa on kiinnityslenkki morria varten kuljetusta silmällä pitäen. Vaikka tänään saaliina oli vain pieniä ahvenia ja särkiä, toiminee tämä persoonallinen vapa myös isompien ahvenien narraamisessa.

Pahkasta on moneksi

Loimut koristavat uutta morrivapaa

Norjassa on täysi touhu päällä ensi kesäksi ennustetun kyttyrälohi-invaasion torjumiseksi. Norjan ympäristökeskus suunnittelee rakentavansa Näätämönjokeen ja Tenojokeen padot, jotka estävät kalojen vapaan nousun. Padossa oleva kalojen lajittelujärjestelmä ohjaa kyttyrälohet loukkuun ja päästää joen alkuperäiset lohet padon läpi jatkamaan nousuaan. Tenossa juhannuksen tietämissä käyttöön otettava laitteisto tulee Tana Brun sillalta alavirtaan näkyvän Seidaholmenin saaren ja itärannan väliin. Kulku saaren länsipuolelta estetään kaikilta kaloilta kokonaan ja ne ohjataan saaren ohi itäväylään, jossa lajittelu tapahtuu. Laitteistoa on testattu toissa kesänä pienemmillä joilla ja sen uskotaan toimivan myös suuremmissa joissa. Laitteiston pystytysajankohtaa perustellaan kevättulvan laskemisella juhannukseen mennessä ja alavirtaan vuonolle syönnökselle alkukesästä matkaavilla taimenilla sekä juhannuksen jälkeen alkavalla kyttyrälohen nousulla. 

Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita projektin onnistumisesta. Kysymyksiä on herännyt laitteiston mahdollisista haittavaikutuksista joen oman lohikannan nousuun. Uskaltavatko lohet nousta padon ahtaaseen lajittelukäytävään? Pitäisikö kyttyrälohien pyyntiä tehostaa jo merellä, ennen kuin se tulee edes Tenon vesistöalueelle? Entä kahden vuoden kuluttua ja tulevaisuudessa, kun tutkijat ennustavat että tilanne vain pahenee. 

Joka tapauksessa Norja on ottanut kyttyrälohiongelman vakavasti. Maan ympäristökeskus on asettanut Itä-Finnmarkin suurjoet kyttyrälohen torjunnan painopistealueiksi. Pohjois-Finnmarkissa Alta-joen rannoilla ollaan huolissaan oman jokensa kohtalosta. Hekin olisivat halunneet vastaavan laitteiston joellensa mutta toistaiseksi varoja ei ole myönnetty. 

Elämme merkillisiä aikoja. Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin lajeihin. Etelästä levinnyt kettu on ajanut naalin yhä ahtaammalle pohjoisessa. Naalien häviämisen ehkäisemiseksi on vaadittu merkittäviä tukitoimia, jotka näyttävät vihdoin tuottavan hedelmää. Näemmekö atlantinlohen ja kyttyrälohen kamppailussa elintilasta jotain samaa?

Mikko ja Tenon kyttyrälohi vuodelta 2017

Pahkatöitä

  Lukuisissa yhteyksissä aiemmin hyödynnetty loimukas koivupahka on loistava materiaali moneen käyttöön. Helena sai pari vuotta sitten oman, pahkaisen morrivavan ja nyt on aika tehdä itselle samanlainen. Pienet, tähteeksi jääneet pahkanpalaset ovat mitä mainioimpia tähän tarkoitukseen. Seuraavassa muutama kuva vavan valmistusvaiheista. Valmis vapa nähdään viikon kuluttua.

Näistä aihioista syntyvät persoonalliset morrivavat

Ylimääräiset on sahattu pois

Muoto on piirretty ja siimarullan tila koverrettu taltalla

Ulkomuoto hionnan jälkeen

Alapuoli

Lakkaus paljastaa kauniit loimut

Tänään kävimme Vesijärvellä pilkkiretkellä. Reissumme oli nimenomaan retki, sillä Helena pakkasi mukaan risukeittimen, jolla keitimme jäällä oikeat nokipannukahvit. Sää oli lumoavan kaunis. Lähes tyyni sää ja viitisen pakkasastetta olivat houkutelleet jäälle muitakin. Koskemattoman lumipeitteen ja jään välissä oli vettä, mutta vanhoja moottorikelkan jälkiä seuraten kulku helpottui merkittävästi. Särkikalat olivat tänään syönnillään mutta ahvenet nirsoilivat pilkkipaikallamme. Yksi suuri ahven karkasi aivan viime hetkillä, avannosta nostaessa. Voi turskanperkeet...

Pilvien repeillessä maisemassa oli useita värejä

Aurinko pilkahti vastarannalla

Pilkkikeittiö

Ritilällä oli hyvä paahtaa piirakat ja leivät

Reilun kokoinen lahna taivuttaa vapaa kunnolla, pikku sulkava ei

Kata on uskollinen pilkkikaveri

Vaelluskalojen puolesta

 Kulunut viikko on ollut säiden puolesta perin erikoinen. Eilen ja tänään on taivaalta satanut vettä ja räntää. Lämpöasteiden saattelemina nuo sateet ovat sulattaneet lumipeitteestä jo leijonanosan. Viime maanantaina aamupäivällä kävin lyhyen pilkkireissun Siikaniemen vesillä. Kovat puhurit lennättivät lunta vaakasuoraan ja olo jäällä ei ollut mikään suuri nautinto. Pieni hymy kuitenkin nousi kasvoille kun sain tartutettua pilkkiin komean kalan. Välivedestä tulleen tärpin jälkeen kalan vankat potkut nostivat toiveet korkealle. "Toivottavasti tämä ei ole lahna", oli ensimmäinen ajatus. Ilo oli suuri kun vauras ahven ilmestyi avannosta lumituiskun keskelle. Saa nähdä, nouseeko tänä talvena enää suurempaa ahventa. 

Kyllä sinne jäälle kannattaa välillä vaivautua

Tuleva kesä Tenolla on kalastuksen suhteen mitä todennäköisimmin parin aiemman vuoden kaltainen. Nyt kun lohenkalastus on tauolla, on ollut hyvä palata Tenosta kirjoitetun kirjallisuuden pariin. Mikä tarinoiden lähde tuo tarunhohtoinen joki onkaan ollut jo useiden sukupolvien ajan! Nyt jos koskaan olisi aika taltioida Tenojoen rantojen asukkaiden kalastus- ja muita tarinoita. Utsjoelle suunnitellun  Lohestuskeskuksen olisi ehdottomasti oltava se paikka jonka arkistossa olisi mahdollisimman paljon erityisesti paikallisten kalastushistoriaa ja -tarinoita. Arkisto voisi koostua audioista, videoista ja kirjoitetuista tallenteista. Tuo jos mikä olisi Tenojoen ja sen lähialueen kulttuurihistorian säilyttämistä. Toivottavasti tallennustyö on jo käynnissä. 

 Milloin Tenon lohikanta kestää jälleen kalastuksen?

Joulukuun alkupäivinä niin sanottu vaelluskaladelegaatio tapasi Eduskunnan Pikkuparlamentissa joukon kansanedustajia ja muita päättäjiä sekä vaelluskala-asiantuntijoita. Vaelluskaladelegaatio puhuu luonnon monimuotoisuuden puolesta ja sen tarkoituksena on palauttaa vaelluskalakannat padottuihin jokiin. Delegaation agendana on purkaa turhat padot ja säilytettävien patojen ohittaminen on järjestettävä ohitusuomin. Uusien laskelmien mukaan ohitusuomien, jotka ovat useimpien patojen vieressä jo valmiina, avaamisen kustannukset ovat aiemmin oletettua pienemmät. Tulevaisuudessa esimerkiksi Kemi- ja Oulujokien siiat, taimenet ja lohet pääsisivät kutualueilleen ja istutustoiminta voitaisiin lopettaa. Jokivarsien kuntien matkailulle vaelluskalojen palaaminen olisi lottovoittoon verrattava tapahtuma. Samanlainen vaelluskaladelegaation tilaisuus järjestettiin muutama vuosi sitten mutta tulokset jäivät laihoiksi. Tällä kertaa tietoa ja asiantuntemusta oli mukana roppakaupalla aiempaa enemmän ja nyt vaalien alla delegaatio haluaa vaikuttaa tulevan hallituksen ohjelmaan. Nyt jos koskaan kannattaa katsoa ketä äänestää. Tuon päivän erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva ohjelma on katsottavissa tästä. 

Vapaana virtaava Teno

 

Vuoden vaihtuessa

 Joulun jälkeiset suunnitelmamme menivät kokonaan uusiksi, sillä sairastuimme kumpikin influenssaan. Joulupäivänä iskenyt tauti piti meidät viikon verran visusti sisätiloissa. Viikolla pääsin sentään  käväisemään jopa Vesijärven jäällä pilkkikautta aloittelemassa. Taudin helpotettua otettaan tuli verstaalla maalattua pari uutta väriä lohien ihmeteltäviksi. Nämä vaaput pääsevät ensi kesänä Väylälle, koska Tenolla ei lohta soudeta ensi kesänäkään. 

Vesijärven jäällä on jo kunnon jäät ja liikkuminen on turvallista. Messilän satama-alueen parkkipaikalla oli suorastaan ruuhkaa. Jäällä olevan ohuen lumikerroksen johdosta kannattaa liukuesteet laittaa kenkiin rannalta lähtiessä. Talven ensimmäiset pilkkikalat nousivat Häyhtön edustalta, menneiden talvien tutulta pilkkipaikalta. 

Kata viihtyy ahkiossa, porontaljalla makoillen

Talven ensimmäiset pilkkikalat

Monien kalamiesten ajatukset ovat jo ensi kesässä. Kun Tenon lohikannat saavat vielä elpyä aallonpohjastaan, suuntaavat lohenpyytäjät kotimaassamme Väylälle. Lähimaiden lohijoista Ruotsin Kalix-joki ja Norjan joista etenkin Namsen, kiinnostavat lohensoutajia sijaintinsa sekä saalisvarmuutensa vuoksi. Alla olevissa vaapuissa on voimakkaat värikontrastit. Nämä lienevät parhaimmillaan loppukesästä, mutta esim. Tenolla kesällä 2020 näiden kaltaiset värit toimivat jo heinäkuun alusta lähtien.  

Yhdistelmä tummaa ja hehkuvan punaista

Ripaus violettia... 

Vaappujen vatsaväreinä musta ja tumma viininpunainen 

Joululahjoina syntyi muutamia puutöitä. Nämä katajaiset salaattiottimet pääsivät juhlapöytään suoraan paketista.