Tällä viikolla saimme odotetun vieraan Johkamielliin. Lapinkoiratyttö Taigakuiskeen Taivaaltatippunut, "Töpseli", tuli päivähoitoon kun sen omistaja Helinä lähti Kevon vaellukselle siskonsa Outin kanssa. Töpseli on 11 viikkoa vanha ja uutta opittavaa on paljon. Oma lapinkoiramme Kata on 10-vuotias, jolla koirakokemuksia riittää varmasti jaettavaksi asti.
Jo ensi hetkistä lähtien oli selvää että Töpseli ja Kata tulevat toimeen mitä parhaimmin. Innokas paini kuuluikin jokaiseen päivään aamusta lähtien. Välillä pidettiin ruoka- ja lepotaukoja, kunnes taas jatkettiin painimista. Onneksi painin lisäksi tehtiin muutakin. Hoitopäivien aikana Töpseli sai Katan johdolla tutustua mm. vanhoihin ketunkoloihin ja maastosta löytyneisiin hirvensorkkiin. Mökkitontille eksyneet kolme poroa saivat Töpselin geenit heräämään. Koparoiden äänet katosivat kovaa vauhtia Tenon törmän polkua alapäin nuoren lapinkoiran haukun säestämänä. Siinäpä rohkeutta uhkuva lapinkoiratyttö!
Yhtenä päivänä teimme retken Nuorgamin Skaidijärvelle. Tunturiylängön maisemat olivat kovasti nuorikon mieleen. Perillä ihastelimme maisemien lisäksi kodan pihapiiriin rakennettua ruokailuryhmää. Koirille riitti tukittavaa koko pitkän reissun ajan. Onneksi nokoset voi ottaa vaikka nuotion ääressä.
Töpseli on varsinainen hurmuri. Joka paikassa missä kuljimme, sai tämä söpö koiratyttö ihmiset huokailemaan ihastuksesta. Eikä ihme, sillä vastustamattoman ulkomuodon lisäksi Töpseli osaa myös käyttäytyä ensiluokkaisesti. Mikä koira!
Viimeisenä päivänä oli yllätyksen vuoro. Lähdimme etukäteen ilmoittamatta vastaan Kevon reitiltä palaavia vaeltajia. Patikoimme reilun parin kilometrin matkan Silkeájan tulipaikalle ja ehdimme keittää nokipannukahvit pitkän reitin taivaltajille ennen riemukasta kohtaamista. Töpseli tunnisti "mammansa" jo kaukaa ja oli onnesta sekaisin kun pitkä odotus oli vihdoin ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti